Herään unestani silmin väsynein en tänäkään yönä nukkunut kuin koiran unta
Hamuan viinilasia sormin jäätynein, on pihalle satanut yöllä mustaa lunta
Kuulin sinä lähdit yöllä kirjoitit lauseita paperiin ja sinetöit kirjeen kyynelin
pidin meitä pystyssä kovalla työllä ja ja sanoa hyvää yötä unohdin...
Avasin kirjeen sormin kohmeisin, sinetin repäisin
Kyyneleen jäisen vuodatin, ja maljan meille kohotin
Ensimmäiset rivit sattuivat, ruusut kuihtuivat
ja kirjeesi alkoi näin:
"Anteeksi rakas, oli pakko tehdä näin,
ehkä niin hyvä jälkeenpäin
Rakastan sinua mutta pysty en
vuoksi rakkauden,
Pitämään toivoa yllä sydänten"
Jään katsomaan jälkiä hangessa, hahmosi horisontissa
hiuksesi tuulessa hulmuaa, tuoksusi pystyn vielä tyynyssäni tuntemaan
Tämä aamu tulee sattumaan vielä vanhanakin.
Älä yritä ottaa yhteyttä, en minäkään olisi huolissani
kyllä minä pärjään, olet aina... sydämessäni
Olit piirtänyt paperiin sydämen sinisen
kyyneleen suttuisen ja lopussa teksti
"ehkä seuraavaan elämään..." ja minä jään
ikkunan ääreen miettimään...
Uusimmat blogimerkinnät
- painajainen josta ei vaan herää 05.10.
- Kuntavaalit lähestyy 26.10.2008- 22.10.
- mua vituttaa niin ankarasti,vituttaa aamust... 11.07.
- elämä on laiffii 18.08.
- Pitkästä aikaa 06.08.
- diidaaduudöö 18.02.
- jeau 20.01.
- HOU HOU 28.12.
- Liika rakkaus tappaa 21.12.
- Tämmöst tänää,mimmostakoha huomena 10.12.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
- ▶ 2008 (2)
- ▶ 2007 (4)
-
▼
2006 (35)
- ▶ joulukuu 2006 (5)
- ▶ marraskuu 2006 (6)
- ▶ lokakuu 2006 (14)
- ▶ syyskuu 2006 (1)
- ▶ elokuu 2006 (8)
- ▶ tammikuu 2006 (1)
Blogi
Kirje pöydälläTorstai 26.10.2006 19:15
Näinhän täällä käy...Tiistai 24.10.2006 18:26
niin, tässä sitä jälleen istuskellaan näyttöpäätteen edessä flegmaattisena niin kuin monet kerrat olen istunut. Täysi-ikäisyys on vajaan 3 kuukauden päässä ja ajokortti on se pyhä läpyskä minkä polte tuntuu jo melkein taskun pohjalla, mutta aika tässä välissä tuntuu ikuisuudelta kun eteenpäin katsoo mutta taaksepäin kun vilkaisee niin vastahan sitä istuttiin ala-asteikäisenä hermostuneena joulukuusen vieressä ja odotettiin että ilta saapuisi ja joulupukki toisi mahdollisimman paljon lahjoja.
Kerpele ku ei oo ees viinaa...mutta eihän se ole mikään ratkaisu ongelmiin,se on vain niiden siirtämistä, eikä kukaa halua jutellakaan, runkata ei jaksa varsinka ku käsi niin vitun kipee jostai syyst ja räkää ei viitti syödä, jätän ne hommat lehmukselle, haistakaa paska nirppanokat, pärjään mä yksinkin ku ei kukaa kerta haluu keskustella! :D
Perkele ku tääl on pimeetäki, no pimeys pukee mua toisaalta, ei erotu kaikki arvet ja hölmöt kasvonpiirteet niin hyvin :D "Pödee....laittaisitko paperipussin päähän ja valot pois ni voisit kelvataki" tai "Sano tolle jotain ettei näyttäis noin hölmöltä" :D että Näin meillä...
Eikä jaksa mitään tehdäkään, laiska olo, ja koht on taas maanantai ja koulutyö alkaa, voihan isäkissan vittu. Tossa vieressä on valokuvalaatikko, täynnä tavalla tai toisella hyviä tai katkeria muistoja ajoilta jotka haluaisi elää uudestaan, kuvitelkaa ny perkele että Jokiniemessäki on ollut 2 kauppaa tai että omat porukatkin on joskus olleet nuoria :S
Yksinäisyys on hyvä työläinen, mutta huono pomo, mutta kyllä sen pomottamiseenkin tottuu ajan myötä, ei tarvitse miettiä sanooko pahasti jollekin jos ei ole muita kuin oma kuppainen itsensä jota syyttää ja haukkua, muiden naljailut ei enää siinä vaiheessa paljoa paina, olet niiden yläpuolella koska tiedät itsekin olevasi paska ja mitään aikaansaamaton. Voiko yksinäisyys ruumiillistua :S jos voi niin mä alan varmaan paikotellen olemaan joku yksinäisyyden inkarnaatio :S
Alan pikkuhiljaa tulla varmaan mökkihöperöksikin kun alkaa jutut oleen tämmösiä, jotkut ihmettelee kun en jaksa kauheesti iloita asioista ennakkoon,mutta se johtuu siitä kun suunnittelen jotain niin suunnitelmia täytyy siirtää tai ne eivät toteudu läheskään sillä tavalla kuin niitä on suunnitellut, se on kai sitä murphyn lakia että jos jokin on mennäkseen pieleen niin se myöskin menee, on niin katkeria kokemuksia viimeisen puolen vuoden ajalta että on paljon helpompaa jälkikäteen sitten miettiä että huh,nehän meni ihan hyvin eikä sitten miettiä että voi vittu ku ei ny taaskaa menny yhtää niiku ajattelin ja hehkuttelin.
