Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

Kesaminkki

Kesaminkki

I used to want you, now I don't want to

You big faux-mo!Keskiviikko 21.11.2007 13:38

Mulla on työkaveri, kutsuttakoon häntä tässä vaikkapa hra Takareideksi. Mä olen viime päivinä jotenkin onnistunut osuttautumaan monesti sen kanssa samaan aikaan tiskille (tai oikeastaan mä olen vain ollut siinä tekemässä työtäni ja SE on tullut siihen kuluttamaan omaa aikaansa ja mun pinnaani...) ja siksipä olen joutunut myöskin kuulemaan sen moninaisia mielipiteitä ja kantoja erilaisista asioista. Sillä on - kaikesta huolimatta ja monen suunnattomaksi hämmästykseksi - toisinaan ihan fiksujakin ajatuksia, joista joissain on jopa jotain perääkin. Viime aikoina kuitenkin eniten oudoksuntaa (mä muuten vihaan sanaa "oudoksua" eri muodoissaan. Eikö se kuulostakin ihan lounaan oksentamiselle?) mussa on herättänyt sen tapa havainnoida ympärillään olevaa maailmaa: se on värisokea, joten sen visuaaliset havainnot eivät ole niiltä osin kovin merkittäviä. Se ei pane merkille, onko ulkona kylmä vai lämmin eikä siis osaa vastata, jos siltä kysyy, millainen sää on. Sille ruoka merkitsee ensisijaisesti energiatankkausta, eli se voisi periaatteessa syödä vaikka tonnikalaa ja maustamatonta riisiä elämänsä loppuun saakka. Eli mitä ihmettä se sitten ylipäänsä pitää kyllin merkittävänä ja huomioinnin arvoisena? Se ei ole mulle ihan vielä selvinnyt. Lisäksi mietin, kuinka erilaisessa maailmassa me sen kanssa eletään: vaikka periaatteessa ympäristön faktat olisivat kummankin kohdalla täsmälleen samat, todellisuus välittyisi meille perin erilaisena. Eikö siis voisi sanoa, että me emme oikeastaan edes elä samassa ulottuvuudessa? Kumman ulottuvuus, havainnot ja kokemukset ovat lähempänä "oikeaa" maailmaa - kumpi on siis enemmän oikeassa?
Ja nyt vastustan kovasti kiusausta vetää tämä pohdinta iän ikuiseen maailman perimmäisen olemuksen sekä sen ja havainnon keskinäisen suhteen ruotimiseen.

Miksi musta tuntuu, ettei mulla ole mitään mukavaa tiedossa eikä mitään odotettavaa? Vaikka onkin, kaikenlaista: kivoja ihmisiä viikonloppuna eikä viinaa, kiipeilyä maanantaina, synttäribileet, risteily, Marilyn Mansonin keikka, joulu... Ja kyllä mä oikeasti tiedän myös miksi. Ahdistaa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.