IRC-Galleria

Kesaminkki

Kesaminkki

I used to want you, now I don't want to

I bring you the Slayer!Maanantai 15.10.2007 00:09

Hokemat on mähtävyyttä mähtävimmillään. Hurjan hyvät - tai tobella luokattomat - hokemat myöskin leviävät tehokkaasti, ja on aivan fäntästistä törmätä joskus johonkin itse käynnistäneeseensä iskulauseeseen jossain totaalisti eri yhteydessä.

Eilen tulin miettineeksi ihmisten henkilökohtaisia reviirejä ja niiden tilavuuden variointia. Toisethan päästävät heti kaikki lähelleen, kertovat kaiken ja luottavat. Toiset taas ovat sellaisia simpukoita ja saippuapaloja, ettei niistä tahdo saada mitään irti vuosienkaan tuntemisen jälkeen. Mä olen viime aikojen uusista tuttavuuksistani havainnoinut ennen kaikkea sitä, kuinka nopeasti ne alkavat kiukutella ja näyttää kurjia puoliaan ihmisille - mulle kun se on ehkä se kaikkein suurimman henkilökohtaisuuden ja syvimmän ytimen paljastamisen merkki. Että missä tutustumisvaiheessa ne paljastavat katkeruutensa, kaunansa, pikkumaisuutensa, omistushaluisuutensa: sellaiset hankalat ja perin inhimilliset piirteet, jotka on aina jotenkin kiusallisia ja saattavat aiheuttaa hämmentäviä tilanteita tullessaan väärään aikaan julki. Monet ei paljon vaivaudu peittelemään, ja se laskee niiden pisteitä heti välittömästi. Harmia ja turhautumista ei vain pureta tuntemattomiin.

Sitten pieni autoiluaiheinen analogia. Eilen jälleen motaria laskettaessani keksin tällaisen valtavan nerokkaan ja lennokasta ajattelua kuvaavan yhtäläisyyden ihmissuhteiden ja moottoritiellä ajamisen välillä: kun itse kernaasti ajaa vähän tarpeettoman kovaa, opittuaan siihen kenties köröteltyään turhan pitkään kaahailevassa seurassa, sitä alkaa odottaa tiettyjä piirteitä muissakin autoilijoissa. Joskus joutuessaan nöyrtymään hetkellisesti nopeusrajoituksiin olettaa, että takana ajava kaasuttaa heti puskuriin roikkumaan, välkyttelee valoja ja pui nyrkkiä, ja polkaisee heti ensimmäisen tilaisuuden tullen ohi renkaat vonkuen. Kun sitten näin ei tapahdukaan, on aivan ällikällä lyöty, ryhtyy koputtelemaan nopeusmittaria epäluuloisena ja pälyilee takapeiliin että menkää vaan ohi, menkää menkää.
Jos on pelannut liian pitkään sääntöjenkiertäjien ja fuskaajien kanssa, on varsin kinkkistä uskaltaa luottaa sääntökirjaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.