IRC-Galleria

Jos joku tietaa jatkoa lyriikoihin saatte kertoa.

Viime kerrasta on taas aikaa mutta miten sita ite vois kasittaa ku ei taala oo kelloa. On vain aurinko nousee aika, aurinko laskee. Siina valis on jossain kohtaa muslimien rukoushetki ja ku on tosi kuuma on keskipaiva. Kello on osa oravanpyoraa.

Mitas viime tekstien jalkeen ny onkaa tapahtunu... Niin lahdettiin poies sitte Diu-saarilta ja tykitettiin suoraa Mahatma Gandhin syntymapaikkaan Porpanderiin. Sen verran surkee paikka oli etta ku sinne paastiin siina 2100 aikoohin mentiin hotelliin ja nukuttiin ja aamulla otettiin juna pois Porpanderista.

Eka kokemukset siis junas. Taytyy myontaa etta Suomi on feilannu aika pahasti palkatessaa insinooreja suunnitteleen junia meille. Intian junat on suunnitellu porukka insinooreja joilla on luontais laiskuutta. Tapa miten ne on mahduttanut sankyja junaan on ihan uskomattoman toimiva systeemi. Aluksi kaikki istuskelee keskenaan ja nauttii Chaita (paras on se mita junassa saa). Sitten illan tullen vedellaan vivuista ja ketjuista. Nain syntyy makuupaikat yhdeksalle hengelle, eika ollu edes ahdasta.

Eli matkasimme junalla Porpanderista Ahmedabadiin. Matka meni rattoisasti Chaita juoden ja saatiin paljo uusia kavereitakin ku vaha tarjos pullaa koville Chai myyjille:) Muutenki oli huvittavaa kun laiskittiin vaha ristiseiskaa siina ajankuluksi ja lapsia/nuoria keraanty seuraamaan meita ja meidan puuhia. Jotenki tuli itellekki hyva olo ku pysty tuottaan niinkin suurta iloa porukalle vain pelkastaan olemalla ja hymyilemalla. Toki en tieda sitte nauroivatko ne meidan kustannuksella vai ei, mutta eipa tuo haittaa ku eise meilta oo mitenkaa edes pois.

Juna saapu sitte 0100am Ahmedabadiin ja oltiin viela vaha epavarmoja kuinka tasta jatketaan eteenpain kohti Udaipuria. No nopeasti selvisi etta bussi lahtee jostain noin klo 5am. Riksha kuski vei meidat sitte johonki kujalle ja jaatiin kylla viela vaha epavarmoihin fiiliksiin etta koskakohan ja onkohan se varmasti tasta. No jaatiin kuitenki odottaan. 3h siina odoteltiin ja yllattaen linja-auto tuli kerrankin oikeaan aikaan. En tieda sitte oliki nimi enne vai mita koska linja-auton kyljessa luki PARAS. No matka oli rattoisa ja joku paikallinen tuli mun juttusille. Kaiken sen vasymyksen jalkeen ne ankee sitte aina kyseleen kaikkee.

Linkka matka meni taas tasaisesti pomppien. Paastiin Udaipuriin ja tykitettiin vuorokauden tuottaman vasymyksen takia suoraa vain Lonelyplanetin hotelliin. Tosi hyva mesta. Dream Heaven guesthouse. Oma parveke, lammin vesi ja katto ravintola hienoilla maisemilla. Nain halvalla ei olla nain paljoa saatukkaa viela.

Heti alussa tutustuttiin johonki Hollantilaiseen ja sen kans vaha vaihdettiin tietoja etta minkalaista on missakin ja sellaasta. No illemmalla mentiin takas samaiseen ravintolaan. Ruvettiin siina sitte jutteleen aiva niinku vanhoina tuttuina yhdelle pariskunnalle. Ihan siksi kun luultiin etta tama mies oli se jonka tapasimme aiemmin. Ne oli ihan klooneja. No kavi pian ilmi etta eri henkilo, mutta tultiin hyvin juttuun koska nama oli virosta ja osas aika hyvin suomee. Ne oli reissannu villisti jo ja viela oli vuosi reissua jaljella. 30,000e bdjetilla paasee kylla hyvin kierteleen vuoden verran. Huvittavinta naissa klooneissa oli, etta molemmat oli menossa Mumbaihin ja uudeksivuodeksi Thaimaahin ja molemmilla oli jotain tuttuja Mumbais. En tie miten voi olla noin samaa kaikki.

Taala hotellilla ollaan ny oleskeltu ja oikeestaa tosissaan loydetty tama Madventuresin lahes ylimainostettu "chillatkaa"-olomuoto. Onhan tassa tullu kaytya kattoos naita pakollisia palatseja jotka on kuin sadusta. No joo onhan ne ihan hienoja mutta ei vaa jotenki niin mulle anna mitaa. Tulipahan nahtya-olo paremminki. Tanaan kylla sitte oli ihan jees. Kiiveskeltiin tohon viereisen kukkulan paalle josta oli sitte jo hulppeat nakymat. Taala ny sitte ollaan vaha pitempaan, kun yksi Maemmi tuttu on myos tulossa tanne Udaipuriin niin jaadan pariksipaivaksi hanen ja hanen kavereiden kanssa nauttiin meiningeista.

En tie miksi nain paljo ny yhtakkia kirjotin. Oon koittanu pitaa naita lyhyina ja helppoina lukee. Voi ei. Lankesin tylsan tekstin lumoihin. Tasta ei ole paluuta.