IRC-Galleria

Sinä pienikerä, valkoinen.

Olit se pienikerä, valkoinen
Olit se pieni mutta vahva

Näytit minulle ensimmäisestä päivästä lähtien,
että elämässä taistellaan, näytit kuinka taistelu voitetaan.

Olit pieni, mutta pippurinen,
aivan isäsi kaltainen.

Olit kuin se pieni omena,
isäsi kaltainen.

Sen vahvan, ison naisellisen,
kovan ulkokuoren alta,
paljastui neiti pienoinen.

Opit äitiltäs että elämässä selviää
tahdolla, päättäiväisyydellä,
ja isän antamalla herkkyydellä.

Näytit uusille tulokkaille
aina miten meillä mennään,
suojelit pienimpiäs, kuin äiti ja isä sua.

Et ehkä sulattanu aluksi miestulokasta,
ehkä olit isässä vielä niin kii.
Niitä harvoja kertoja kuitenki oli
kun olit ”miehessäs” kii.

”miehesi” poistuessa olit yhtä viileä
kuin äitisi poistuessa, mutta olit kuitenkin
se oma itsesi, pieni kerä valkoinen.

Ehkä elämä opetti vaikeuksissaan sinulle,
että hellyyttä ei niin näytetä,
olit siinä suhteessa kuin äitisi.

Elit vuosia monta,
viisi rikasta vuotta monta,
Elit vuodet, terveempänä kuin kukaan muu,
Siinä suhteessa voitit kaikki muut.

Olit taistelija päivään viimeiseen,
olit edelleen se minun oma pienikerä, valkoinen.

Nyt juokset perheessäs kii,
toivottavasti myös ”miehessäs” kii.
Anna isille paljon terkkuja nii,
minä muistan teit aina niin.