Juhannus oli ehkäpä paras ikinä. Jo pelkästään se että en ollut mökillä katselemassa kun muut ryppäävät auttoi asiaa, se on jo liian tuttua vuosien varrelta ja käynyt tylsäksi.
Isot kiitokset kaikille paikalla olleille, ja erityiskiitokset isännälle ja emännälle ruuasta, yöpaikasta ja kärsivällisyydestä.
Krapulaa oli sen verran etten heti ottaisi uusiksi, mutta eiköhän sekin pahoinvointi unohdu pian ;) Harjoituksen puutetta, kuten monet sanovat.
Ihanat ihmiset, alkomaholi, sauna, metsälenkki ja jopa ne verta imevät naiset olivat kyllä juuri se mitä tarvitsin tähän väliin ennen conia.