IRC-Galleria

Nyt voin sanoa tehneenikin jotakin! Olen käynyt kahdesti lääkärissä, lenkittänyt koiran, palauttanut kirjoja kirjastoon (eivät edes myöhästyneet!!?), ommellut kukikasta kesämekkoani, neulonut säärystimiä (Oulussa on kylmä. On.), kokannut, ottanut vastaan opiskelupaikan ja etsinyt itselleni mukavaa solua asua. Ah, lisäksi olen katsellut One Pieceä. Voi, miten rakastankaan tätä sarjaa! Täytejaksotkin ovat olleet vaihteeksi laadukkaita ja mukaansatempaavia. Miten olenkaaan nauranut. Paitsi silloin kun ompelukone monkkuili. Murisen sille vieläkin.

Huoneen lattiani on koirankarvojen lisäksi aivan langoissa. Vaikea päättää minkävärisiä ja millaisia kuvioita haluan säärystimiini, joita siis tarvitsen kylmänkylmässä Oulussa. Toivottavasti siellä on paljon lunta sitten talvella. <3 Veisiköhän kaverini meikäläisen Lappiin moikkaamaan poroja, kun niitä ei Oulussa kuulemma ole? Haluan halata poroa. Ja sytyttää Lappeenrannan tuleen, koska tappoivat sen karhun. Ja sen lapset. Mulkerot saatana. Kumpikohan oli sillä alueella ensin, karhu vai kaupunki? Prkl. Olen niin vihainen. Jos karhu oli vain puraissut lenkkeilijää, so what! Purevathan koiratkin ja kissatkin kumma kyllä! Toisaalta ihmisen tapa on tappaa kaikki, mikä uhkaa mokoman hyvinvointia vähänkin. Jos laittaisin tähän väliin peruskommenttini "inhoan ihmisiä!!", joku valopää keksisi kysyä "itseäsikin?", mihin vastaisin epäröimättä myöntävästi, jolloin toinen ei uskoisi, koska "eihän kukaan voi inhota itseään". Ajatella, että myös tuollaisilla välkyillä on täydet kansalaisoikeudet. Meninköhän taas liian pitkälle. En sentään kiihottanut kansanmurhaan. Edistystä.

Säärystimieni resoreista tulee tuollaiset kypsennetynjauhelihanruskeat (aluksi ne näyttivät silmissäni karsinanseinänruskeilta tai maantienruskealta, mutta nyt mieleeni tulee jauheliha ja Mäkkärin harmaat pihvit D':). Varmaan jää säärystimien pohjaväriksi, jota sitten elävöitän luonnonvalkeilla ja roosanvärisillä kuvioilla. Kuulostaapa hirveältä. Toivottavasti näyttää paremmalta.

Tuleviin opintoihini tarvitsen apteekkarintakin. Kävin tuolla kyläapteekissa kysymässä vanhoja apoteekkarinkolttuja ja rouvat olivat niin ihania, että antoivat jopa kaksi! Toinen on hihoiltaan lyhyt, toinen pitkä. Molemmissa koltuissa on ikäänkuin vihreäraidoitetut käsivarsinauhat ja yksi kirkkaanvihreä nappi valkoisten joukossa. Rakastan! Kokeiltuani en olisi halunnut riisua takkia päältäni lainkaan. Ihania. Tosin farmaseutiksi minusta ei olisi. En jaksaisi opiskella lääkkeitä. Riittävän vaikeaa niellä niitä. Oho. Unohdin taas ottaa antibiootin. Huppista. Nojaah. Niiden kanssa täytyy syödä jotakin, mitä en - vaihteeksi näinkin - jaksaisi tehdä.

Saan varmaan kohta lääkkeet jäätyneen ahterin hoitoon, kun palellutan itseäni täällä huoneeni lattialla. Läppärin hienoin asia on liikuteltavuus, mutta tällaisen idiootin hallussa siitäkin voi tulla varsin riskialtis tekijä terveellisen elämän kannalta. Makasin ulkona kivirappusilla katsellen One Pieceä. Siirryin aurinkotuoliin katsomaan One Pieceä. Hilasin ahterini sisälle keittiönpöydän ääreen, johon sitten jähmetyin katsomaan One Pieceä tehden samalla ruokaa. Ommeltuani mekkoani niin kauan kuin osasin ilman mutsini apua, kipitin huoneeseeni ja lössähdin lattialle katsomaan One Pieceä ja dataamaan niitä näitä. Rakastan läppäriäni. Oi, muru! Olen kotona! Mitäs teit? Ai aurinkoa otit siinä kirjoituspöydällä? Nyt, kun olen täällä, käyttäkäämme tämäkin vähäinen aika yhdessä dataillen.

Ei möhkö. Jatkan One Piecen katselua. Sitten vaikka nukkumaan. Tosin pelottaa tuo nukkumaanmeno, kun näin viime yönä painajaisia TAAS The Ringistä. En muista nähneeni unta dinosauruksista. Sisareni näki ja häntä uni kauhistutti. En itse uskoisi saavani kauhunväreitä dinosauruksista, unesta herättyäni puristavani silmiäni kiinni, kun en niitä uskalla avata siinä pelossa, että näkisin jotakin ei-toivomaani, koko kroppa hiessä. Dinosaurukset kun ovat jotakin niin tuttua ja hallittavaa (eläimiähän ne) verrattuna The Ringiin tai Kaunaan, jotka oikeasti saavat minut tuntemaan kauhua. Nyt pelottaa vielä enemmän tuo nukkuminen.

On One Piece vaan jotakin niin mahtavaa. Tekisi mieleni pukeutua Animeconiin merisoltuksi, mutta en tiedä ehdinkö ommella pukua.