IRC-Galleria

It's easy to play any musical instrument: all you have to do is touch the right key at the right time and the instrument will play itself.
- Johann Sebastian Bach

It's easy to play Bach: all you have to do is open the right program on the right computer and Bach will play itself.
- Laibach

Kävinpä sitten eilen katsomassa bändiä joka tutustutti minut elektroniseen musiikkin jotain 2½ vuotta sitten. Sama bändi oli myös ensimmäinen bändi jonka olen täysin omaehtoisesti nähnyt livenä - lähes päivälleen 2 vuotta sitten. Keikka jonka näin 2 vuotta sitten oli heidän silloin uuden Volk-albuminsa kiertoa. Tällä kertaa yhtyes esiinty eri merkeissä. Keikka oli heidän Laibachkunst der Fuge albuminsa esitys ja myös musiikillisesti liikuttiin eri sfääreissä. Volk oli ironisia uudelleensovituksia kansallislauluista ja Laibachkunst der Fuge on taas elektronisia sovituksia J.S Bachin kappaleista . Klassisen musiikin termini ovat armottoman hukassa, mutta muistan lukeneeni ett' kyseessä on joukko kappaleita jotka ovat periaatteessa nimettömiä ja niihin ei ole määritetty instrumentaatiota. Laibach on täyttänyt instrumentaatio-aukon omalla tavallaan ja mitä. Uskoakseni osa kappaleista oli myös jonkin sortin uudelleensovituksia, ainakin perkussioden puolesta.

Laibach tosin toteutti keikan (jos elektronisesta fuugansoitosta voi tuota termiä käyttää) hieman vaikeammin kuin tuo Laibachkunst der Fuge albumin sisäkannesta otettu sitaatti antaisi olettaa vaikka omenakoneet olivatkin kaikkilla mukana. Osa syntikkajutuista soitettiin livenä, monet biisit sisälsivät jonkinsortin vocoder-säätöä, rummut soitettiin livenä, yhdessä biisissä scrathailtiin jonkin sortin saksalaista kansanmusiikkia ja yhtyeen tämänkertainen yksi nuori kosketinsoittaja soitti viimeisen biisin jollei täysin kokonaan niin ainakin melkein täysin yksin livenä. Tuosta scrathailystä puheenolleen se oli varmaankin mahtavin asia mitä tulen ikinä näkemään livenä. Oli jokseenkin tajutonta katsella ja kuunnella sitä toimintaa. Omenakoneiden ja sähkörumpujen lisäksi lavalla oli ainakin Arp Odyssey, Korg MS-20 ja Access Virus TI. Nuori kosketinsoittaja soitti jotain isokokoista soitinta jota en tunnistanut.

Musiikki oli kiintoisaa ja melkoisen erilaista, yleisö käyttäytyi hyvin keikan poikkeuksellisesta luonteesta huolimatta ja taas kerran joku tuli että "oletko sinä se MKDELTA?" kun spekuloin juuri junamatkalla että tunnistaakohan joku minut taas ja sain taas juteltua uusien ihmisten kanssa eli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut kokemus. Minua tosin harmittaa että keikka alkoi hieman myöhemmin kuin oletin. Jos keikka olisi alkanut 5 minuuttia aikaisemmin olisin kerennyt 23:36 lähteneeseen T-junaan. Lisäksi harmittaa että en ottanut/saanut/vaatinut/jaksanut etsiä perheen yhteistä digikameraa mukaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.