Mitä varten ihminen muuten oikein seurustelee? Toiset ymmärtää seurustelun sillä että haetaan ja tutustutaan mahdolliseen elämänkumppaniin, toisille seurustelu on pelkkää seksiä, toiset testaavat kuukauden tai pari ja vaihtavat seuraavaan ja sit lopulta mietitään että kuka niistä nyt sitten olikaan semmonen sopiva jolle joskus voisi sitä sormusta tarjota, toisille se on sitä että on joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut ja jolle voi luottamuksella kertoa asioita, toiset haluaa kokea tulevansa rakastetuiksi ja rakastaa, tuntea läheisyyttä ja toiset on kai vaan sen takia että "no kun kaveritki seurustelee" ja monet on näiden kaikkien välimuotoja, mutta totuushan on että on vaikeaa rakastaa jos ei tunne tulevansa rakastetuksi.
Kun viettää paljon aikaa yksin on aikaa miettiä kaikkea outoa pitkälle yömyöhään, miettiä kaikkia niitä henkilöitä joita kaipaa mutta ei voi saada takaisin, niitä asioita mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä olisi pitänyt jättää tekemättä, miettiä niitä kaikkia ihmisiä joita on tekemisillään loukannut ja niitä ihmisiä jotka ovat itseäsi loukanneet ja etenkin niitä joita on loukannut mutta ei voi enää pyytää anteeksikaan, on aikaa miettiä niitä elämänvaiheitaan jotka muistaa onnellisena ja joita kaipaisi, toisaalta ajalla on tapana kullata niitä muistoja mutta ei se silti tarkoita sitä että "vanha suola" alkaisi aina janottamaan, joskus on vain tunne että onko tämä nyt sitä mitä olen aina halunnut vai olisiko jokin valinta pitänyt jättää tekemättä.
Entä milloin ihminen on onnellinen? toiset ovat onnellisia kun rahaa on kuin roskaa, toiset ovat onnellisia siitä että on joku jota rakastaa ja joku joka rakastaa, oli se sitten perhe tai mitä vain, toiset voivat kai olla onnellisia siitä ettei ole ketään "taakkana" tai ettei ole ketään jonka mieltä pahottaa, toiset ovat onnellisia siitä että ovat saaneet jälleen yhden päivän elää iltaan saakka,toiset onnellisia siitä ettei tarvitse huomista nähdä.
Tuli vanhan kansan viisauksista mieleen että kun haluat nähdä millainen kumppanisi todella on luonnoltaan, juota tämä känniin porukan kanssa ja tarkastele sitten lopputulosta ja raamatun ohjeet että se mitä tahdot lähimmäisesi tekevän sinulle,tee se hänelle. en tiedä mistä sekin nyt päähän luikahti taas, Onko muuten edes olemassa sellaista käsitettä kuin "se oikea" tai jos onkin niin kuinka paljon "huonompi" on sitten jos löytää sen "parhaan väärän". mutta nämä ovat näitä juopon jälkikasvun horinoita :D
Dingon sanoin: "toisille on luotu kauniit kasvon piirteet, toisille taas kyky nauttia, toisilla on pieni koti minne mennä, mulla on vain tie jota kulkea..." mutta tuntuu että sitä tietä vain riittää ja riittää eikä sitä tietä ei ole aurattu vuosikymmeniin, se on töyssyä ja kuoppaa täynnä ja kivet hiertävät verille kuluneita kantapäitä, mutta pakko on vain eteenpäin tallustaa vaikka ei ole hajuakaan mihin se tie lopulta vie ja yhtyykö se koskaan muihin tienhaaroihin vai onko se vain yhtä suoraa elämän valtatietä jonka varrella kaikki vilahtaa ohi vain harmaana massana.
Joskus sitä ihmettelee miten toiset saavat pienessä ajassa aikaan niin perkeleen paljon tuhoa tai miten jotkut saavat niin paljon hyvää aikaiseksi sillä tiellään. Joskus sekin ettei tee mitään voi olla hyvää tai huonoa, useinmiten huonoa.
