IRC-Galleria

Ajomatka Poriin meni yllättävän nopeasti, loistavan matka-cd:n (ja -seuran) avulla. Peppu oli kylläkin vähän kipeä eikä mitään kivaa. Vietin tosin koko matkan peläten, että määränpäässämme ei olisi riittävästi alkoholia tarjolla. Voi, kuinka väärässä olinkaan... Heti Reposaareen saavuttuamme - tuulivoimaloiden ympäröimän nostosillan kautta - äitini tarjosi meille kuohuviiniä, valkoviiniä, roséviiniä ja punaviiniä sekä kysyi, haluaisimmeko käydä vielä ostamassa jotain saunajuomia. Sukuvika.

Olin myös viettänyt jo vuoden päivät jännittäen, että äitini ostama "mökki" tulisi olemaan kammottava, mutta olin aivan hurmioissani siitä - se oli ihana! Grillailimme hieman ja ehdimme saunoakin ennen kuin vetäydyimme Riinan kanssa yläkertaan katsomaan Kumman kaata punaviinin kanssa. Ei alakertaankaan voinut jäädä kun muilla vierailla ei ollut minkäänlaista huumorintajua. Iltani päätteeksi tiskasin äitini kanssa tiskejä ja haukuin hänen potentiaalista tulevaa aviomiestään.

Lauantaina kävimme äitini kanssa aamukävelyllä, keräsimme tuoreita kukkia ja hankimme aineksia aamiaista varten (jota kukaan ei syönyt). Hiljalleen ihmisiä alkoi saapua paikalle ja minä leikkasin pänikän pussin auki. Riia oli hauska ja minä näytin pirun hyvältä puvussa - sen todistavat jo minun ja Riinan kuvaussession tuotokset naamakirjassa! Olisi helppoa kuvitella, että kaikki tämä tapahtui vuoden suurimman juhlan takia, mutta niin tekiessään olisi väärässä. Aivan, nämä juhlat eivät olleet Speed 2: Cruise Control - Vaara iskee vesillä -elokuvan 12-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Ei, nämä olivat häät. Äitini häät.

Kirkkotoimitus oli mahdollisimman lyhyt, siinä kesti vähemmän aikaa kuin matkassa kirkolle, jonka aikana tyhjensimme Riinan kanssa pullon roséviiniä. Saatoin äitini alttarille, vaikka hän halusikin juosta karkuun
vielä viime hetkellä. Kirkkotoimituksen jälkeen suuntasimme Reposaaren Paviljonkiin nauttimaan herkullisesta
ja hieman liiankin monipuolisesta kalaruoasta, sekä tietenkin viinistä, boolista ja drinkeistä.
Kahvissanikin oli kaksi jallua. Booli loppui yllättävän nopeasti ja Mosa kehtasi syyttää siitä minua ja Kepaa.

Tanssitin kaiken maailman vanhoja rouvia ja Riinan painostamana myös osallistuin spektaakkeliin, jonka aikana varastimme mikrofonin bändin laulajalta ja esitimme morsiamelle oman versiomme Rauli Badding Somerjoen Paratiisista. Onneksi minulla on tällä hetkellä muistinmenetys, ei tarvitse tuotakaan hävetä.

Juhlien hiipuessa hieman ennen keskiyötä jouduin päällekarkauksen uhriksi saaristolaismaisemassa,
Kepaankin ne kävivät käsiksi. Puolustimme toisiamme gasellin elkein, mutta päätäni hakattiin asfalttiin.
Vietin yöni ensiavussa, maailman kuumakuumimman lääkärin hoivassa, ja sunnuntaina tein rikosilmoituksen.
Olen kuulemma päässyt paikallislehteenkin. Kiva.

Eilen karkasimme mahdollisimman nopeasti takaisin sivistyksen pariin ja jätimme äitini suunnittelemaan avioeroa. Suomileijona reagoi yllättävän rauhallisesti epämuodostuneeksi turvonneeseen päähäni, ainakin minun nähdessäni. Minua hoivattiin oikein hyvin, nyt ei edes satu enää niin paljoa. Valitettavasti näytän vieläkin hirviöltä. Elämä on ihanaa, voisin näytellä Kaunotar ja Hirviö -elokuvan jatko-osassa molemmat roolit!