IRC-Galleria

Tinskuukkeli

Tinskuukkeli

Tiina T. on Facebookissa!

"Nämä kadut kaupungin..."Perjantai 28.07.2006 14:16

Muisto tiistailta: Makaan Sallulahin sohvalla ja kuuntelen, kun Bärre soittaa pianoa. Ja kesken ketutus-päivääni tajuan, kuinka paljon olen pitänyt kesästäni kaupungissa. Kuinka olen nauttinut pienistä hetkistä ja ystävieni seurasta. Työnteosta hyvässä porukasta. Vierailuista "landelle" [enkä voi uskoa, että käytän tota sanaa!]. Auringosta. Pienistä hyvässä seurassa tehdyistä retkistä. Kaikesta.

Olen tehnyt viikon hulluna töitä. Viime torstaista eiliseen. Ja tänään vielä töihin, mutta tällä kertaa karkkia. Mutta pidän työn tekemisestä, jos työporukka on mukavaa. Välillä on ollut ihan hullun kiireisiä päiviä ja sitten on taas ollut niitä, jolloin vaan ihmetellään, että missä kaikki ihmiset on ja syödään itse ihan liikaa.

Bärre palasi Haminasta. Enää kotimme ei ole tyhjä. Iltaisin juodaan usein teetä parvekkeella. Tove palasi Bärren mukana ja mulla oli ollut hirmuinen ikävä. En saanut lupaa ottaa Tovea mukanani Japaniin. Bärre on leikannut hiuksensa ja ostanut uusia, kummia vaatteita. Mutta yhä, kaiken jälkeenkin, Bärre on vielä sopivasti Bärre. Hameen kukkatasku ei saanut jäädä.

Tiistaina näin Venlaa ja Reettaa. Käytiin taas kahvilla. En koskaan kyllästy heidän seuraansa. Illalla Salla ja Bärre teki mulle ja Martalle kakkua. Töistä tullessa mua ketutti kaikki asiat, mutta piristyin illan aikana. Sain ajaa Bärren autolla hetken, se rauhoittaa aina. Ja Bärre osti mulle muumilaastareita. Ja kakku oli hyvää. Ja Salla oli Salla ja se riittää aina piristyttämään.

Nyt olen tullut Pyhärantaan. Eilen illalla kävimme Uudessakaupungissa lyhtyjenyössä. Aika mones piknik tänä vuonna. Ihanaa.

Ilmassa on jo vähän syksyn tuntua. Odotan syksyä. Uuden vuodenajan alkaessa en koskaan mieti sitä, mitä kaikkea päätty vanhan vuodenajan päättyessä. Mietin sitä, mitä uusi vuodenaika tuo tullessaan. Kohta ilma on taas raikkaampaa, vaahterat meidän talon edessä kauniin värisiä ja jo aikaisemmin illalla voi polttaa tuikkuja parvekkeen lyhdyissä.

Läntinen-Suomi-kierrosTorstai 20.07.2006 03:00


Mihin katosi se kesäsuunnitelma, että istun vain parvekkeella lukemassa? Koko ajan olen menossa. Ja pidän tästä niiiin paljon!

Lähdettiin maanantai-iltana Sallulahin kanssa Poriin. Ilta pimeni hiljalleen ja me löydettiin vain parin hassun mutkan kautta Artulle. Saapumisaika oli lähempänä yhtä, mutta onneksi Artun vuorokausirytmi on ihan päin kettua. Pelattiin sanapeliä, syötiin mansikoita ja herneitä ja laitettiin sitten nukkumaan.

Aamupäivällä mentiin aluksi Jazz-kadulle ja Kirjurinluotoon. Syötettiin sorsia, kuunneltiin lasten esiintymistä ja koluttiin leikkipuistoja. Sitten käytiin Artulla syömässä ja pelaamassa taas vähän. Syötettiin pelottavan isot kilpikonnatkin. Lähdettiin shoppailemaan ja nähtävyyskierrokselle. Löysin muumimukeja ja saatiin monta hienoa valokuvaa. Palattiin taas Artulle, otettiin auto ja lähdettiin etsimään Sallan lapsuuden maisemia. Ei ihan oikeeta katua löytynyt, mutta ensi kerralla sitten. Oli mukava päivä.