Mitä sinä haluat tulevaisuudeltasi? Joskus olisi hyvä pysähtyä miettimään ennenkuin huomaa olevansa jo niin pahasti sivuraiteilla että ei ole enää edes mahdollista palata radalle ja tehdä sitä mitä haluaa eikä sitä mitä muut sinulta haluaa vaikka joskus toisten mielipide onkin se oikea. Saatat miettiä että eihän minun nyt vielä tarvitse sellaisia asioita miettiä, mähän oon niin nuori vielä ja päätösten tekoa lykkää mielellään taas vuodella tai parilla eteenpäin, niin minäkin olen tehnyt ja luulin että kyllä aika riittää mutta aika ei anna lainaa eikä aikalisää miettiä, se juoksee koko ajan ja ennenkuin huomaatkaan alkaa kello käydä jo ensimmäisen erän loppua.
ihmisen aika on tavallaan jääkiekko ottelu, kun ensimmäinen erä on päättynyt istut pukukopissa miettien että mitä vittua tuo nyt oli olevinaan,sait turpaan 3-0 ja yrität panostaa seuraavaan erään tosissasi ja yrität vakiinnuttaa ympärilläsi pelaavan joukkueen, olet elämäsi kunnossa ja luulet tekeväsi aina oikean ratkaisun. Toinen erä sinun on mahdollista tasoittaa, mennä ohi tai jäädä samalla lailla ajan jalkoihin kuin ensimmäisessä erässä, luovutusvoittoa ei kuitenkaan kannata antaa, sillä tätä peliä me pelataan vain kerran ja se peli on sinun käsissäsi, älä vihaa sen pelaajia, vihaa peliä ja vasta kun summeri soi niin katsotaan ne kuuluisat jyvät akanoista.
Kerpele ku ei oo ees viinaa...mutta eihän se ole mikään ratkaisu ongelmiin,se on vain niiden siirtämistä, eikä kukaa halua jutellakaan, runkata ei jaksa varsinka ku käsi niin vitun kipee jostai syyst ja räkää ei viitti syödä, jätän ne hommat lehmukselle, haistakaa paska nirppanokat, pärjään mä yksinkin ku ei kukaa kerta haluu keskustella! :D
Perkele ku tääl on pimeetäki, no pimeys pukee mua toisaalta, ei erotu kaikki arvet ja hölmöt kasvonpiirteet niin hyvin :D "Pödee....laittaisitko paperipussin päähän ja valot pois ni voisit kelvataki" tai "Sano tolle jotain ettei näyttäis noin hölmöltä" :D että Näin meillä...
Eikä jaksa mitään tehdäkään, laiska olo, ja koht on taas maanantai ja koulutyö alkaa, voihan isäkissan vittu. Tossa vieressä on valokuvalaatikko, täynnä tavalla tai toisella hyviä tai katkeria muistoja ajoilta jotka haluaisi elää uudestaan, kuvitelkaa ny perkele että Jokiniemessäki on ollut 2 kauppaa tai että omat porukatkin on joskus olleet nuoria :S
Yksinäisyys on hyvä työläinen, mutta huono pomo, mutta kyllä sen pomottamiseenkin tottuu ajan myötä, ei tarvitse miettiä sanooko pahasti jollekin jos ei ole muita kuin oma kuppainen itsensä jota syyttää ja haukkua, muiden naljailut ei enää siinä vaiheessa paljoa paina, olet niiden yläpuolella koska tiedät itsekin olevasi paska ja mitään aikaansaamaton. Voiko yksinäisyys ruumiillistua :S jos voi niin mä alan varmaan paikotellen olemaan joku yksinäisyyden inkarnaatio :S
Alan pikkuhiljaa tulla varmaan mökkihöperöksikin kun alkaa jutut oleen tämmösiä, jotkut ihmettelee kun en jaksa kauheesti iloita asioista ennakkoon,mutta se johtuu siitä kun suunnittelen jotain niin suunnitelmia täytyy siirtää tai ne eivät toteudu läheskään sillä tavalla kuin niitä on suunnitellut, se on kai sitä murphyn lakia että jos jokin on mennäkseen pieleen niin se myöskin menee, on niin katkeria kokemuksia viimeisen puolen vuoden ajalta että on paljon helpompaa jälkikäteen sitten miettiä että huh,nehän meni ihan hyvin eikä sitten miettiä että voi vittu ku ei ny taaskaa menny yhtää niiku ajattelin ja hehkuttelin.
Mitä varten ihminen muuten oikein seurustelee? Toiset ymmärtää seurustelun sillä että haetaan ja tutustutaan mahdolliseen elämänkumppaniin, toisille seurustelu on pelkkää seksiä, toiset testaavat kuukauden tai pari ja vaihtavat seuraavaan ja sit lopulta mietitään että kuka niistä nyt sitten olikaan semmonen sopiva jolle joskus voisi sitä sormusta tarjota, toisille se on sitä että on joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut ja jolle voi luottamuksella kertoa asioita, toiset haluaa kokea tulevansa rakastetuiksi ja rakastaa, tuntea läheisyyttä ja toiset on kai vaan sen takia että "no kun kaveritki seurustelee" ja monet on näiden kaikkien välimuotoja, mutta totuushan on että on vaikeaa rakastaa jos ei tunne tulevansa rakastetuksi.
