IRC-Galleria

Viileä syystuuli painoi hiukset vasten paljasta selkää,
hiljainen, armon kuiskaus, kävi siinä lehtien täyttämässä tuulessa,

'tule tänne, älä pelkää.'

Tuntuuko sinusta koskaan, että maailma huutaa niin lujaa korviisi että se sattuu oikeasti ?
Tai kuinka se useasti kääntää sinulle selkänsä --

kääntäköön,
pärjään mainiosti ilmankin.

Tuntuuko sinusta koskaan, että mitä tahansa teetkin, se ei kenellekkään ikinä riitä ?
Tai kuinka he toivovat epäonnistumistasi --

toivokoot,
pärjään mainiosti kannustuksettakin.

Tuntuuko sinusta koskaan, että olet yhdentekevä ?
Tai kun olet muuttamassa, sinua heti kummasti ikävöidään --

ikävöikööt,
he eivät edes tiedä minusta mitään !


Tiesin etten pääsisi helpolla, ja että tarvitsisin vielä useasti apua -

mutta tiesin keneltä sitä pyytää, tiesin kehen voisin heistä kaikista luottaa,
tiesin kenen käteen miettimättä tarttua, tiesin kuka ei ikinä jättäisi minua pulaan,
ei jättäisi minua omilleni vaikeimpinakaan aikoina --
minä tiesin kenelle voisin kertoa ihan kaiken,
ja kenen edessä minun ei tarvitsisi heikkouksiani peitellä,

ei nyt eikä ikinä.

Tämän syksyn ensimmäiset - ja niin kauniin vihreät revontulet parveilivat tähtitaivaalla.
Olisitpa ollut kanssamme katsomassa niitä.

Seurattiin satelliitteja,
spekuloitiin elämän todellista tarkoitusta -
silloin ajattelin heti sinua --

hetken päästä näin tähdenlennon,
ja tiesin mitä toivoisin.

Kumpa toiveeni vielä joskus toteutuisivat.

Chillailua hyvän ystävän seurassa -
ööliä,
med kummallisia juttuja / vitsejä, yms paskanjauhantaa --

prasta :---D

Väsynyt lie kun niin vähäsanainen -
luulitko tosiaan etten kuulisi äänestäsi

mielentilojasi.

Minä en tuomitse ketään,
mutten pettymystäni peitä.

Näytä minulle se suunta, se tie mitä pitkin voin kulkea,
ilman että myrskyt tulevat vastaan jokapaikassa.
Tuletko minua vastaan niille vaikeimmillekin poluille ?
Tai otatko vastaan jos hyppään sinne toiselle puolelle ?

Pyydän, ethän ikinä jätä minua tyhjänpäälle ?

Hitsi. On jo niin myöhä -- tai aikainen, riippuu miten sen ottaa, kuka katsoo ja mistä katsoo.

Mutta minulle se on jo sellainen aika, että nyt koisimaan.
Tosin -- harmiksi, yksinäni käperryn peittojeni alle.

Ehkä pian saan hakeutua vierellesi lämpimään
ja nukahtaa turvallisin mielin.

Hyvänyön suukkoja ! :*

.. Sanoit, ettet viivy pitkään, ja lupasit että tulet heti, aivan heti takaisin.
Joten jäin rannalle odottamaan ja keräilemään simpukoita.
'
Liian iso askel astuttavaksi, joten hyppään sen.
Mutta olen varma ja vahva, pystyn siihen kaikkeen.
Tiedän, että se kannattaa, tiedän että se kaikki on oikeaa.
Pitkät matkat ei mieltäni paina --
'
Astuin sisälle tutuntuntoiseen, mutta samalla niin vieraaseen taloon -
ja kas, kuka tulikaan eteisessä minua ensimmäisenä vastaan --
se viekas takkuturkki, minun rakkain viirusimmuni.
Keveästi hypähti syliin ja kurkotti nuolaisemaan leukaani karkealla kielellään.
Tottavie minullakin oli sinua ikävä !
Puskien vasten olkaa se kehräsi kertoen kuulumisia,
herkesi pian mouruamaankin, kun en ollut käynyt taas pitkään aikaan.

Kipitti perässä koko vierailun ajan, pyöri jaloissa ja kehräsi.
Kahvipöytään istuuduttuani, pelkäsi huiskehäntä kai jäävänsä huomiotta ja hyppäsi syliini,
joka taas vaikeutti kahvin juontiani --
muttempa raskinut poiskaan hätistää.

Lähdön hetki - se kamalin hetki tuli taas.
Vaikka kuinka suloisesti minua tiirailit,
pieneen laukkuuni ahtautua yritit -
Ja vaikka kuinka juoksit perääni autolle
ja mukaan livahtaa halusit --
en voinut ottaa sinua mukaani,
en vielä.

Mutta pidän lupaukseni.
Otan sinut vielä mukaani,
vien kauas pois mukanani.

tunsin oloni tärkeäksi kun ystäväni sanoi jäävänsä kaipaamaan minua,
mutta oli puolestani myös iloinen koska tiesi, että lähtö tekisi minut onnelliseksi

selkä on mustelmilla,
muttei kerrota kelleen.

Hanna kertoi kuulleensa maailman vaikeimmasta sanasta,
kuulemma kuuli sen muumimainoksesta, kyllä, muumimainoksesta.
Itse en ole moiseen törmännyt --

mutta mehän porukalla mietitiin jo oikein vaikeita sanahirmuja -
kun Hanna viimein kertoi vastauksen,

'maailman vaikein sana on anteeksi'

Ajatella.

Joka on muuten joidenkin kohdalla ihan totta ja joidenkin taas ei,
joillakin se vaati rohkeutta ja joillakin houkuttelua.

Nielen sen tuskan,
nielen sen vihan,

pidän poissa sen itkun
ja huulta verille puren.

En anna periksi,
sillä et saa minua matalaksi.

Olen pahoillani,
ihan todella.
Mutta tämä on niin tätä,

kun mikään EI riitä.

I'm a soldier
I haven't slept in five years
And I have dark circles under my eyes
Haven't seen them myself
But so I've been told
I'm a soldier
And I have no head (*)
They have beated it off with their boots
Yo-o-o, commander shouts
Commander's mouth is teared open
Because a grenade...
White cotton wool
Red cotton won't heal a soldier

I'm a soldier
Unborn child of war
I'm a soldier
Mom, take care of my wounds
I'm a soldier
Soldier of a country forgotten by God
I'm a hero
Tell me of which novel

Oh..oooh..

I'm a soldier
It vexes me when I have only one bullet left
It's either me or him
The last wagon
Moonshine
There are millions of us
In the UN

I'm a soldier
And I know my job
My job is to shoot
So that the bullet doesn't miss
The ennemy's body
This reggae is for you Mother-War
Are you happy now?

I'm a soldier

I'm a soldier
Unborn child of war
I'm a soldier
Mom, take care of my wounds
I'm a soldier
Soldier of a country forgotten by God
I'm a hero
Tell me of which novel

(in English)
I'm a sol-dier I'm a sol-dier
I'm a sol-dier I'm a sol-dier
I'm a sol-dier sol-dier
sol-dier-dja

I'm a soldier
Unborn child of war
I'm a soldier
Mom, take care of my wounds
I'm a soldier
Soldier of a country forgotten by God
I'm a hero
Tell me of which novel