IRC-Galleria

gaktus

gaktus

Before Ashes There´s Fire

Voi väsymyksen karvanopatKeskiviikko 05.07.2006 06:29


Festareilla ollaan nyt pompittu ja viime viikkokin meni kokonaan Tampereella. Iso E:llä oli synttärit. Siitä on tullut oikein miehen ikäinen. Koko poppoo sai kutsun saman päivän aamuna ja paikalle ilmestyi tietenkin Postinkantajanpoika, Isoveli, Kännihuligaani, UFO ja Nalle pyörähti ennen töihin menoa. Kun teinikänni-ilta meni pieleen niin paikalle ilmaantui lisäksi myös Mariskan keikalta palailevat Samaani ja Enkeli. HUI! Enkeliltä oli lähteny tukka pois. Se on ainut meidän ystäväpiiristä, jolta saattaa sellaista tempausta odottaa. Lisäksi paikalle ilmaantui Symppis ja Yyterin matkalta palaileva Täti-Monika Palleroisineen myös Stadin Tohvelipariskunta saapui paikalle varoitusajasta huolimatta.

Tohvelipariskunnan ilmestyttyä olin juonut päkin olutta ja tarjoiltua boolia ja shotin viskiä. Päädyinkin halailemaan vessanpönttöä ja Symppis piteli hiuksiani. Melkein nukahdin Samaanin syliin, mutta ihmeen ja veden voimin sin kiskottua itseni baariin.

Ensin meinattiin Cabarettiin, mutta sinne ei jaksettu jonottaa. Kaikki meni Rumaan ja seurattiin niitä Symppiksen ja täti-Monikan kanssa. Matkalla nähtiin Pisama, jolla oli ollut tappelua poikaystävänsä kanssa. Tämä tuli meidän mukana Rumaan.

Rumassa oli hirveesti jonoa. En jaksanu jonottaa, joten menin katsoon oisko. Postinkantajanpoika istui terassilla joten menin sinne jutteleen. Kohta sisälle katsomaan loppu lössiä. Palleroisetkin oli päässyt sisälle, vaikka ikää pojilla on vain kuustoista. Ilta meni tanssimisen merkeissä ja Isoveli on ottanut roolinsa vakavasti. Kiitos tällä kertaa siitä.

Porukkaa tippui ja synttärisankari katosi veljensä kanssa. Tohvelipariskunta, Isoveli, kännihuligaani, UFO ja minä jatkettiin Isoveljen luo. Matkalla törmäsin Hippiin, joka koikkelehti kaverinsa kanssa. Ikävä kyllä pojat eivät saaneet tulla mukaan. Perillä Isoveljen exä veteli sikeitä raskaan työpäivän jälkeen, mutta yhtyi iloiseen joukkoon. Juteltiin yhtä sun toista . Pissi kaverinsa kanssa tuli myös paikalle. Lopulta Nalle tuli hakeen ne ja muutkin katosivat paikalta. Kuuden seitsemän aikaan käppäilin kotio paljain varpain Tohvelipariskunnan ja UFOn kanssa. Ohi kulki kissanulkoiluttajakin ja aurinko oli jo korkealla. Hassua oli mennä nukkuun, kun ei väsyttänyt tippaakaan.

Nyt on taas muutama työpäivä takana ja väsyttää kovasti. työpäivän aikana tulee nautittua paljon kokista ja uni ei tuu oikein silmään ennen kolmea, vaikka kuinka yrtittäis. Tosin, jos en ois töissä menis nukkumaan menoajat enemmän penkin alle. Kohta taas aurinko nousee ja oon yhä koneen ääressä. Kun nää päivät on tehty, mitä nyt oon varannu, en ota näin paljon töitä...




