IRC-Galleria

Venereki Gennesaretin jarvella
Gennesaretin jarvelle lahdimme aamulla kahdeksan aikaan Menimme veneeseen, jota kutsutaan Jeesuksen veneeksi, koska sellaisia veneita kaytettiin paljon Jeesuksen aikana. Matkalla kuuntelimme hebrean kielista hengellista musiikkia mm. kaikille tutun Shalom a lehhem laulu, mutta mika mielestani 45 minuuttia kestavalla veneilyllamme koskettavinta oli, etta he nostivat Suomen lipun Israelin lipun kanssa vierekkain salkoon, jonka jalkeen saimme kuunnella Maamme-laulun seisallaan. Ihana, etta Israelissa otetaan nain huomioon turistit. Matkan aikana naimme mm. Arbet-vuoren, jossa Herodes Jeesuksen aikana tukehdutti vastustajat.
Kuulimme matkan aikana myos yleistietoa Gennesaretin jarvesta ja sen ymparistosta. Elikka:
- Gennesaretin jarvi sijaitsee noin 200 metria meren pinnan alapuolella.
- Jarvi on noin 40 metria syva
- Jeesuksen aikana siella oli paljon enemman veneita ja kaupunkeja ymparilla kuin nykyisin Asukkaita jarven ymparilla Jeesuksen aikana oli 300 000 nyk. 50 000.
- Israelissa ainut makean veden lahde.
- Yleisin kala jarvessa on Pietarinkala
- kyyhkyssolasta tuullessa saattaa jarvelle puhjeta myrsky, jolloin jarvessa voi olla jopa 2,5 metrisia aaltoja
- 65 km pitka tie kiertaa jarven ympari, jonka eras ryhmalaisemme oli edellisena paivana pyoraillyt
- Gennesaret = Kinneret, joka tarkoittaa harppua, koska jarvi on harpun muotoinen.
- Jarvella Jeesus teki ihmeita Matt 14:24-33, Matt 8:23-27
Me veneessa olevat saimme myos todistusksen, etta olimme matkustaneet "Jeesuksen veneessa."

Matkamme jarvella pysahtyi rannalla olevan museon viereen, josta siirryimme sisaan. Museossa myytiin matkamuistoja, ja siella oli mm. Jeesuksen aikainen vene, joka oli loydetty jarvesta. 8 m pitka ja 2 metria levea, emme kuitenkaan valitettavasti paassyt katsomaan venetta.
Lampotila oli tuolloin noin 25 astetta varjossa.

Matkamme jatkui museolta bussilla Pietarin kalasatamalle. Kuljimme mm. paikan ohi jossa Jeesus piti vuorisaarnan (Matt 5-7), Paikka sijaitsi aivan kalasataman vieressa. Paikan omistaa katolaiset, jotka pitavat huolta "pyhista argeologisista paikoista" ja koska paikan omisttivat munkit, emme saaneet menna paikalle lyhyissa hameissa ja myos olkapaat piti olla peitettyna.
Kavimme paikalla, jossa Jeesus ilmestyi opetuslapsille ja he saivat suuren kalasaaliin (Joh 21) , Paikalle oli tehty kirkko (Pietarinkirkko), joka oli rakennettu v.1436. Saimme kayda rannassa myos kokeilemassa Jarven vetta. Jeesuksen aikana jarvessa oli runsaasti kalaa. Opas kertoi Jeesuksen ilmestyessaan opetuslapsille aloittaen ruokailulla ehka sen tahden, koska ruokailu on juutalaisille tarkeaa. Myohemmin Pietari naulittiin ristille paaalaspain Roomassa.

Sen jalkeen matkamme jatkui kohti Kapernaumia, jonka aikana Opas kertoi meille ymparistosta.
Han kertoi mm Herodeksesta, etta Jeesuksen aikana itse herodes ei ollut enaan hallitsijana vaan hanen poikansa Herodes Antipas. Jeesus toimi Galilean alueella, jonka paakaupunki oli Tiberias. Han vaelsi yleensa laita kaupungissa kauempana keskustasta, jossa oli Herodes Antipaan palatsi.
Kuljimme myos Kinneretin kukkulan ohitse, jonka alla sijaitsi 3000 vuotta vanha Daavidin kaupunki.