Kun viettää paljon aikaa yksin on aikaa miettiä kaikkea outoa pitkälle yömyöhään, miettiä kaikkia niitä henkilöitä joita kaipaa mutta ei voi saada takaisin, niitä asioita mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä olisi pitänyt jättää tekemättä, miettiä niitä kaikkia ihmisiä joita on tekemisillään loukannut ja niitä ihmisiä jotka ovat itseäsi loukanneet ja etenkin niitä joita on loukannut mutta ei voi enää pyytää anteeksikaan, on aikaa miettiä niitä elämänvaiheitaan jotka muistaa onnellisena ja joita kaipaisi, toisaalta ajalla on tapana kullata niitä muistoja mutta ei se silti tarkoita sitä että "vanha suola" alkaisi aina janottamaan, joskus on vain tunne että onko tämä nyt sitä mitä olen aina halunnut vai olisiko jokin valinta pitänyt jättää tekemättä.
Entä milloin ihminen on onnellinen? toiset ovat onnellisia kun rahaa on kuin roskaa, toiset ovat onnellisia siitä että on joku jota rakastaa ja joku joka rakastaa, oli se sitten perhe tai mitä vain, toiset voivat kai olla onnellisia siitä ettei ole ketään "taakkana" tai ettei ole ketään jonka mieltä pahottaa, toiset ovat onnellisia siitä että ovat saaneet jälleen yhden päivän elää iltaan saakka,toiset onnellisia siitä ettei tarvitse huomista nähdä.
Tuli vanhan kansan viisauksista mieleen että kun haluat nähdä millainen kumppanisi todella on luonnoltaan, juota tämä känniin porukan kanssa ja tarkastele sitten lopputulosta ja raamatun ohjeet että se mitä tahdot lähimmäisesi tekevän sinulle,tee se hänelle. en tiedä mistä sekin nyt päähän luikahti taas, Onko muuten edes olemassa sellaista käsitettä kuin "se oikea" tai jos onkin niin kuinka paljon "huonompi" on sitten jos löytää sen "parhaan väärän". mutta nämä ovat näitä juopon jälkikasvun horinoita :D
Dingon sanoin: "toisille on luotu kauniit kasvon piirteet, toisille taas kyky nauttia, toisilla on pieni koti minne mennä, mulla on vain tie jota kulkea..." mutta tuntuu että sitä tietä vain riittää ja riittää eikä sitä tietä ei ole aurattu vuosikymmeniin, se on töyssyä ja kuoppaa täynnä ja kivet hiertävät verille kuluneita kantapäitä, mutta pakko on vain eteenpäin tallustaa vaikka ei ole hajuakaan mihin se tie lopulta vie ja yhtyykö se koskaan muihin tienhaaroihin vai onko se vain yhtä suoraa elämän valtatietä jonka varrella kaikki vilahtaa ohi vain harmaana massana.
Joskus sitä ihmettelee miten toiset saavat pienessä ajassa aikaan niin perkeleen paljon tuhoa tai miten jotkut saavat niin paljon hyvää aikaiseksi sillä tiellään. Joskus sekin ettei tee mitään voi olla hyvää tai huonoa, useinmiten huonoa.
Mitä sinä haluat tulevaisuudeltasi? Joskus olisi hyvä pysähtyä miettimään ennenkuin huomaa olevansa jo niin pahasti sivuraiteilla että ei ole enää edes mahdollista palata radalle ja tehdä sitä mitä haluaa eikä sitä mitä muut sinulta haluaa vaikka joskus toisten mielipide onkin se oikea. Saatat miettiä että eihän minun nyt vielä tarvitse sellaisia asioita miettiä, mähän oon niin nuori vielä ja päätösten tekoa lykkää mielellään taas vuodella tai parilla eteenpäin, niin minäkin olen tehnyt ja luulin että kyllä aika riittää mutta aika ei anna lainaa eikä aikalisää miettiä, se juoksee koko ajan ja ennenkuin huomaatkaan alkaa kello käydä jo ensimmäisen erän loppua.
ihmisen aika on tavallaan jääkiekko ottelu, kun ensimmäinen erä on päättynyt istut pukukopissa miettien että mitä vittua tuo nyt oli olevinaan,sait turpaan 3-0 ja yrität panostaa seuraavaan erään tosissasi ja yrität vakiinnuttaa ympärilläsi pelaavan joukkueen, olet elämäsi kunnossa ja luulet tekeväsi aina oikean ratkaisun. Toinen erä sinun on mahdollista tasoittaa, mennä ohi tai jäädä samalla lailla ajan jalkoihin kuin ensimmäisessä erässä, luovutusvoittoa ei kuitenkaan kannata antaa, sillä tätä peliä me pelataan vain kerran ja se peli on sinun käsissäsi, älä vihaa sen pelaajia, vihaa peliä ja vasta kun summeri soi niin katsotaan ne kuuluisat jyvät akanoista.
