IRC-Galleria

Jerrynova

Jerrynova

Because love rules, baby

HaemoglobinTiistai 28.10.2008 18:12

Olen nyt siinä iässä, jossa en voi tehdä mitään oikein.
Jos käyttäydyn lapsellisesti, saan kuulla, että olen ikäisekseni erittäin epäkypsä.
Jos haluaisin, että minut otettaisiin vakavasti, minulle nauretaan ja ilmoitetaan,
että olen vielä aivan liian nuori ymmärtämään mitään.

Tämän kaiken käsitin yhtäkkiä istuessani yksin entisessä lapsuudenkodissani Raumalla,
sunnuntai-illan pienimuotoisten syntymäpäiväjuhlintojeni ajauduttua hiljaiseen kuolemaan.

Nooran leipoma lahjakakku ei enää auttanut - vetäydyin saunan lauteille hyperventiloimaan,
ja sain koko illan ja yön nauttia spontaaneista itkunpurskahduksista.

Yritin auttaa oloani kuuntelemalla Placeboa entisessä huoneessani,
mutta siitä teiniangstini vain paheni, ja käsitettyäni, että minulla on oikeus nimittää ahdistustani teiniangstiksi enää yhden viikon ajan hyökkäsin nopeasti äitini ryppyvoidekokoelman kimppuun.

Rauhoituin hieman vasta maanantai-illalla, aloittaessamme
Tuulian kanssa uuden perinteen: sangria-maanantain.
Olen aivan liian kauan yrittänyt tavoitella kauan sitten kadonnutta nuoruuttani
esittämällä viatonta ja ujoa maalaispoikaa, erittäin epäuskottavalla tavalla.

Valvottuani koko viime yön kuunnellen jazzia, josta ei muuten ollut minkäänlaista apua insomniaan,
tulin siihen lopputulokseen, että minun on aika ottaa avosylin vastaan aito luonteeni
ja hyväksyä se, että olen nyt ja tulen aina olemaan paha poika.


Terveisiä muuten ex-ystävälleni Kia Jokelalle, luulin että olet ystäväni,
mutta et ollutkaan, mutta en nyt kuitenkaan lähde julkiseen loan heittoon.

Vietin perjantai-iltani ex-ystäväni Kian kanssa.
Joimme hieman punkkua, ihastuimme ja vihastuimme Britney Spearsin uudesta musiikkivideosta
ja päädyimme lopulta Linnanmäen valokarnevaaleille juomaan punkkua ja syömään hattaraa.

Käytyämme London Pubissa lasillisilla tarkoituksemme oli suunnata LUXin Silent Partyihin,
mutta jostain syystä päädyimmekin Kian luo syömään pizzaa ja katsomaan seksielokuvaa.

Kuudelta aamulla suunnatessani kotiin koditon ihminen ilmoitti minulle, että hänen mielestään
pidän itseäni liian tärkeänä. Ilmeisesti hän perusti mielipiteensä kävelytyyliini.
On hienoa, että tästä kaupungista löytyy yhä niitä ihmisiä,
jotka ovat valmiita pitämään minut maan pinnalla.
Keep it real, homie!

Lauantaina jouduin tekemään kymmenen tunnin työvuoron Rymy-Eetussa.
Se oli kylläkin yllättävän tuskatonta. Tanssin keittiössä kokkien kanssa Abban tahtiin,
löin rumaa asiakasta ja yritin keksiä syyn kaikille niille homoseksualisteille, jotka siellä jorasivat.

Eilen minun oli tarkoitus palata Linnanmäelle paremmassa seurassa,
koska perjantaina en oikeastaan saanut siellä mitään aikaiseksi,
mutta lopulta jouduin kuitenkin hylkäämään hatarat haaveeni hattaroista.

Vietin siis iltani ihaillen kuvia, joissa esiintyi
koko kansakunnan rakastama salaraskas Johanna Tukiainen.

Minullahan on ihan kohta jo synttärit!Perjantai 17.10.2008 00:08

Ihmiset saattavat luulla, että elämäni on helppoa, koska olen niin nätti,
mutta näin kauniit kasvonpiirteet tuottavat miehelle suuria hankaluuksia –
harvoin minua edes mieheksi arvataan. Pojaksi ne nimittävät.

Nyt uusi ajanjakso on kuitenkin lähellä, ja minusta on tulossa virallisesti mies.
Teini-ikäni loppuu vajaan kolmen viikon päästä ja pelkkä ajatuskin vanhenemisesta puistattaa minua.
En ole viimeisen teinivuoteni aikana saanut aikaiseksi mitään, mitä minun oli tarkoitus tehdä.
En ole vieläkään opetellut surffaamaan, en ole vieläkään oppinut soittamaan kitaraa,
en ole vieläkään uinut suihkulähteessä enkä harrastanut seksiä korkean talon katolla.