RMJ2006 -peace and rock' n' rollMaanantai 03.07.2006 18:08



Keskiviikko meni täpinöissä. Olin harvinaisesti herännyt jo kymmenen aikaan pirteänä kuin peipponen. Piti käydä pankissa ja pakata, sillä yllätys yllätys, en sitä vielä ollut kokonaan tehnyt. Edellisenä päivänä olin pessyt pyykkiä, mutta silti vielä piti laittaa yksi koneellinen. Kun oli aamupäivä touhuttu niin väsytti ja Kyyti soittelikin jo. Eka pitikin lähteä viiden kuuden maissa, mutta koska Marilyn ja Harry Morrisin lähti vasta seitsemän kahdeksan aikaan päätettiin mekin lähteä. Koska kaikki tuntui olevan täpinöissä soitti kyyti mulle, että jospa lähdetään nyt, sillä ei jaksanut enää venata. Kello oli siinä kuuden pintaan. Symppis oli meillä käymässä ja olin muutenkin jo lähtökunnossa. Me lähdettiin hakemaan Barbie, mutta sillä kesti vähän pidempään. Barbie oli vasta sinä päivänä päättäny, että lähtee mukaan ja oli töiden jälkeen vetämässä päikkäreitä, kun Kyyti soitti. Nyt sillä oli hirveä kiirus saada tavarat kokoon. Itse en ollut ehtinyt käydä kaupassa, laiskuuttani.

Matkalla kuunneltiin musiikkia ja otettiin muutamat. Matkalla pääsinkin käymään kaupassa ja ostin Mäyräkoiran ja päkin. Matka meni joutuisasti paitsi että ajoimme tienviitan ohitse 60km ja teimme pikkumutkan Auraan. Raumassa meidän piti kysyä neuvoja ja luultiin että tunnistettiin joku Neste. Lopulta löydettiin edellisten vuosien leirintäalueelle, Otan kentän leirintäalueelle. Koska kyyditsijöillä oli asuntovaunu mukana niin ne ei päässyt alueelle. Olin melkein jo jäämässä Barbin kanssa pois, kun sanottiin, että se toinen alue oli tavallaan lähempänä. Mentiin sitten Kappelinsalmen leirintäalueelle. Ne joutui sillä asuntovaunulla ihan perälle, ihan hornaan. Mulla ja Barbilla oli ihan sikana tavaraa joten maksoin taksin alueelle. Taksi oli kiva ja jätti hinnan yhdeksään euroon.

Marilyn ja Harry Morrison oli jo päässyt paikalle. Marilyn oli jo hyvissä ja ne tuli auttaan meitä siirtää kamoja, jotka me oltiin jo saatu puoli väliin. Onneksi Barbi on hyvä työnjohtaja, sillä saatiin kohta teltat kasaan. Kuunneltiin rauhassa musiikkia ja kohta tuli poppoo, joka sanoi pystyttävänsä leirin meidän viereen, sillä meiltä löyty musiikkia. Ja kukas olikaan joukossa mukana muu kuin Pihalla. En ollu nähnyt sitä sen jälkeen, kun viime syyskuussa se tuli auttaan meitä muutossa ja nyt se leiriytyi meidän viereen… HIENOA!

Tutustuin sitten Pihallan kavereihin, kun tämä itse melkein heti asettui maahan nukkumaan ja myöhemmin siirtyi pakuun. Puheltiin niitä näitä aamu seitsemään asti, kunnes tuli sellainen olo, että on paras nukkua muutama tunti. Juuri kun olin painamassa pääni kovalle teltan lattialla, Pupu ilmoitti olevansa tulossa…

Aamulla yhdentoista aikaan Pihalla horjui telttaani ja korkattiin päivän ensimmäinen kalja. Pian valui telttaan myös muuta porukkaa ja teltta oli kohtuullisen täynnä. Osa porukasta ei ollut vielä nukkunut ollenkaan. Päivä meni maistellessa ja Pupu ystävineen saapui kahden aikoihin. Lähdettiin Harry Morrisonin kanssa hakemaan niiden tavaroita ja porukka siirtyi hiljalleen ulos teltasta. Kohta Symppis ja Isovelikin ystävineen saapui paikalle. Siihen aikaan jo olin ihan hyvissä. Porukkaan tarttui myös tuntemattomia istuskeleen. Mun kyytiläisetkin tulivat moikkaamaan. Jossain vaiheessa kuitenkin rupesi väsyttämään ja suunnistin telttaa kohti missä Wufwuf ja Pihalla jo veteli sikeitä. Siihen oli hyvä nukahtaa vähäksi aikaa.

