IRC-Galleria

Muisto tiistailta: Makaan Sallulahin sohvalla ja kuuntelen, kun Bärre soittaa pianoa. Ja kesken ketutus-päivääni tajuan, kuinka paljon olen pitänyt kesästäni kaupungissa. Kuinka olen nauttinut pienistä hetkistä ja ystävieni seurasta. Työnteosta hyvässä porukasta. Vierailuista "landelle" [enkä voi uskoa, että käytän tota sanaa!]. Auringosta. Pienistä hyvässä seurassa tehdyistä retkistä. Kaikesta.

Olen tehnyt viikon hulluna töitä. Viime torstaista eiliseen. Ja tänään vielä töihin, mutta tällä kertaa karkkia. Mutta pidän työn tekemisestä, jos työporukka on mukavaa. Välillä on ollut ihan hullun kiireisiä päiviä ja sitten on taas ollut niitä, jolloin vaan ihmetellään, että missä kaikki ihmiset on ja syödään itse ihan liikaa.

Bärre palasi Haminasta. Enää kotimme ei ole tyhjä. Iltaisin juodaan usein teetä parvekkeella. Tove palasi Bärren mukana ja mulla oli ollut hirmuinen ikävä. En saanut lupaa ottaa Tovea mukanani Japaniin. Bärre on leikannut hiuksensa ja ostanut uusia, kummia vaatteita. Mutta yhä, kaiken jälkeenkin, Bärre on vielä sopivasti Bärre. Hameen kukkatasku ei saanut jäädä.

Tiistaina näin Venlaa ja Reettaa. Käytiin taas kahvilla. En koskaan kyllästy heidän seuraansa. Illalla Salla ja Bärre teki mulle ja Martalle kakkua. Töistä tullessa mua ketutti kaikki asiat, mutta piristyin illan aikana. Sain ajaa Bärren autolla hetken, se rauhoittaa aina. Ja Bärre osti mulle muumilaastareita. Ja kakku oli hyvää. Ja Salla oli Salla ja se riittää aina piristyttämään.

Nyt olen tullut Pyhärantaan. Eilen illalla kävimme Uudessakaupungissa lyhtyjenyössä. Aika mones piknik tänä vuonna. Ihanaa.

Ilmassa on jo vähän syksyn tuntua. Odotan syksyä. Uuden vuodenajan alkaessa en koskaan mieti sitä, mitä kaikkea päätty vanhan vuodenajan päättyessä. Mietin sitä, mitä uusi vuodenaika tuo tullessaan. Kohta ilma on taas raikkaampaa, vaahterat meidän talon edessä kauniin värisiä ja jo aikaisemmin illalla voi polttaa tuikkuja parvekkeen lyhdyissä.