IRC-Galleria

" Sinisalo esittää, että peikoilla olisi muinaisissa taruissa ollut merkitys metsän henkenä, itse metsän ruumiillistumana. Sudenmorsiamessa Aalo juoksee pitkin metsiä Metsän Daimonin kanssa. Kirjojen tapahtumapaikat Suomi ja Viro ovat niin lähellä toisiaan, että näillä tarinoilla metsän hengestä on varmasti samanlainen alkuperä. Metsän Daimonia kuvataan rohkeaksi voiman ja vapauden hengeksi, mutta myös siivekkääksi ja palavaksi, myrskytuulen ja maailman sydämen kaltaiseksi raivon ja väkivallan hengeksi. Tämä kuvaus sopii erinomaisesti myös Mikaelin peikkoon, joka on yhtäaikaa sekä voimakas ja sulavaliikkeinen että tulisilmäinen ja väkivaltainen. Kaikessa tässä on jotakin niin alkuvoimaisen luonnollista, etteivät Mikael ja Aalo voi sitä vastustaa."

Heitän sitten koko tän mun kauniin adjektiivi-ilotulituksen menemään siitä työstä. :((
Angst.