Moni oli kuulemma yrittänyt herättää meitä. Mentiin sitten Pihallan kanssa kattoon Lordia, joka esiintyi päälavalla. Mentiin eka kattoon, mikä esiintyi Sohossa, mutta kun siellä oli vuorossa joku nahkapukuinen mies niin Pihalla ei kelpuuttanut sitä. =( Katottiin keikka ja seuraavaksi olisi tullut Stratovarius, mutta jostain syystä sitä ei oikein kiinnostanut nähdä jälleen kerran, joten lähdettiin haahuileen kohti Mecano Beachia. Yhtäkkiä Pihalla katos väentungoksessa ja menin hihhulimaan yksin Mecano Beachille. Myöhemmin se sanoi, että luuli kävelleensä mun perässä, mutta huomaskin etten se ole minä.

Mecano Beachillä oli mukavasti porukkaa. Aivan sattumalta Postinkantajanpoika tyttöystävineen bongas, mut joukosta ja Iso E tuli kanssa paikalle. En jaksanu olla kauaa siellä ja mentiinkin jatkaan meidän teltoille jutustelua. Pihalla oli jo teltoilla ja istuskeli meidän kanssa. Kohta pojat lähti ja menin hakemaan jotain teltasta.. Symppis tuli nukkumaan ja Ken&Barbie nukku jo vieressä. Päätin sitten jäädä nukkumaan.

Seuraavana aamuna en tiedä mihin heräsin, mutta kälätystä kuului. Käytiin pesemässä hampaat ja kaupassa Hampaidenharjaus reissulla tapasin ikivanhan tutun mielenkiintoisissa ja jokseenkin tyypillisissä merkeissä. Pyörin lähinnä leireillä ja aina välillä kävin katsomassa pakulla poikia. Päivällä nousi uusi teltta keskelle meidän leirintäaluetta. Leiriläiset osoittautui tamperelaisiksi tytöiksi. Samoin oli saapunu Röllipeikko ja Kultakala mun reviirileni.

Pohjan pojilla oli vesipyssy ja menin täyttään sen, vaikka pohjalaiset itse oli pyytäny mua täyttään sen veti naaman vakavaks, kun kylmää vettä tuli päälle. Siiven kanssa käytiin tekemässä santsi kierros.Päivällä lähinnä chillattiin ja höpöteltiin. Symppis antoi mulle maailman mahtavimman kortin. Toimitusjohtajakin tuli leirintäalueelle. Eka lähdin Symppiksen ja Toimitusjohtajan kanssa alueelle, mutta sitten ei huvittanukaan ja palasin takas leirintäalueelle. Illasta lähdin Pohjan poikien kanssa kattoon bändejä. Koska meillä oli omia juomia mukana, porukka jakaantui kahtia ja jäin siemailemaan sidukkaa päälavan eteen.

