IRC-Galleria

Hulluus katsoo mua ikkunasta sisään.
Siitä pimeästä tahdostaan.
Katsoo ilman silmiä.
Minä itken ilman enkeleitä.
Kaipailen Annia.


yön pimeässä hiljainen
jokainen sana kuin paise
elämääni luikertaa mustia mustia matoja
jostain sanojen välistä
miten ne tänne pääsi?
kuin mustia nauloja
arkusta katoaa viimenenkin päivän valo
valon nälkä

ei kai se minun arpi ole paikattavana vaikka se arpi on nimeni muotoinen?


Rakastan kyllä. Mutta milloin sillä on ollut kellekään mitään väliä??

minä en jaksa enää
laulaa vaan.....

minä olen heikko.
sitä heikkoutta et silmilläsi nää.
voit tuntea sen
sisälläsi
vaikket haluaisi tietää
tunnet kyllä sen.
siks et ole koskaan onnellinen


***


Se on tapettu nyt.
Verta mun käsillä.

olet vain osa mun omatuntoa
tummunutta ja turta
mutta kyllä siihen kipu vielä kipiää.
olet aina osa sitä
katumusta ja tekemättömiä tekoja.

ulkona sataa ja sataa...
niinkuin sisälläni,
sielussani.

jaksanko odottaa
jaksaako tää maailma mut kantaa
jaksaako kukaan mua rakastaa
jaksanko tapella vastaan
tätä pimeää?


silti musta tuli ihminen
ja äitille hyvä sielueläin
vettä ja verta.
mikäs sen sakeampaa
kuin sitkeä rakkaus.


Silti en oikein ymmärrä...
Miksi haavalintu silmiäni tökkii...?
Ehkä minut pitää pelästyttää sisimpääni katsomaan
onko minullla viimeisiä sanoja sanoa tälle maailmalle...?


Öitä nyt, anna minun nukkua.