Sataa sataa ropisee..Maanantai 23.10.2006 19:40
Tässä sitä taas istutaan huoneen nurkassa,yksin,sadepisarat ikkunassa pitää seuraa ja mielenterveyttä yllä hulluujen rajamailla, mietin kaikkea maan ja taivaan väliltä, olenko yksin?
Sateen ääni voimistuu ikkunalaudalla, syksy on tullut ja vienyt mukanaan monet lämpimät muistot, hetket joita ei saa kai koskaan elää uudelleen, ihmiset puhuvat deja vu:sta tai matti nykäsen bon voyagesta mutta todellisuudessa jokainen hetki on ainutlaatuinen...
Sateen ääni voimistuu ikkunalaudalla, syksy on tullut ja vienyt mukanaan monet lämpimät muistot, hetket joita ei saa kai koskaan elää uudelleen, ihmiset puhuvat deja vu:sta tai matti nykäsen bon voyagesta mutta todellisuudessa jokainen hetki on ainutlaatuinen...
Tälläistä paskaa syntyy istuskellessa yksin pimeässä lonkeropullojen kanssa...Sunnuntai 15.10.2006 15:51
Yö on saapunut, syksyn tuulet,
lämpö on kadonnut, niin ainakin luulet
Maa on musta,niin myös sieluni
etsin lohdutusta, jääkö ketään vierelleni
Ja minä istun tässä,
tyhjässä talossa miettimässä
Ei ketään kiinosta, ei mikään ole ennallaan
Katson taivaanrantaan, näen se itkee
pilviharsolla peittää kyyneleitään se kai yrittää
Enkelit ovat sulkeneet silmänsä, nukahtaneet
poissa silmistä, poissa mielestä
Ristin käteni ja huokaan tuon pienen toiveeni;
Enkeli, avaa silmäsi edes täksi yöksi että näkisit
edes kerran maailman kauneuden.
Pullot kuiskivat; "ota juo tästä,
voimme viedä sinut hetkeksi pois ikävästä"
Pullot kuiskivat; "Ota nyt vain, älä pelkää
sinä et ole enkeli, leikkaa siipesi pois"
Nyt ovat pullot tyhjät ja jäljellä vain hiljaisuus
ja aamuaurinko näyttäytyy pilviverhon takaa
tyhjässä huoneessa kaikuu vain syntymättömien tunteiden
lohduton vaikerrus...
lämpö on kadonnut, niin ainakin luulet
Maa on musta,niin myös sieluni
etsin lohdutusta, jääkö ketään vierelleni
Ja minä istun tässä,
tyhjässä talossa miettimässä
Ei ketään kiinosta, ei mikään ole ennallaan
Katson taivaanrantaan, näen se itkee
pilviharsolla peittää kyyneleitään se kai yrittää
Enkelit ovat sulkeneet silmänsä, nukahtaneet
poissa silmistä, poissa mielestä
Ristin käteni ja huokaan tuon pienen toiveeni;
Enkeli, avaa silmäsi edes täksi yöksi että näkisit
edes kerran maailman kauneuden.
Pullot kuiskivat; "ota juo tästä,
voimme viedä sinut hetkeksi pois ikävästä"
Pullot kuiskivat; "Ota nyt vain, älä pelkää
sinä et ole enkeli, leikkaa siipesi pois"
Nyt ovat pullot tyhjät ja jäljellä vain hiljaisuus
ja aamuaurinko näyttäytyy pilviverhon takaa
tyhjässä huoneessa kaikuu vain syntymättömien tunteiden
lohduton vaikerrus...
särkynyt peiliLauantai 14.10.2006 17:27
huoneessani istuen. tyhjille seinille kuluneita tarinoitani kertoen
Saman ikuisen taivaan alla, sun kuvaasi palvomalla,
näin kulutan aikaani,odottaen sinun saapuvan luokseni.
näen taivaanranta itkee, pilviverhoon se koittaa kyyneleensä piilottaa
rikoin peilin siitä seitsemän vuoden epäonni kai tulla saa,
mutta eihän minulla ole muuta kuin aikaa odottaa…
Peilistä särkyneestä kuvasi näin, huusit mulle vie mut suojaan.
Peilistä särkyneestä vain sirpaleet jäi, vannoin tulen kotiin sut tuomaan.
ja vaikka sata vuotta ruususen unta, nuku vain rauhassa prinsessa,
vahdin sinun uneasi.
en peiliä nyt koota voi, vain hullut täällä unelmoi
ja ehkä juuri siksi olen yksi heistä.
Taivaanranta jo punertaa, alkaa ympyrä
sulkeutumaan ja aurinko laskee alkaakseen
kaiken uudestaan.
täällä maailman reunalla, hulluuden rannoilla,
varjosi seuraavat mua päivin sekä öin.