Illalla ajettiin Raumalle. Käytiin Merillä ja Laurilla mehulla ja jätskillä. Vietiin sinne unohtuneita tavaroita ja saatiin valokuvia. Ja japani-kielikurssin Laurilta. Kilttiä.

Raumalta mentiin meille. Suskikin kyläili. En olisi lainkaan malttanut päästää äitiä nukkumaan. Puhuttavaa olis riittänyt vaikka kuinka. Äiti etsi karttakirjasta paikan, jonne luultavasti muutamme Japanissa. Kummallista. Yöllä katseltiin vielä Sallan kanssa valokuvia ennen kuin maltettiin mennä nukkumaan.

Tänään nukuttiin pitkään. Käytiin mummulla. Oli helpompaa kertoa mummulle, että lähden Japaniin, kun Salla oli paikalla. En kestä ajatusta, että mummu tai ukki ei välttämättä ole enää täällä, kun joskus palaan Japanista. Enkä nyt kestäisi mitään herkistelyä asian tiimoilta.

Kaivoin perunat pellosta ja haettiin yhdessä Sallan kanssa tilliä, sipulinvarsia, salaattia, tomaattia. Kurkkukin oli omasta kasvihuoneesta. Kerran kesässä on pakko päästä hakemaan omasta maasta perunoita. Tuli hyvä olla. Myöhemmin kun oltiin syöty ja suuntaamassa kohti Raisiota, käytiin vielä pikaisesti Jonskulla. Puhuin hetken hoitotätini kanssa ja siinä kun juteltiin, sanoin, että "lokakuussa pääsen taas muuttamaan Pyhärantaan". Tarttuivat heti siihen "pääsen". Kyllähän se edelleen on mn koti. Vaikka mulla on kyllä koti ja puolikas sydäntä Järvenpäässäkin. Mutta uskon siihen, että muutama tietty ihminen täältä tulee pysymään mun elämässäni, vaikka lähtisin minne. Toivon, että he tietävät sen itsekin.

Jatkoimme siis Raisioon. Näin Sallan isän ja Sampon. Se oli kyllä niin Sallan perhe. Otettiin Sallan pieni serkkutyttö mukaan ja lähdettiin kolmisin shoppailemaan. Löysin kengät ja takin. Ja Sallan pieni serkkutyttö löysi mulle yöpaidan. Sitten käytiin Martalla. Hassua, kuinka tutulta Martta jo tuntui, vaikka ollaan nähty vain kerran. Mutta toisaalta olen kuullut hänestä todella paljon.

Illalla ajettiin takaisin kotiin. Pieni ystävämme nukkui takapenkillä ja me juteltiin Sallan kanssa lähes koko matka. Oli hyvät kaksi päivää. En enää osaisi kuvitella elämään ilman Sallaa.
Perjantaisen päivitykseni jälkeen Aakkoset paukaisivat parvekkeelle. Keitettiin aamukahvia. Pidän aamuista, jolloin aamukahvia ei tarvitse juoda yksin.

Iltapäivällä käytiin Miran ja Ronjan kanssa lenkillä ja sitten alettiin Bärren kanssa siivota. Kun kaikki paikat kiilsi ja oli ah niin puhdasta, tuli Sallulah hakemaan meidät ja lähdettiin Kutron kautta Ikeaan. Olen tottunut täällä päin asumiseen hyvin nopeasti. "Tarvitsen valokuvakehyksiä, joten me mennään Ikeaan". Jeah.

Ikean jälkeen tytöt jäi meille väsäämään pizzaa ja mä lähdin hakemaan Henkkaa rautatieasemalta. Tultiin Jamppaan ja Henkka alkoi varmaankin melko pian laskemaan minuutteja muiden saapumiseen, koska meidän ihana tyttönelikko ei kauheen hiljainen ole.

Kun kolmas pizza otettiin uunista, saapuivat loput höppänät. Meri, Jonsku, Suski, Lauri ja Mikko. Olivat käyneet Hämeenlinnassakin. Alan tulla siihen tulokseen, että niiden kannattaa ajaa aina vain Turun kautta. Turvallista ja tuttua reittiä. Syötiin, meluttiin ja käytiin katsomassa teinejä ja muutamaa hullua diakkilaista rantapuistossa.

