IRC-Galleria

Vihaan asiakaspalvelutyötä. Eilen eräs asiakas oli minulle niin ilkeä,
että minulla oli vain kaksi vaihtoehtoa: lähteä kotiin kirjoittamaan irc-gallerian
päiväkirjaani vihainen merkintä minuun kohdistuneesta väärydestä tai
repiä kyseisen asiakkaan hiukset irti hänen päästään yksitellen.
Ne poliisisedät olivat todella ymmärtäväisiä, mutta sanoivat,
että olisi ollut kuitenkin parempi jos olisin vain lähtenyt kotiin kirjoittelemaan päiväkirjaani.
Ei tässä kuitenkaan mitään hätää, täällä saa olla tietokoneella 30 minuuttia päivässä
ja hyvällä käytöksellä pääsen jo puolen vuoden kuluttua vapaaksi!

Soita mulle

Olen nyt päättänyt ryhtyä vihaamaan homoseksuaaleja ja uskovaisia.

Sinä:

- omistat silmälasit, mutta käytät niitä harvoin, ja silloinkin vain pyynnöstäni
- omaat kielilävistyksen, sekä mahdollisesti huulilävistyksen, kulmalävistyksen, muita lävistyksiä
- et välttämättä omaa tatuointeja, mutta saa kyllä olla tatuointeja
- et ole vaaleahiuksinen, punahiuksinen tai täysin kalju ; sinulla saattaa jopa olla kiharat hiukset
- olet minua vanhempi, jotta voin kokea oloni nuorekkaaksi
- osaat puhua italiaa, englantia, ranskaa sekä hieman suomea
- osaat pukeutua melkein yhtä hyvin kuin osaat riisuutua
- osaat laittaa ruokaa ja nautit ruoanlaitosta
- osaat siivota, mutta et nauti siitä
- et ole kasvissyöjä
- et pidä eläimistä
- et pidä lapsista
- olet urheilullinen
- osaat purjehtia, omistat purjeveneen
- asut Helsingin ydinkeskustassa, ei kämppiksiä ; sinulla voi myös olla asuntoja muissa maissa
- olet varakas
- olet antelias

Iso plussa siitä, jos osaat lentää, mutta ei ole pakko.

Kyllä näillä nyt luulisi heilan löytyvän!

Due to the abundance of people in my personal life at the moment
I have been forced to come to the only sane conclusion:
I will no longer be in any contact with people who associate themselves
with MarimekkoÂ’s Unikko-pattern. I have no more comments at the moment.

Johtuen ihmisyksilöiden yltäkylläisyydestä tämänhetkisessä yksityiselämässäni
olen joutunut päätymään ainoaan täysijärkiseen johtopäätökseen:
vastaisuudessa en tule olemaan enää missään tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa,
jotka assosioituvat jollain tavalla Marimekon Unikko-kuosiin.
Minulla ei ole enempää kommentteja toistaiseksi.

Helsingin Työväenopiston kevätohjelmassa on kurssi,
jonka nimi on ”Pikkulauantain rentoutus”.
Kyseisen kurssin selostuksessa mainitaan, että sitä
”Ei suositella niille, jotka käyvät tällä hetkellä läpi tunne-elämän kriisiä”.
Mielenkiintoista.

"Ethnic influences began in the sixties. Hippies, junkies, homosexuals and others
who took the Marrakesh trail brought back pots to stand on their patios."

Keskiviikkona, suoritettuani onnistuneen paluun työelämään,
vietin yllättävän rauhallista iltaa Kian ja Kepan kanssa.
Nautimme hieman einesruokaa ja katsoimme "modernin eurokauhun pienen helmen",
joka paljasti jo kauan tietämäni tosiasian: kaikki lapset ovat murhanhimoisia olioita.

Torstaina Salla saapui Helsinkiin piristämään arkeani ja juhlistamaan lähestyvää syntymäpäivääni.
Nautittuamme kyseenalaisen illallisen ja hieman liikaa alkoholia asunnollani
suuntasimme LUX:iin, jossa ovimies paljastui raumalaiseksi ja
minä sain kokea, että espanjalaiset naiset ovat pelottavia suuttuessaan.
Seuraavaksi suuntasimme Royal Onnelaan, jossa sain kokea,
että jos pyytää savuketta vanhemmalta herrasmieheltä,
saa varautua siihen, että he yrittävät suudella sinua ja tunnustavat rakkauttaan.
Lopulta päädyimme DTM:ään, jossa ironisesti oli vähemmän homomiehiä
kuin kummassakaan aiemmassa kohteessamme.

Eräs mies (ruma) tuli kertomaan minulle, että näytän huonolta valokuvissa,
kun taas toinen (ruma ja vanha) yritti tarjota minulle rahaa seksuaalisista palveluista.
Colin Farrellin näköinen ovimies antoi meille drinkkilippuja, kertoi elämäntarinansa ja riisui paitansa. Erään Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman tuomarin järjestettyä kohtauksen ja hänen haukuttua minua lapselliseksi ja tietämättömäksi - koska kerroin hänelle, että olen 16 ja pääsin kyseiseen baariin ainoastaan, koska annoin ovimiehelle - päätimme, että on aika lähteä kotiin,
tietenkin McDonald'sin kautta. Olinhan sentään Sallan seurassa.
Pääsin lopulta nukkumaan hieman ennen seitsemää aamulla,
mutta kaikesta huolimatta tunsin oloni erittäin pirteäksi tänään lähtiessäni töihin.
Tänään olen saanut huomata, että töissä on ihan mukavaa jos katsoo To Catch a Thief -elokuvaa.