oli tehty punatiilestä,
ja se seisoi jokapuolella minua vastassa
minusta tuntui, että olin elänyt sen hetken joskus aiemminkin
seisottiin kadunkulmassa,
odottamassa,
ja yritettiin parhaamme mukaan näyttää viisailta
hauska hetki painui mieleeni,
olin tehnyt uusia tuttavuuksia,
ja yhtä omituisia
kuin minä itse
päivä oli mielekäs,
siihen mahtui paljon naurua,
mutta se oli täynnä myös tummia varjoja,
täynnä vihaa ja väsymystä
ilta ei tuonut mukanaan suuria koettelemuksia,
se vain puhdisti ilmaa
ja sai kaiken raiteilleen,
pikkuhiljaa