IRC-Galleria

Mr. Uusivirtaa lainatakseni kyllä se tarttuminen on helppoa, irti päästäminen tuntuu olevan paljon vaikeampaa. Ihan uusi piirre minussa tällainen roikkuminen - eikä ollenkaan mukava huomio. Vaan toisaalta taitaa olla luonnollista, että sitä haluaisi jatkaa ja säilyttää ne hyvältä tuntuvat asiat ja ihmiset ympärillään. Jossain joskus väitettiin, että ihminen ihan itse valitsee ne, kenen kanssa haluaa olla tekemisissä... pitää toki puoliksi paikkansa, seurasta voin kieltäytyä mutta valitettavasti niin voivat tehdä muutkin =/.

Jep, turha murehtia asioita joihin ei voi vaikuttaa (okei, sellaisia ei olekaan, eli korjataan: ... asioita, joiden eteen on tehnyt kaikkensa) eli hymy persiissä vaan kohti uusia ongelmia. Huomenna on tiistai, mikä on helkutin hyvä, koska toinen maanantai heti perään voisi olla jo liikaa.

Sain eilen töissä kutsun yt-neuvotteluihin. Ei yllättänyt, selkeä tilanne. Isoa muutostakin enemmän mietityttää varsinainen prosessi - saattaa mennä riitelyksikin. Tällaiset tilanteet ovat niitä harvoja, joissa todella kaipaisin toisen ihmisen tukea.

Iltasella kaverin luona lämpimiä leipiä ja seurapelejä. Itse tosin nukuin sohvalla Carcassonnen ajan :) Pelattiinpa illan päätteeksi pitkäksi venähtänyt kierros Unoakin. Kunnon yöunet, oli mukava herätä vaihteeksi auringonpaisteeseen. Lauantai-illan menojalka vipattaa nyt jo...

Työkavereiden kanssa pelaamassa sulkapalloa. Oikein mukavaa, vaikkakin maila ja pallo -koordinaationi taitaa olla kolmivuotiaan tasolla. Mutta miksi ihmeessä poikien lyönneistä kuuluu terävä SNAP ja minun hurjimmistakin yrityksistäni sellainen surkea pieni läps? Tjaa-a, ensi kerralla pitänee kokeilla toisella mailalla, ehkä se ääni on kiinni pelivälineestä. Oikea käsi on nyt melko hyödytön, käyttö rajoittuu perässä roikottamiseen =S

Kiitos kysymästä, saunassa oli hauskaa ja ymmärsin lähteä ajoissa kotiin.

Perinteisen päiväkirjan mallia tästä blogittamisesta ei kyllä saa tekemälläkään. Rawwwen kommentti eilisiin merkintöihin konkretisoi sen, että aina tänne joku utelias kuikuilija kuitenkin eksyy näitäkin sanoja silmäilemään. Ja tarkemmin kun asiaa ajattelee, elämässäni on kovin paljon sellaista, mitä en julkiseksi voi tai halua saattaa... huolestuttavan paljon? Hmm. Merkinnätkin siis supistuvat väistämättä kuvaamaan sitä julkista puolta, joka minusta on muutenkin kaikille näkyvillä. Nooh, tähän automaattisesti aktivoituvaan itsesensuuriin on onneksi irc:n kautta jo rutkasti kokemusta.

Tänään pääsee saunaan piiitkästä aikaa, tervetullutta lämpöä elämään =/. Taidan jättää auton kotiin ja varata mukaan saunasiiderit. Arkitumuttelusta on toki järki kaukana, mutta huomenna on varmasti hyvä päivä pohtia krapulan syvintä olemusta töissä.

Toppahousujen ajanjakso alkoi tänään. Grillillä, mukana kuumaa mehua termarissa ja pippurijuustomakkaraa... pienestä se osaa ilo irrota. Keli on kerrassaan kiva, toivottavasti pysyykin kuivana pikkupakkasena ainakin siihen asti, kun saan talvirenkaat alle.

Hassua, vaan pitäähän se heti testata. Edellisestä yrityksestä onkin vierähtänyt yli kymmenen vuotta aikaa.