IRC-Galleria

Autoilijoita on monenlaisia: ihmisiä jotka osaa ajaa, ihmisiä jotka kuvittelee osaavansa ajaa, ihmisiä jotka ajavat puhtaalla uskonvoimalla, ihmisiä jotka eivät näe auton nokkaa pidemmälle ja tietenkin ihmisiä jotka kuvittelevat ajavansa autoa mutta itseasiassa vetävät rullaattorintapaisella kulkuneuvolla eteenpäin tappavan mutta tehokkaan itsetietoisesti muiden autoilijoiden hermoparkojen riesaksi.

Joidenkin kaupunkien yksiuuntaisten teiden keskustahelvetti on suorastaan läpitunkemattoman pahuuden merkeissä suunniteltu kompleksi, jossa linnuntietä puolen kilometrin taittamiseen sutjahtaa helposti jopa parikymmentä minuuttia. Ja entäpä jos kyseessä on tuntematon kaupunki jossa kyseinen matka pitäisi suorittaa? Niin tai näin, hermot siinä palaa. Pitäisikö sitä vain ajaa ympyrää kunnes keskipakovoima heittäisi auton tangentinmukaiselle suoralle johonkin päin ja toivoa sokeasti osuvansa edes lähelle kyseistä määränpäätä rikottuaan ensin tusinaa liikennnesääntöä?

Sitten tietenkin se känniliikenne. Jos tasapaino heittää omilla jaloilla ni ei se ole ihme jos heittää autollakin. Tietenkin jos tarkoituksena on kuolla yliannostukseen tiilimuuria, höystettynä kohtuuttomalla määrällä tequilaa ja autoromua, asia jokseenkin kyseenalaisella tasolla ymmärrettävissä.

Mikä on sitten tarinan opetus? Jos otat, ota kunnolla! äläkä autonratissa! eläkä etenkään juuri hetkeä ennen sitä tiilimuuria! Ja muista että yksisuuntaista tietä pääsee vääräänkin suuntaan!
Tämän merkeissä... hasta la vista, Fiesta