IRC-Galleria

Nyt sit ollaan nukuttu niin paljon että uni ei varmaan enää tule...olo ei ole paras ja lihonnu olen eilen ja tänään varmaan 10kg tai silt tuntuu....piti varmistaa ettei bilehilen miäs saa krapularuokaa...kyl oli hyvät sapuskat/ karkit....kiitos belindara...


Runo 109:

Kuinka maailma voikaan meitä
toisinaan opettaa.
Miksi asioita niin monta
täällä joutuu oppimaan?
Yhden päivän kerrallaan me
täällä kuljetaan elämää.
Päivät toisiansa ei muistuta
sittenkään...

Huominen, kaltainen eilisen
ei oo, mä tiedän sen.
Kuin hiekan autiomaan, sen
tuuli vie mukanaan...

Mihin maailma viekään; ehkä
suuntaan oikeaan?
Joka päivä meillä kiire on
tulevaisuutta odottaan.
Kun näen tumman taivaan ja
laskevan auringon
silloin tiedän: tämä päivä
jo kohta ohi on.

Runo 110 (eilen unohtu):

Leipää ja sirkushuveja

Rakkaustarina. Kyllä!
Siirappia? Jotain tahmeaa.
Sormissa. Seinissä.
Ja kosteaa. Pöksyissä.
Matolla ja sohvalla.

Suupielissä ja nenän alla
jotain kuivunutta.
Se pitää rapsuttaa pois.
Ei saa pyyhkiä. Syljellä.
Eikä talouspaperilla.
Mutta kaakaoviikset saa
pyyhkiä hihaan. Omaan.

Leipää ja sirkushuveja?
Ruokapöydässä pistetään
ranttaliksi,
kaikki peliin:
diivanelkeitä,
lumoavia virnistyksiä,
parhaat pellentemput.

Ikkunassa kämmenenkuvat
kuin sateen jarrutusjäljet.
Huulten kuvat kuin
kotilot. Vahakankaalle
kuivuu
kurkunsiivuja ja
puuronkokkareita. Maitonoro
valuu alas pöydänjalkaa.
Lattialla vaeltaa uutterien
murujen kulkue.
Pölyn linnut lentelevät
niitten yllä.

Saippuaooppera? Tietysti!
Saippuavaahto täyttää
lavuaarin,
lattia on koristeltu
hammastahnalla,
vesi roiskuu ihanasti ammeen
reunojen yli.

Ruusuilla tanssimista?
Sitäkin,
välillä spagetinpätkillä tai
legopalikoilla.
Ei sentään veitsenterällä.
Paitsi jos leikitään Romeota
ja Juliaa.

-Tittamari Marttinen: Äidin
karkkipäivä