IRC-Galleria

Oli mukavaa myydä karkkia pitkästä aikaa. Ei se edes tuntunut työnteolta ["Yli 12 tuntia töissä.. mutta ei se työltä tuntunut!" Ihmetteli äiti]. Pomo oli omalla tavallaan hyvällä tuulella. Tarjosi kolmet kahvit ja käski antaa äitille ylimääräistä. Näin paljon tuttuja ja ehdin vaihtaa monen kanssa kuulumiset.

Tulin kotiin aamukuudelta ja nukuin tänään todella myöhään. Onneksi Bärre on opettanut, ettei sillä ole niin väliä, koska nukkuu, kunhan nukkuu. Päiväni ei siis ollut hukkaan heitetty, vaikka nukuin. Koska pitää nukkua. Ja minä sitten valvon muulloin. Olen lukenut Runotyttöä. Se on saanut mut taas haaveilemaan paljon enemmän. Sääli työkavereita huomenna. Olen myös käynyt pari kertaa mummulla. Olin joskus paljon enemmän mummun tyttö. Nyt musta on tullut melko pitkälti äitin tyttö. Mutta tietysti edelleen on hyvä istua mummun keittiössä ja olla vaan.
Illalla kävin saunassa ja grillattiin. Nyt pitäisi pakata. Linja-auto lähtee aamulla viideltä.


Aina välillä mulla kestää kauan tajuta joitakin asiota. Tänään tajusin vihdoinkin sen, kuinka ihmiset ovat erilaisia.

Vaikka musta on ihanaa lähteä vuodeksi taas jonnekin uuteen ja tuntemattomaan, ei se kaikille olisi yhtä ihanaa. Ja vaikka mun mielestä on todella upeaa, että mulla on säilynyt monesta eri elämänvaiheesta aina muutama tärkeä ihminen kustakin, ei se tarkoita sitä, että toisetkin haluaisivat heidän elämässään olevan samoin.

Tiedättehän, että pidän teistä juuri sellaisina kuin olette.

Ihan kaikista niistä, jotka ovat jossain vaiheessa elämääni tulleet ja ovat siinä mukana jollain tavalla edelleen. Meri Jonsku Veera Suski Outi Jani Mikko Henkka Lauri Venla Sari. Ja sitten nämä tämänhetkiset leikkikaverit, joista tosista on jo tullut ystäviä. Aika näyttää, keihin pidetään vielä opiskeluajan päätyttyäkin yhteyttä. Ei kaikkiin, tiedän sen. Mutta joihinkin, toivon ja uskon niin.