Siis vähän kierrellen ja kaarrellen asiaan... Mä taas löydän itseni blogaamasta täällä. :) Paitsi säästä en viitsi silleen sanoa, koska tulihan se tän päivän kirkas sää jo kertaallensa esille ja silleen. Wauw, siis oikeesti! 8) Nyt mä sain sen aamusella kadonneen juurenpään kiinni, josta mun olikin tarkoitus kirjoittaa.
Oikeestaan se perusasia liittyy nyt viimeeksi olleeseen yhteishakuun ja ihmiset keskustelivat, mitä tekisivät lukion/amiskan jälkeen tai ihan peruskoulun jälkeenkin. Ammatteja oli laidasta laitaan ja kyselyjä, miksi aikoo isona. Yksi halusi putkimieheksi, toinen juristiksi, kolmas insinööriksi, neljäs paperiprosessimieheksi ja viides vaikkapa hätäkeskuspävystäjäksi. No joo. Eräässä keskustelussa puhutaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan opinnoista ja niiden sisällöstä. Lisäksi vaihdellaan yleisellä tasolla omia kokemuksia, mitä tykkäsi jostakin kentästä ja silleen. Samaan keskusteluun intoutuu tulemaan ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita terveydenhoitoalasta. Jonkun verran puhutaan oppikirjoistakin ja tulevia pääsykokeitakin osataan jännittää ihan hirveesti, vaikka ihan vielä kutsuja postilaatikkoon ei ole kilahtanutkaan, mutta toisaalta jännitetään sitäkin, että saako kutsun edes pääsykokeisiin. Tiedän itse nuo jännittävät fiilikset, kun niitä pääsykoekutsuja odoteltiin. No, viime vuonna ainakin se pääsykoekutsu räpsähti postilaatikkoon siinä viikko-pari ennen alkavia kesälomia. Löysinpä itsekin tuossa laatikoita ja arkistoja siivotessani viimevuotisen pääsykoekutsukirjeen, jossa toivotettiin tervetulleeksi osallistumaan kesäkuun alussa olevaan pääsykokeeseen instituuttiin, jonne ensimmäiseksi halusin. Tietenkin meni sitten aikaa keskustellessa "hermione_kissa"n kanssa mahdollisesta pääsykokeen sisällöstä. Sitä jaksettiin jaaritella, jaaritella, jaaritella ja vielä kerran jaaritella mm. kahvilassa, retkellä, Skypessä ja puhelimessa ja joka paikassa, että lähipiirillä meni hermot meidän keskusteluja kuunnellessa pääsykoepäivän aattoiltaan saakka. Herran isä. Pääsykoepäivänä tietenkin jännitti... Huhhuh... :) Onneksi siellä oli psyykkaavat tutorit ja rento meininki "Tsemppiä. Kyllä se hyvin menee. Ei se haastattelu niin pelottava oo, ku te luulette.... Ootte vaan oma ittenne."
Itse muistan ottaneeni oikein kunnolla varaslähtöjä ja opiskelin hulluna anatomiaa, lääkelaskentaa ja etiikkaa. Sitten kuuntelin joidenkin tuttavien juttuja ja kokemuksia valitsemastani alasta opiskelun yhteydestä tai töittensä yhteydestä.
Kaikkein karmein ja tuskallisin aika oli venata viisi viikkoa pääsykokeista sitä paksua tai ohutta kirjettä haluamastaan opiskelupaikasta. Pääsykoepäivänä kokeen tekemisen jälkeen taas alkoi se sama analysointi, että mitä olisi pitänyt vielä haastattelussa sanoa ja mitä olis pitäny tehä ihan toisella tavalla pääsykokeessa. Oli se jännää. Varmasti kesäkuun alussa tulen blogiin pistämään ajatuksiani viime vuotisista pääsykokeista omalla kohdallani. No joo. Viideksi viikoksi piti keksiä jotain hauskaa ja mielekästä näprättävää, vaikkapa Cernit-massaa näpeissä pyörittämällä luomalla erinäisiä uunissa paistettavia taideteoksia, esimerkiksi koruja tai nappeja vaatteisiin. Voi luoja, sitä heinäkuun puoliväliä odotettiin tietenkin, kuin kuuta nousevaa..... Sitten se päivä tuli, jolloin postilaatikosta kuuluva paksun kirjeen aiheuttama kolina kuului varmasti toiselle puolelle pitäjää.... Tietenkin postilaatikolle jäätiin notkumaan ja availtiin sormet hiessä sitä kirjettä ja silmät ummessa... :D Siellä sitten oli kouluun hyväksymispaperit. Oli se niin taivaallista, että leijuttaa vieläkin. 8) No, kännykkälaskukin taisi olla heinäkuun lopulla viimevuonna sen mukainen, ku kaikille piti soittaa kouluun pääsystä.... Myös bileet olivat sen mukaiset, että jotain oli tapahtunut. Kaksi biisiä, joita kuuntelin täysillä radiosta ja omasta CD-soittimestani liittyivät omalla tavalla hoitoalaan. Rauli Badding Somerjoen Mä jäin kii ja Tuula Amberlan Lulu. Itse karaokessa laulan usein Tuula Amberlan Lulua. :)...
Juups.... Mä huomaan löytäväni itsestäni jotain storistisia puolia, ku joskus tekee mieli fiilistellä joitakin elämänsä ihania kohokohtia, niinkuin tuo itselle sopivan, mielekkään ja kaikella tapaa mielenkiintoisen alan löytäminen.
Nyt taidan mennä savolaisittain maha vierreen ja makkoomaan, sillä huomenna päivä on uus Veikko Lavin tapaan. :)
Hyvää vointia. Niin, ja sitä pääsiäistä. Syökää paljon mämmiä.
Huom! Torstain puolta eletään ja tuon kirjoitin siis tavallaan eilisellä.... Sen takia siellä se "tämä päivä" vilahtelee.... :)
<jännä>