Nukuin yön keittiössä, koska huoneeni oli niin täynnä ja heräsin neljältä lähteäkseni töihin. Latasin kahvinkeittimen valmiiksi, mutta aamulla kahvinporot olivat kuulemma kadonneet salaperäisesti. Tein yhdeksän tuntia töitä ja sitten lähdimme Suomenlinnaan. Meillä oli mahtavat piknikeväät ja seura oli ihan parasta. Henkilökohtaiest ystäväni ja Bärre, Kutro & Sallulah siis. Kierreltiin ympäris Suomenlinnaa, otettiin valokuvia ja istuttiin aina välillä ihmettelemään. Kutro osoitti taas olevansa kaikkein rohkein [ja ihan paras!] ja pojat kirjotteli postikortteja. Illalla käytiin vielä syömässä hyvin ja sitten sanottiin heipat Mikolle, joka lähti Turkuun. Me mentiin T-junalla Järvenpäähän. Saivatpa henkilökohtaiset ystäväni kokea senkin ihanuuden. Oli kyllä melko rauhallista vielä siihen aikaan, mutta Meriä ainakin alko jo ainainen pysähtely kyllästyttää. Mä osaan jo melkein ulkoa pysäkit välillä Helsinki-Järvenpää.

Sunnuntaina nukuttiin pidempään kuin oli tarkoitus. Lauri jäi nukkumaan, Henkka heitettiin Järvenpään asemalle ja me tytöt lähdettiin kulttuurikierrokselle. Käytiin Ainolassa ja Halosenniemessä. Katsastettiin myös Aleksis Kiven kuolinmökki ulkoapäin ja pysähdyttiin ottamaan valokuvia tykeistä. Kierrettiin Tuusulanjärvi ja palauduttiin sitten Jamppaan tekemään ruokaa.

Kun mun henkilökohtaiset ystävät lähti, suunnattiin me Sallan kanssa Espooseen Sallan äidille. Siellä herkuteltiin ja haettiin Sallulahille kamera, jotta se voi ottaa kaikilta meidän mahtavilta tulevilta reissuilta kuvia. Sitten ajeltiin vähän Kannelmäessä metsästämässä yhtä asuntoa ja käytiin ostoksilla.

Illalla kun palauduin kotiin, tuntui kovin tyhjältä ja hiljaiselta. Tove ja Bärreliinikin on taas Haminassa. Onneksi lähden illalla Poriin!

ParvekepäivitysPerjantai 14.07.2006 15:11

Keskiviikkona olin kymmenen tuntia töissä, jonka jälkeen lähdin vielä reippaana pesemään mattoja Kutron ja Bärreliinin kanssa. Mäntysuopaa kului ja puhdasta tuli, vaikka mun uhoneen matossa meillä menikin yhtä kauan kuin yhdellä mummolla kuudessa omassa matossaan [että jotkut ihmiset osaa olla ilonpilaajia!]. Matonpesureissun jälkeen mentiin kauppaan, noudettiin Arttu asemalta ja sitten Kutrolle syömään mansikkatorttua ja katselemaan Hovimäkeä.

Illalal kotona mua ärsytti työvuorot, mutta Aakkoset -jälleen kerran- sai mut piristymään. Bärreliini teki ruokaa siinä yhdentoista jälkeen illalla, syötiin jauhelihakastiketta ja sen jälkeen juotiin vielä iltateetä parvekkeella. Sitten oli vielä pakko soittaa Sallulahille, ennen kuin malttoi laittaa nukkumaan.

Eilen mulla oli vapaapäivä, mutta matkustin silti Helsinkiin. Tällä kertaa en kuitenkaan matkannut yksin, ja aika kului huomattavasti nopeampaa. Kutro luuli Tiksissä, että ollaan Pasilassa, ja Pasilassa, että ollaan perillä. Mä, matkanjohtajamme Sallulah, Arttu ja Bärreliini naureskeltiin ja mölyttiin vaan ja meidän kanssa istumaan joutunut nainen taisi Helsingissä olla jo ihan kypsä. Asemalla tavattiin Helsinki-oppaamme Tomi.