En katso taakseni, sillä siellä vain sirpaleet mua odottaa
ja sirpaleissa kasvoillesi maalattu hymy ja sinertävät silmäs mua tuijottaa…
eikä mitään suurempaa, kai täällä nähdä saa, nämä katuvalot polttaa
jälkensä asfalttiin.
vain turhaa unelmaa, harhaan tuulet kai mua kuljettaa, en pakastani
löydä korttia oikeaa.
On kai turha aloittaa, kun lasinpohjaan vajoaa, pieni sydän jota liian
usein huijataan ja lohtu loistaa poissaolollaan
kun rikoin peilin ja kulutan epäonnea…
Saman ikuisen taivaan alla, sun kuvaasi palvomalla,
näin kulutan aikaani,odottaen sinun saapuvan luokseni.
näen taivaanranta itkee, pilviverhoon se koittaa kyyneleensä piilottaa
rikoin peilin siitä seitsemän vuoden epäonni kai tulla saa,
mutta eihän minulla ole muuta kuin aikaa odottaa…
Peilistä särkyneestä kuvasi näin, huusit mulle vie mut suojaan.
Peilistä särkyneestä vain sirpaleet jäi, vannoin tulen kotiin sut tuomaan.
ja vaikka sata vuotta ruususen unta, nuku vain rauhassa prinsessa,
vahdin sinun uneasi.
en peiliä nyt koota voi, vain hullut täällä unelmoi
ja ehkä juuri siksi olen yksi heistä.
Taivaanranta jo punertaa, alkaa ympyrä
sulkeutumaan ja aurinko laskee alkaakseen
kaiken uudestaan.
täällä maailman reunalla, hulluuden rannoilla,
varjosi seuraavat mua päivin sekä öin.
En katso taakseni, sillä siellä vain sirpaleet mua odottaa
ja sirpaleissa kasvoillesi maalattu hymy ja sinertävät silmäs mua tuijottaa…
eikä mitään suurempaa, kai täällä nähdä saa, nämä katuvalot polttaa
jälkensä asfalttiin.
vain turhaa unelmaa, harhaan tuulet kai mua kuljettaa, en pakastani
löydä korttia oikeaa.
On kai turha aloittaa, kun lasinpohjaan vajoaa, pieni sydän jota liian
usein huijataan ja lohtu loistaa poissaolollaan
kun rikoin peilin ja kulutan epäonnea…
some old shit...Keskiviikko 11.10.2006 19:38
taivas jo pimentynyt on, tulleet pilvet päälle auringon, sinä pimeää kai pelkäsit, kovan kuoren
sisimpäsi päälle rakensit, ethän koskaan ketään sääliä vois. Muistatko vielä kun kuljettiin,
käsi kädessä kaupunkiin, niin paljon maailma särkeä voi…ja muistatko ajan kun vannottiin
ikuisuutta suudelmin, niin maailma totuuden esiin toiÂ…
miksi aina näin, maailma kääntyy väärinpäin, hetkessä se särkeä voi, tuulikellot jotka soi
enää sinfonia vain tuskasta, korvissani kuulla voin, miksi aina näin, miksi aina näin...käydä voi…
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, eihän maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet ovat ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saa jälleen puhaltaa, puhaltaa.
Kyllä sen mieskin tunnustaa, itku silmään kovan paikan tullen tulla saa, niin paljon muistoja menneistä, onnen hetkistä ja eron kyyneleistä, mutta kestämme sen niin kuin miehen kuuluukin
iski tulta ja tappuraa ja kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas.
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, ei maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet on ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saan jälleen puhaltamaan, puhaltamaan. iski tulta ja tappuraa, nyt kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas...
sisimpäsi päälle rakensit, ethän koskaan ketään sääliä vois. Muistatko vielä kun kuljettiin,
käsi kädessä kaupunkiin, niin paljon maailma särkeä voi…ja muistatko ajan kun vannottiin
ikuisuutta suudelmin, niin maailma totuuden esiin toiÂ…
miksi aina näin, maailma kääntyy väärinpäin, hetkessä se särkeä voi, tuulikellot jotka soi
enää sinfonia vain tuskasta, korvissani kuulla voin, miksi aina näin, miksi aina näin...käydä voi…
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, eihän maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet ovat ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saa jälleen puhaltaa, puhaltaa.
Kyllä sen mieskin tunnustaa, itku silmään kovan paikan tullen tulla saa, niin paljon muistoja menneistä, onnen hetkistä ja eron kyyneleistä, mutta kestämme sen niin kuin miehen kuuluukin
iski tulta ja tappuraa ja kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas.
eteenpäin, sanoivat sodassakin miehet näin, ei maailma kaatua voi yhden naisen vuoksi vain
nyt kahleet katkenneet on ranteistani kadonneet, vapauden tuulet saan jälleen puhaltamaan, puhaltamaan. iski tulta ja tappuraa, nyt kahleeni katkeaa, vapaa maailma täältä tullaan taas...
sarjassamme vanhaa enkkupaskaa parin vuoden takaa :DTiistai 10.10.2006 19:18
you'll take my life but you can't take my soul, it has been sold for rock' n roll
there is no easy way to survive, the future has something always on it's mind
come on take it easy or don't take it at all, one by one we all gonna fall
the shadow of fear is lying above us, angels wings have burned for dust
darkness is eating the light, just like in my dreamÂ… in dream of destruction.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
do you wanna live your whole life with this, mystical satanistic little bitch?
don't come to me to say how to live on, I can handle my own and i will carry on!
