IRC-Galleria

Koo-M-A

Koo-M-A

KooAa... tai Koo vaan...
JIBII !!! Virpi veti aamureenit! *karkelo* Jotta olipahan taas vauhdikasta menoa. Melkosta sutinaa. Liuta tekniikoita läpi ja vielä siellä seassa se ihanainen kaitennage. Ja arvaa sattuiko pariksi Tuula? No sattui. No arvaa nakkeliko se menemään melko vauhdikkasti? No nakkeli. No arvaa huusiko Katja täyttä kurkkua? No HUUSI! *reps* Kovin se tuntu huvittavan muita, mutta kyllä siinä oli vähällä ettei tullu löysät pöksyyn ku ilmalennot oli melko… eeh… pitkiä ja vauhdikkaita… Heh… Kauhee tutina käsissä aina uutta otetta ottaessa ja pulssi jatkuvast päälle 200. *tihi tihi* Mutta olipa siinä jotain hyvääkin. En ehtiny miettimään liikaa juttuja – Virpikin sanoi pukkarissa että mä mietin asioita ihan liikaa… – ukemit oli yllättävän pehmeitä, eli ilmeisesti mä sentään jotain oon oppinu. :)
Mutta kyllä mä sitten vaan tykkään Virpin treeneistä. Se tuo heti niin sen oman persoonansa siihen treenaamiseen, että väkisinkin kaikki tekeminen on valoisaa ja rentoa ja mukavaa. Ja kovaäänistä. *naur* Mä kun kuvittelin että mä olin jo vähän oppinu olemaan suu soukemmalla reeneissä, mutta ei. Se harhakuvitelma romuttui aika tehokkaasti tänään. Ja eiku takasin sorvin ääreen. *virnistys*
JOO! Ja sitte kivana sokerina pohjalla Virpi tunkas loppuun Tuulalle tekniikkatoistoja meidän muiden avustuksella. Jyuwaza-muodossa (vaikka Virpi aina ennalta tekniikan määräskin). Niin ja sehän siis ei ole kovin tuttua mulle vielä. Ni jopa vähän jännitti että mitä sieltä tulee…
Mutta hengissä selvisisin. Ja totta puhuen kyllä kovempi järkytys oli ennen Tuulan sessioa otettu jyuwaza-setti pareittain. No APUVA! Aina ihan yhtä tyhjä kupoli kun se tilanne tulee. Mitään ikinä koskaan nähnykkää tai tehnykkää ja mikä tää on - ai häh käsi vai - ai jaa mun oma käsi vielä - ööö… Ja sitten kun se… se… mikä ihme sen nimi nyt onkaan, no mutta kuitenkin yksi miekkosista otti ja teki kaikkea muutakin kuin mitä ko. treeneissä oli tehty vaikka piti tehdä vaan sen treenin juttuja ja sitte mä olin että häh ja HUISK! ja pakko oli vaan jotenki jonnee mennä mukaan. *kikattelee* Mahto olla katottavaa… ja nageiltavaa… Huhhuijaa…
Mutta se kaitennage vei voiton. Desibeleissä ainakin. Ja kyllä vauhdissakin. HIIH! Mutta olipa taas Virpi-senpailla hyviä jippoja, tällanen samanlainen persjalkanen kun oon kans. Lähti kaitennage multakin vähän erilailla sujumaan kun opastettiin se tsukiashi ottamaan sinne… :) Pitääpä muistaa…
Oi, Virpin veto oli kyllä virkistävä tuulahdus treenaamiseen. Hyvä mieli. Tätä lisää. :)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.