Katselin ympärilleni menoa ja kohta äkkäsin tutut kasvot. EI OLE TOTTA! Miekkonen! Miten maailma voi olla niin pieni, että törmään ja vielä tunnistan RMJssä Provinssi tutut. Miekkosen mukaan heillä oli taas amalla porukalla leiri samalla leirintäalueella kuin meillä toisessa päässä vain. Miekkonen lähti sitten meidän mukaan haahuileen. Yö soitti, mutta se ei soittanut mitään kovin ihmeellisiä biisejä. Lähdettiin kaljateltoille ja matkalla Iso E:kin kompuroi. Vaikutti olevan huonossa kunnossa. Se kuitenkin lähti meneen ja kohta oli vuorossa Apulanta. Rynnittiin eteen ja saatiinkin ihan kivat paikat keskeltä lavaa kohtuullisen edestä. Kohta saapui lisää tuttuja kaasusta, jotka jäi meidän taakse pomppimaan. Keikka oli aivan loistava. Seuraavaksi olisi ollut the 69eyes, mutta olisin ollut ainut, joka sen ois halunnu nähdä joten se jäi sit katsomatta. Miekkonen oli löytäny tytön itsellensä joten se jäi matkasta, kun suunnistettiin kohti Lassen Karaoketallia. Sieltä löytyi loput pojat ja musiikki oli aivan liian lujalla. Kun pippalointi loppui mentiin pakulle ja lopulta teltoille. Nukahdin sitten yksin Wufwufin teltalle, mutta aamulla Pastori heräsi kanssa sieltä. En muista mihin heräsin, mutta Isoveli oli kuulemma tullut herätteleen. Katsoin telttani sisään ja siellä nukkuikin Nalle, Symppis sekä Barbi&Ken. Itse en.

Herättyäni sinä päivänä ei oikein huvittanu mikään. Kävin kaksi kertaa päivästä alueella: ekan kerran Marilynin ja Harry Morisonin kanssa, jotka oli toisissaan kiinni käsiraudoista, ja toisen kerran menin hengaileen yksinäni ja löysin Miekkosen, mutta en jaksanu olla puolta tuntia kauempaa…. Hengailin zombiena lähinnä leirintäalueilla ja naisten piti hakea mulle tuliaisiakin. Mutta koska eihän ne ite osannu niin kävin ostoksilla Pupun kortilla tämän pyynnöstä. Jäljellä oli enää pullollinen Viru Valgeta eikä huvittanu. Mutta sitten Isoveli tuli taas käymään leirintäalueella ja tunnelma nousi itselläni. Lantrasinkin suurimman osan pullosta kahteen siideripulloon appelsiinimehulla, melkein Kelkkaa.

Alueelle lähdettiin Pohjan poikien ja Symppiksen kanssa. Koska Pohjan poikien eteneminen oli harvinaisen hidasta, lähdettiin Symppiksen kanssa vaan paineleen. Mentiin Rantalavalle kattoon Neljä Ruusua ja Popeda. Kesken Neljä Ruusun keikan Symppis tosin jätti mut hengaileen sinne… PRKL ADHD… Popedan keikan aikana olin keskellä kaiteilla. Todella hyvät paikat.n Keikkojen jälkeen suunnistin teltoille, jonne Iso E ja sen kaveri tuli. Ne lähti kuitenkin kohta kämpille, jossa ne majaili. Hieno perseet. Paikalle oli ilmaantunu Pohjan pojista Pastori, Joujou ja Wufwuf. Joujoulla oli kova selitys päällä.

Mentiin pummiin joltain tupakkaa ja löydettiinkin sitä lähikentältä, missä porukka oli pelaamassa jotain ihme palikka peliä. Paikalle tuli aika paljon porukkaa ajatellen, että kello löi jo pikku hiljaa seitsemää. Lopulta viimeisetkin tytöt katos ja olin jälleen kerran ainoana poikien keskellä. Istuskeltiin siinä jonkin aikaa ja mentiin kohta pakulle,, jossa hengailtiin jonkin aikaa. Pian kello oli niin paljon, että mun teltan nukkujatkin jo heräs ja ryhdyttiin purkaan telttoja. Oli kummallinen olo, sillä vaikka ei ollu yhtään nukkunu niin ei tippaakaan väsyttäny.