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
there is no easy way to survive, the future has something always on it's mind
come on take it easy or don't take it at all, one by one we all gonna fall
the shadow of fear is lying above us, angels wings have burned for dust
darkness is eating the light, just like in my dreamÂ… in dream of destruction.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
do you wanna live your whole life with this, mystical satanistic little bitch?
don't come to me to say how to live on, I can handle my own and i will carry on!
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
shadows from the past, does these visions ever gonna last. kiss from the devil
passion of life, darkness and evil, Satan is my wife and my bitch.
BermudaTiistai 10.10.2006 01:43
Näen laivan ja maston katkenneen, usva peittää sen
harsoon siniseen, näen keulan ruostuneen, purjeen
riekaleisen, kellastuneen, ymmärtämättä, tuossa laivassa
matkani teen, historian siivillä laivan jäävuoreen törmänneen.
Tietämättä koskaan en, voi tämäkin retki olla viimeinen
matkalla mahdottomaan jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, tänne tähtiin kirjoitettu
paikkani on.
Uskomatta vieläkään en, tein retken halki avomeren
matkalla Bermudaan, jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, näihin käsiini tatuoitu
sun nimesi onÂ…
Tänne hautausmaalle unohdettujen laivojen
minäkin joudun vailla suuntaa ajelehtien
nousee matruusien haamut laivoistaan tänä yönä
vielä kerran juhlimaan, tässä paikassa joka kolmiona
Bermudan tunnetaanÂ…
Vielä kerran nähdä sen tahdon haamun naisen kauniskasvoisen
joka myrskylyhtynsä kanssa hylystä hylkyyn vaeltaa, etsien
meren mukanaan viemää sulhasta….
Tietämättä koskaan en, voi tämäkin retki olla viimeinen
matkalla mahdottomaan jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, tänne tähtiin kirjoitettu
paikkani on.
Uskomatta vieläkään en, tein retken halki avomeren
matkalla Bermudaan, jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, näihin käsiini tatuoitu
sun nimesi onÂ…
tietäen vain sen, vielä näen haamun naisen kauniskasvoisen
myrskylyhdyn valossa, näin toivon silmiesi palossa
vielä rauhan jostain sinäkin saat…
harsoon siniseen, näen keulan ruostuneen, purjeen
riekaleisen, kellastuneen, ymmärtämättä, tuossa laivassa
matkani teen, historian siivillä laivan jäävuoreen törmänneen.
Tietämättä koskaan en, voi tämäkin retki olla viimeinen
matkalla mahdottomaan jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, tänne tähtiin kirjoitettu
paikkani on.
Uskomatta vieläkään en, tein retken halki avomeren
matkalla Bermudaan, jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, näihin käsiini tatuoitu
sun nimesi onÂ…
Tänne hautausmaalle unohdettujen laivojen
minäkin joudun vailla suuntaa ajelehtien
nousee matruusien haamut laivoistaan tänä yönä
vielä kerran juhlimaan, tässä paikassa joka kolmiona
Bermudan tunnetaanÂ…
Vielä kerran nähdä sen tahdon haamun naisen kauniskasvoisen
joka myrskylyhtynsä kanssa hylystä hylkyyn vaeltaa, etsien
meren mukanaan viemää sulhasta….
Tietämättä koskaan en, voi tämäkin retki olla viimeinen
matkalla mahdottomaan jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, tänne tähtiin kirjoitettu
paikkani on.
Uskomatta vieläkään en, tein retken halki avomeren
matkalla Bermudaan, jonne viimein ankkurini laskea saan
näillä vesillä Bermudan kolmion, näihin käsiini tatuoitu
sun nimesi onÂ…
tietäen vain sen, vielä näen haamun naisen kauniskasvoisen
myrskylyhdyn valossa, näin toivon silmiesi palossa
vielä rauhan jostain sinäkin saat…
mitä meistä tuliMaanantai 09.10.2006 00:55
Luokkakuviani pysähdyn katselemaan,
palaa mieleen tutut kasvot ja sammutetut rakkaudet
sieltä sinua sorrun muistelemaan
vaikka vuosiksi hiljenin, nyt virheeni pystyn tunnustamaan
ja näitä kuvia katsomaan…
poikien kanssa piti bändi perustaa, sen nimenä smash ja meistä piti tulla kuuluisa
ja siitä yhdestä, etupenkin pertistä kirjailijaa povattiin, nyt se asuu helsingissä kanssa skinin ja punkkarin.