Käytiin shoppailemassa, ihmettelemässä eläimiä Korkeasaaressa, syömässä hyvin ja lopuks vielä leffassa. Oli taas oikein tosi hyvä vapaapäivä. Oli juuri niin ihanaa olla taas kaikki taas yhdessä, kuin olin aatellutkin.

Ja tänään tulevat mun oikeat ystävät, ja yksi elämäni porukka on taas melkein koolla.

Näillä näkymin matkustan Japaniin maaliskuussa 2007.

Kelpaan sittenkin! [Hyttysille]Keskiviikko 12.07.2006 00:05

Tänään hihittelimme töissä kahvinpurujen sekaan tippuneelle jääpalalle. Kesä on ihanaa aikaa.

Viikko Toven kanssa meni nopeasti. Lenkkeiltiin paljon. Käytiin Veeran ja Vilkun kanssa Vanhankylänniemessä uimassa. Tehtiin hyvää ruokaa Vilkulla ja vietettiin yks mun vapaapäivistä kokonaan siellä. Toinen vapaapäivä vietettiin Sallulahin möksällä. Lämmitettiin sauna yöllä kun mentiin ja puhuttiin myöhään yöhön. Seuraava päivä maattiin auringossa ja käytiin uimassa aina, kun tuli kuuma. Oikeet kaks lomapäivää.

Pari iltaa meni siivotessa. Luulin olleeni liikaa Sallulahin seurassa, mutta Salla vakuutti, että ihan sopivasti vain. Ei kukaan täysjärkinen kyllä siivoa mökkeilypäivän tai yhdeksän ja puolentunnin työpäivän jälkeen.. Mutta täysjärkinen en koskaan ole ollutkaan ja Sallan seura oikeasti tekee vain hyvää!

Sunnuntaina palasi Bärre. Keitettiin iltateetä ja istuttiin parvekkeella lyhtyjen valossa. Tuntui mukavalta, että Bärre palasi taas kotiin. Ja eilisestä lähtien meitä on ollut täällä neljä. Pelle, Pälle ja Pöllö. Eilen menimme kaikki Sallalla ja Kutro tuli myös. Istuttiin Sallan parvekkeella ja suunniteltiin tätä viikkoa. Mahtavaa kun kaikki on taas koolla.

Jäin Sallalle yöksi. Onneksi on olemassa patja, jossa tee-laadut voi nukkua. Iiih. En tiedä enää, miten osaisin olla ilman Sallaa, vaikka mökillä kun tutkittiin mun kalenteria, todettiin, että loppuviimetteks me ei syksyllä vielä hengattu yhtään yhdessä, mutta sitten meistä tulikin ystäviä ihan hetkessä.

Tavallaan odotan jo syksyäkin. Muta tyydyn mielelläni vielä toistaiseksi heinäkuun pimeneviin iltoihin.

En sitten nukkunut yli kahdeksaa tuntia. Tove oli 50 minuuttia herätyskelloani nopampi. Aluksi olin vihainen ja päätin tehdä vain pienen lenkin sen kanssa ja mennä sitten takaisin nukkumaan. Ulkona oli kuitenkin mielettömän kaunis ilma, joten lenkin jälken keitin kaksi muumimukillista kahvia ja nautin kauniista aamusta. Ennen töihin lähtöä teimme vielä uudelleen lenkin, puolituntia kierreltiin metsässä ja kävelyteillä. Osa naapureista tuntee Toven paremmin kuin minä ne naapurit.

Töissä kävi eräs ikävä asiakas. Mulla ei kuitenkaan mennyt hermot, vaikka H:lla menikin. Olen ehkä oppinut vittuilemaan, mutta en halua silti olla ilkeä kenellekään. Vittuiluhan tarkoittaa pelkästään kaikkea hyvää, 'rakkaudella ja lämmöllä'.

Vilkku ja Veera vierailivat illalla. Haimme apsilta herkkuja ja pelasimme junapeliä.

Olen jo alkanut koristella uutta kalenteria. Jokaisen Espanja-päivän kohdalle on jo liimattu jokin aurinkoinen smile-tarra. Enää kuukausi ja kaksi päivää.

