IRC-Galleria

Elikkäs nyt on mun turvatarkastaja koulutuksen teoria puoli tehty. Ens viikolla alotan duunit kentällä. Jäiks! Koko viikko opeteltu kaikkea räjähdysaineista, sytkäreihin, linkkareihin, heittotähtiin etc. Mä olen pitäny viimesen viikon aikana uskomattomia asioita kädessä. Ainakin jotain kaheksaa erilaista pommia tai räjähdettä. :D Tunnen oloni jotensakkiin.. Nojaa.. Se on jännittävää. Nyt vaan toivotaan, ettei tuu kentällä vastaan lisää sitä sarjaa. Muutenkin jännittää. Toivottavasti mä tuun pärjäämään. Pelottaa, etten osaa olla tarpeeks tiukka. En vaan voi sille mitään, että mulle on paljon helpompi ottaa joku lapsi syliin ja saada se lopettamaan itkunsa ku käskyttää mua tuplasti isompaa ja vanhempaa miestä avaamaan matkalaukkunsa. Huoh.

Poikia taas.. On tapaus. Viime perjantailta. Tai siis viikko sit. Mä luulen, että pidän siitä.
Mut en tiiä.. En jaksa olla yksin, alan olla nii helvetin väsyny selviimään kaikesta aina omin päin. Mut ongelmana on, ettei tää jätkä oo nähny mun hyviä puolia. Viimeks ku näin sitä, ni mulla oli alkava migreeni, otin lääkettä, mut se teki musta ihan hyperin. Ei kovin edustavaa. Sitä ennen krapula ja morkkis. Auts. Toivottavasti se jaksaa uskoa, että mä osaan olla normaalikin.