Siitä johtuen olenkin päättänyt, etten missään nimessä ole vielä valmis luopumaan teini-iästäni.
Marraskuun viidentenä päivänä juhlitaan siis taas 18-vuotissyntymäpäivääni, jo kolmatta kertaa.
Miksi rikkoa hyvää perinnettä?


Aloitin muuten Helpon Elämän kuvaukset maanantaina, päivää etuajassa,
kiitos erään näyttelijän silmätulehduksen. Ensimmäinen kuvauspäivä oli oikein mukava, vaikkakin odotusta täynnä. Tapasin mukavia ihmisiä ja yhden hyvännäköisenkin. Kuvasimme Kampin keskuksessa, mutta jouduimme kärsimään kuvaan pomppivista lapsista ja vanhuksista yllättävän vähän. TV-maailmaan paluu oli kivuttomampaa kuin luulin, vaikkakin minulle laitettiin liikaa meikkiä ja hiukseni laitettiin huonosti.

Toivon, että tällä kertaa ei käy yhtä huonosti, kuin viimeksi
televisiomaailmaan sekaantuessani, maaliskuussa 1994.

Kuvausten lisäksi en ole oikeastaan saanut tällä viikolla mitään aikaiseksi.
Luen kylläkin tällä hetkellä neljää kirjaa samanaikaisesti, mutta niiden kirjojen nimillä ei nyt ole merkitystä, joten en aio niitä tähän kirjoittaa. Lähinnä halusin vain muistuttaa itseäni ja muita siitä,
että osaan lukea - vastoin yleistä uskomusta.

Voita tapaaminen Jerryn kanssa!Keskiviikko 15.10.2008 21:07

Mahdollisuutesi on viimeinkin tullut!
Vastaamalla oikein vain yhteen kysymykseen voit voittaa romanttisen illan Jerryn kanssa.
Romanttiseen iltaan sisältyy mm. illallinen valitsemassasi ravintolassa, jonka maksat itse,
sekä alastomuutta. Saavuttaaksesi tämän nautinnollisen illan, sinun täytyy vain
vastata tähän kysymykseen: Mikä on Jerryn toinen nimi?

Kilpailuvastaukset tulee lähettää kokovartalokuvan kera osoitteeseen jerryonihana@hotmail.com 20.10.2008 mennessä. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kaksi romanttista iltaa Jerryn seurassa. Lohdutuspalkintona yhdelle onnekkaalle häviäjälle tarjotaan mahdollisuus ostaa Jerrylle lahja, jonka hän saapuu itse vastaanottamaan.

Onnea yrityksiin!



Kilpailuun toivotaan osanottajiksi 18-38-vuotiaita hyvännäköisiä ihmisiä. Läskit älkää vaivautuko.

[Ei aihetta]Perjantai 10.10.2008 22:55

Kerron huomenna.
Kello on jo aivan liikaa. Ulkona syystuuli yrittää viedä viimeisetkin lehdet puiden oksilta,
enkä voi tehdä asialle mitään, koska itse istun sisällä. Itse asiassa olen alkanut epäillä,
etten voisi tehdä asialle mitään vaikka menisin uloskin. Niin kuulemma kuulukin käydä kun ikää karttuu.
Ihminen menettää luottamuksen itseensä ja elämän rajattomiin mahdollisuuksiin.

Menneisyyteni vainoaa minua, enkä ole saanut vielä unta.
Yritin lukea The New Yorkeria, yritin lukea italiankielistä kirjallisuutta, yritin kuunnella Brahmsia,
yritin kuunnella Maija Vilkkumaan Superpalloa, syödä juustoa ja juoda teetä, mutta mikään ei auta.
Päätin siis tehdä ”tutkimustyötä” erinäisillä internetin seuranhakusivustoilla.
Nopeasti minulle tuli erittäin selväksi, että en pidä ihmisistä.

En tiedä, johtuuko se siitä, että ihmisiä on nykyään niin paljon, mutta kukaan ei ole enää ainutlaatuinen.
Kaikki yrittävät esittää olevansa sellaisia ihmisiä, joiden he luulevat vetävän puoleensa sellaisia ihmisiä,
joita he tavoittelevat, mutta oikeasti he ovat kaikki aivan toisenlaisia –
kaikki samanlaisia, kaikki tylsiä, kaikki mitäänsanomattomia.
Aikani halveksuttuani ihmiskunnan kolkkoa tilannetta muistin, että olen itsekin ihminen.
Ei tässä sitten muuta, kiitos ja anteeksi.

[Ei aihetta]Sunnuntai 05.10.2008 18:54

Johanna Tukiainen, toivoisin ettet joisi niin paljon skumpaa,
koska se turvottaa ja olet muutenkin jo niin pöhöttynyt.

[Ei aihetta]Sunnuntai 05.10.2008 09:04

Olen aina pitänyt itseäni melko epävarmana ihmisenä,
mutta muita ihmisiä katsellessani en voi olla ajattelematta
"voi jumalauta kun olen hyvännäköinen".

[Ei aihetta]Torstai 04.09.2008 20:32

Kerron huomenna.