Hiusten kuivamista odotellessa taidan mennä kirjoittelemaan lisää juttuja uuteen kalenteriini.

Suco de Maracujá!Maanantai 03.07.2006 02:45

Lopetin pelin katsomisen puolessa välissä. Kolmelta yöllä heräsin ja katsoin samalla sitten teksti-tv:ltä tuloksen. Brasilia oli hävinnyt. Kannatti nukkua.

Tove oli pahoinpidellyt Artun kukkasta. Enää en jätä niitä kaksin koko päiväksi. Huomenna katsotaan, mitä kivaa Tove keksii keittiössä mun tehdessä töitä helteessä. Jeah. Taidan jättää Tovellekin ikkunan auki.

Löysin viimein, kolmen vuoden etsinnän jälkeen, passionhedelmämehua. Vain ja ainoastaan sitä. Jeah. Kannatti maksaa 2,45 euroa. Olen onnellinen.

Sallulah palasi Järvenpäähän. Siitäkin olen onnellinen.

Ja ensi yönnä saan nukkua yli kahdeksan tunnin yöunet! Ainakin toivottavasti.
Perjantaiaamuna hyppäsin pitkästä aikaa Saunakalliosta junaan ja suuntasin jälleen Helsinkiin. Kiertelin alennusmyynneissä ja ostin kaikkea ei-alennettuakin. Puolenpäivän aikoihin tapasin Venlan ja Reetan Kaisaniemessä. Haettiin torilta mansikoita ja mentiin Suomenlinnaan piknikille. Istuttiin pari tuntia puiden varjossa, syötiin salaattia, patonkia ja mansikoita. Reetta nauroi lokeille ja mä ja Venla nautittiin siitä, että sai olla vaan. Ennen lähtöä kierreltiin vielä ympäriinsä, Reetta tykkäsi mukulakivistä paljon enemmän kuin minä ja Venla.

Piknikin jälkeen lähdin Haminaan. Porvoon linja-autoasema näytti kovin tutulta, vaikka siitä on ikuisuus, kun olen sitä kautta mennyt Lappeenrantaan Outille. Haminassa Bärre ja Tove olivat vastassa. Menimme Bärren möksälle maalle. Matkalla näin kuuluisat Venäjän rekkajonot. Niistä sanottiin eilenkin illalla radiossa ja nyt tiedän, mitä se tarkoittaa. Mökillä lämmitimme saunan ja söimme pizzaa ja karkkeja. Bärre on paras.

Perjantaina ajelimme ympäri Haminaa sightseeing-kierroksella. Bärre voisi varmaankin jo kohta ruveta perimään kierroksistaan maksua. Kävimme välillä ulkoiluttamassa Toven [joka on muuten kasvanut!] ja syömässä. Sitten Bärren henk. koht. ystävän Sarin synttäreille hiekkarannalle. Olimme varustautuneet auringonottoon ja uimiseen, mutta alkoikin sataa. Se oli kuulemma meidän vika. Pakenimme grillikatokseen. Hassua. Kun lähdimme, aurinko alkoi taas paistaa. Joten kai se sade oli meidän syytä. Kävimme Bärren porukoilla syömässä ja lähdimme sitten Järvenpäähän Bärren äidin autolla.

Illalla kävimme Eijan, Bärren ja Toven kanssa katsastamassa Puistobluesit. Kiersimme kojut ja haimme Prismasta pussin sipsejä. Menimme rantapuistoon istumaan ja ihmettelemään ihmisten paljoutta. Jotenkin en osaa vielä ottaa Puistoblueseja mitenkän "oman kaupungin juttuna". Ei se ole sama, kuin Munamarkkinat tai Mustanpitsinyö. Oli silti hauska käydä. Ja törmätä Brasilialaiseen brasilialaisia "munkkeja" myyvään tyyppiin.

Myöhemmin illalla kävin Miran kanssa lenkillä ja sitten pelattiin junapeliä ja juotiin teetä. Oli niin mukavaa, kun Bärre oli taas kotona.