Kapernaum eli Naahhuminkyla kuuluu myos katolilaisille. Siella oli myos munkkeja eli fransiskaaneja eli Pyhanmaan vartioita, joilla oli yllaan ruskeat puvut. Jeesuksen aikana Kapernaumissa oli noin 10000 asukasta, mutta 1000- luvulla enaan 7 taloa. Jeesus asui Kapernaumissa (Matt 4:13).
1800-luvulla loydettiin paikka, jolloin Katolilaiset ostivat paikan ja alkoivat tehda argeologisia kaivauksia. Nazaret, jossa Jeesus syntyi sijaisi noin 30 km paassa.
Ennen 1000-lukua Muhameddilaiset valtasivat Kapernaumin, jota ennen oli paikassa asunut Kristityt ja Juutalaiset.
Kapernaumissa oli Jeesuksen aikana mm. tulliasema (Matt 8:5-13)
Kapernaumissa ollessamme saimme kayda mm. syagoogassa, jonka yhteyteen oli rakennettu myos koulu. Alla sijaitsi myos Jeesuksen aikainen sanagooga. Synagoogiin kokoontuvat juutalaiset yleensa aina sapattina. Sita kutsuttiin nimella Peit Knesset = kokoontumisen talo, jossa luetttiin Pyhia kirjoituksia. Juutalaiset rukoilivat myos synagoogissa (aina Jerusalemiin pain) (Mark 3:1-6)
Enaan kaikki juutalaiset eivat kokoonnu synagoogiin, koska he ovat lisanneet rukoukseen sanan minim, joka tarkoittaa varjele meidat kristityilta.
Synagoogan vieressa oli tehty argeologisia kaivauksia, jossa kaivettu esiin Jeesuksen aikaista Kapernaumin kylaa. Talot olivat lahekk ain. Kattoina he kayttivat olkikattoja.
Kuljimme kylan ohi paikalle, jota kutsutaan Pietarin taloksi, koska lmeisesti Pietari oli asunut kyseisessa talossa. (Matt 8:14) Laatista oli loytynyt mm. kirjoituksia Jeesuksen nimia.

Kapernaumista matkamme jatkui eraalle Gipputsille, jossa pysahdyimme. Matkalla kuljimme yli Jordanin ylajuoksun, ja naimme mm. Golanin ylangon, joka oli Jeesuksen aikaan pakanoiden aluetta, jota hallitsi Herodes filippus. Golanin ylangon = Kesurinmaa, jonne mm. Daavid ja Absalon pakenivat. Kuljimme myos Beetsaidan ohitse, jossa Jeesus paransi sokean miehen (Matt 11:21-23)
ja paikan nimelta Kursin, jossa Jeesus ajoi riivatusta miehesta riivaajahenget sikalaumaan.

Gipputsi, johon saavuimme oli nimeltaan En Gev, jolla oli karjataloutta. Siella olevat lehmat tuottavat maalmassa eniten maitoa 10 000 litraa vuodessa.
(lisaa gipputseista kerron myohemmin)

Gipputsilta matkamme jatkui kohti kylpylaa, jossa vesi on vuoren juurelta pulppuavaa lahdevetta. Vesi on siella ympari vuoden noin 28 asteista (5.Moos 8:7). Matkalla kuljimme paikan, jossa ohitse, jossa oli 1100 -luvulla rakennettu ristiretkelaistenlinnoitus.
Opas kertoi myos Saulista, jonka ruumis haudattiin Beitsea linnoituksen muuriin, jonka paalla on nyk. yli 15 kaupunkikerrostumaa.

Kuljimme myos paikan nimelta Besek ohi, jota sanottiin Eedenin puutarhaksi, ja Gilboan, jossa ei ole asutusta (1.Sam 31) (2.Sam 1:18).

Sen jalkeen saavuimmekin tahan Israelilaiseen "kylpylaan", Siella me saimme kayda uimassa palmupuiden katveessa. Kiitos Herralle, tuntui, etta olin valinnut juuri oikean paikan kesanvietto paikakseni. Vedessa meidan kanssamme ui myos pusukaloja, jotak antoivat mukavia moiskautuksia jaljoihin, kun jai paikalleen, varsinkin vesiputousen alle mentyani, jossa sain hierotuttaa hiukan hartioitani. Paikassa (niinkuin myos muualla Israelissa) nakyi olevan paljon kissoja.

Puoli neljan aikaan lahdimme kohti hotelliamme, matkalla viela pistaydyimme paikassa, jossa kasteella kay paljon ulkomaalaisia. Siella olikin menneillaan, joidenkin kastetilaisuus ja paikalla oli myos paljon muita turisteja.

Siunausin Eini