Päiväkodin jengistä piti tulla teräsmiehiä, mutta ruostui kai rauta matkalla lapsesta aikuiseen
Muistan etupenkistä tytön sen joka tiesi kaikkeen vastauksen, no se kävi lukion loppuun ja parturikampaajan koulutuksen.
Ja näin jälkeenpäin on ollut hyvä elää näin
vaikkei poliisia musta tullutkaan,en uskaltanut pimeässä kulkemaan
vaikka maailman mestareiksi kerran tahdottiin juhlimaan
Ja näin jälkeenpäin, katseissanne silloin palon näin
silloin tiesin ymmärtäväni sen, on elämä haaveita ihmisen…
ja siitä räyhänhengestä tuli yksityisetsivä, alkoholistui kai,
kun vartijan hommista potkut sai
on myynyt huumeita tallinnaan, tiikereitä eurooppaan
mutta kiinni jäi ja joutui riihimäelle vankilaan
oman kylän julkkiksesta tuli jääkiekkovalmentaja, nosti
seuransa divariin, keväällä mestaruutta juhlittiin,
meni missin kanssa naimisiin, häntä silloin tällöin kadehdin
ja parhaan kaverin vei syöpä mennessään, menin haudalle kukkia viemään
ja kunniaksi ystävyyden maljan kohotan viimeisen, niitä aikoja tuskin koskaan unohda mä en…
palaa mieleen tutut kasvot ja sammutetut rakkaudet
sieltä sinua sorrun muistelemaan
vaikka vuosiksi hiljenin, nyt virheeni pystyn tunnustamaan
ja näitä kuvia katsomaan…
poikien kanssa piti bändi perustaa, sen nimenä smash ja meistä piti tulla kuuluisa
ja siitä yhdestä, etupenkin pertistä kirjailijaa povattiin, nyt se asuu helsingissä kanssa skinin ja punkkarin.
Päiväkodin jengistä piti tulla teräsmiehiä, mutta ruostui kai rauta matkalla lapsesta aikuiseen
Muistan etupenkistä tytön sen joka tiesi kaikkeen vastauksen, no se kävi lukion loppuun ja parturikampaajan koulutuksen.
Ja näin jälkeenpäin on ollut hyvä elää näin
vaikkei poliisia musta tullutkaan,en uskaltanut pimeässä kulkemaan
vaikka maailman mestareiksi kerran tahdottiin juhlimaan
Ja näin jälkeenpäin, katseissanne silloin palon näin
silloin tiesin ymmärtäväni sen, on elämä haaveita ihmisen…
ja siitä räyhänhengestä tuli yksityisetsivä, alkoholistui kai,
kun vartijan hommista potkut sai
on myynyt huumeita tallinnaan, tiikereitä eurooppaan
mutta kiinni jäi ja joutui riihimäelle vankilaan
oman kylän julkkiksesta tuli jääkiekkovalmentaja, nosti
seuransa divariin, keväällä mestaruutta juhlittiin,
meni missin kanssa naimisiin, häntä silloin tällöin kadehdin
ja parhaan kaverin vei syöpä mennessään, menin haudalle kukkia viemään
ja kunniaksi ystävyyden maljan kohotan viimeisen, niitä aikoja tuskin koskaan unohda mä en…
in the dark...Lauantai 07.10.2006 18:00
So could, so dark, burned out has my spark
In the field, my shield has braked up and disappeared
Where is the end, my friend, so many days I have spent
Wondering me, wondering you all things we used to do
is this the last kiss goodbye, my heart doesnÂ’t want to die
What is wrong and what is right, I donÂ’t wanna fight
Give me back my bullets, this is the last day of my life
Gone has the days, the place, vanished in the haze
I have kept the fate, your hate, but its maybe too late
Whatever you say, today, always for you I will pray.
I know, flown too low, already has this show.
is this the last kiss goodbye, my heart doesnÂ’t want to die
What is wrong and what is right, I donÂ’t wanna fight
Give me back my bullets, this is the last day of my life
You never known you feelings, you build up a wall
Circling you and your heart, you left me in the darkÂ…
in the darkÂ…in the darkÂ…
Loneliness, darkness, emptinessÂ…in the darkÂ…
In the field, my shield has braked up and disappeared
Where is the end, my friend, so many days I have spent
Wondering me, wondering you all things we used to do
is this the last kiss goodbye, my heart doesnÂ’t want to die
What is wrong and what is right, I donÂ’t wanna fight
Give me back my bullets, this is the last day of my life
Gone has the days, the place, vanished in the haze
I have kept the fate, your hate, but its maybe too late
Whatever you say, today, always for you I will pray.
I know, flown too low, already has this show.
is this the last kiss goodbye, my heart doesnÂ’t want to die
What is wrong and what is right, I donÂ’t wanna fight
Give me back my bullets, this is the last day of my life
You never known you feelings, you build up a wall
Circling you and your heart, you left me in the darkÂ…
in the darkÂ…in the darkÂ…
Loneliness, darkness, emptinessÂ…in the darkÂ…