Aamulla Bärre jäi nukkumaan, kun lähdin töihin. Kun tulin töistä, Bärre oli jo lähtenyt. Mua ärsytti suunnattomasti, vaikkei edes mistään erikoisesta syystä kai. Olin pikemminkin aamupäivän ollut hyvin iloinen. Onneksi Sallulah soitti pitkän puhelun ja sai mutkin taas piristymään.

Huomenna Salla tulee kotiin! [Muistin jo, että olisi tullut tänään.] Sen jälkeen Järvenpääkin tuntuu taas ehkä hieman mukavemmalta.

Nyt lähdemme ulos Toven kanssa ja illalla katsomme jalkapalloa. Brasilia voittaa 2-1.

[Ei aihetta]Torstai 29.06.2006 03:36

Pakkanen ei koskaan sulanut.

Pakkasen sulamista odotellessa.Keskiviikko 28.06.2006 18:21

Sulatan meidän pakkasta. Tiedän, että se kannattaisi tehdä talvella. Mutta kuka nyt väittäisi, että muutenkaan tekisin aina kaiken kovin fiksusti...

Maanantaina palasin taas töihin. Viihdyn siinä kojussa. Kotimatkalla söin naapurikauppiaalta syötyjä mansikoita ja luin. Oli niin kesäistä. Kotona söin kreikkalaista salaattia - jälleen Bärren lautaselta - ja pesin pyykkiä. Piti mennä aikaisin nukkumaan, mutta Mira pyysi iltalenkille. Oli taas kiva nähdä pitkästä aikaa.

Tiistaina heräsin neljältä. Keittiö oli kauniin oranssi, aurinko oli nousemassa. Kaunista. En halunnut sytyttää valoja, vaikka yleensä pidän [ainakin Bärren mielestä] ihan liikaa valoja keittiössä. Olin töissä kuusi tuntia. Oli taas oikea jumituspäivä. Mutta joskus vain on sellaisia, onneksi kaikki kyllä ymmärtävät.

Töiden jälkeen näin Outin. Ostettiin molemmat kengät ja käytiin ruokakaupassa. En ostanut kirjakaupan alesta mitään! Mentiin Outille ja Mikolle. Neulottiin, puhuttiin ja kuunneltiin ruotsinkieleistä radioat / katsottiin telkkaria. Juotiin mansikkateetä. Outi Helsingissä on yksi parhaita asioita tässä kesässä! Kävelin yksin Punavuoresta rautatieasemalle, eri reittiä kuin yleensä ollaan Outin kanssa kuljettu. En eksynyt. Se kaupunginosa on kovin kaunis. Mitä enemmän näen Helsinkiä, sitä enemmän siitä pidän.

Olin Järvenpäässä vasta puoli yhdentoista aikoihin. Kävin kastelemassa Sallulahin kukkaset. Ovat hengissä vielä kaikki, joten toivoa on, että kun Sallulah lauantaina palaa, olen suoriutunut tehtävästäni kiitettävästi! En tosin haluaisi, että meidän keittiön hyllyssä oleva kukkanen muuttaisi mihinkään. Se sopii sinne hyllylle niin hyvin.. ehkä kidnappaan sen. Tai otan panttivangiksi. Osaan kyllä kiristää Sallulahia ;) Tiedän liikaa..

Puhuin yöllä pitkään Kutron kanssa puhelimessa. Odotan niin, että se tulee käymään Järvenpäässä. Vain Tiinat voivat tajuta joitakin asioita ja tunteita. Kutron kanssa on hyvä puhua.

Ja nyt vietän siis vapaapäivää kotona. Pitäisi siivota. Ja leipoa . Plaah. Onneksi Mira toi Moorian seurakseni. Yksi tyhmimmistä puolista siinä, että muutan täältä ehkä pois, on se, että Mira ei enää tule olemaan naapurini. Meidän lenkit on pelastaneet monta iltaa (tai aamua vaihtoehtoisesti, kuten tänään) ja muutenkin Mira on mitä parhain naapuri.

Huomenna piknikille Venlan kanssa ja sitten luultavasti Haminaan. Perjantaina Tove tulee mun kanssa kotiin. Mulla on ikävä sitä pientä söpöä tuhisijaa.