Annoin kamani Harry Morrisonin pakuun ja odottelin itse, että Isoveli ja Kännihuligaani lähtee… Pohjan pojat oli hukannu pakun avaimet festareiden aikana lisäksi matkalla oli tippunu pakoputki ja pikkuautossakin oli olennaisia vikoja. Siinä ne viimmoissaan yrittivät saada auton käyntiin. äKoling koling koling ja jollain ihme keinolla ne sen saikin ja lähtivät autoilla hyrräämään. Minä lähdin käveleen Isoveljen ja Kännihuligaanin leirintäalueelle. Isoveli oli vielä yöllisellä reissullaan, mutta känni huligaani tuli hakeen mut portilta. Kun vihdosta vimein herra saapu ja päästiin lähteen käytiin hakeen Iso E linja-autoasemalta. Matkaa asemalle oli vain muutama kilsa, mutta aikaa meni kuulemma reilu puoli tuntia. Olin niin hirveän väsynyt, että melkein nukahdin jo etupenkille. Kun oltiin käyty Hesessä syömässä kiilasin pakun taakse patjalle nukkumaan. Siellä nukuin iloisesti koko matkan ja sama toistui kun pääsin kotiin. Nukuin putkeen 15h matkan lisäksi.
Seuraavana päivänä oli töihin meno. Töiden jälkeen olin juuri menossa nukkumaan, kun puhelin soi: Kyyti. “Moi! Tuolla on kylmä niin voidaanko tulla käymään”

Provinssi 2006 -pakollinen ADHD-Maanantai 03.07.2006 18:07

Rokkijuna lähtee puolentoista tunnin päästä eikä tavaratkaan vielä ole kasassa. Kohta pitäisi olla asemalla. Heitän muutaman rievun reppuun se selkään ja menoks. Yleensä Marilyn on myöhässä, mutta tänään se taidan olla minä. Tunnelma nousee kattoon, kun molemmat on jo valmiiksi räjähtäneen näköisinä asemalla. Tästä alkaa festarikesä ja me ollaan OIKEASTI nyt matkalla. Kipi, kipi kipi ja Provinssiin!

Heti sisään astuessa näki yleisen tunnelman. Taajamajunan sisäänkäynnille oli jätetty sanko stökikseksi ja porukkaa oli tupakalla kaljat kädessä uusille tuttavuuksille jutellen. Otettiin heti paikat ja jotta päästäisiin tunnelmaan kipitettiin ravintolavaunuun. Yllätykseksi sen vieressä oli DISCO, jonka laidalla porukka siemaili miestä vahvempaa ja tuli jutteleen mukavia. Axe-tyttö kierteli juttelemassa ja jakoi minisuihkugeelejä miehille. Niillä oli kuulemma lämpimät suihkut tänäkin vuonna Törnävässä.

Junamatka kului yllättävän nopeasti. Mentiin alueelle bussilla ja oltiin peräti ajoissa parkkipaikoilla. Tunnelma latistui yhtäkkiä, kun mukava puheen sorina, laulaminen ja juopottelu vaihtui odotteluun ja väkinäiseen hiljaisuuteen. Kaikki katselivat toisiaan kummasti ja tuntui kuin tässä kohtaa ei uskalla puhua. Lopulta Vastaava nosti äänensä ja aloitti nimenhuudon, onneksi tässä kohtaa myös Samaani, Enkeli ja Helinä siunaantuivat paikalle. Hiukan heltyi kireä tunnelma, mutta silti tuntui kuin oltaisiin karjaa. Taas jonottelua, jotta saatiin rannekkeet Lampaina siirryttiin jonkin ajan kuluttua työpisteelle, olo oli kuin hautajaiskulkueessa. Marilyn kuitenkin oli unohtanut reppunsa näin heti alkajaisiksi parkkipaikoille. Lähdin ilomielin sen kanssa hakeen sitä. Kun päästiin kauemmaksi alkoi heti puheen sorina ja tunnelma taas nousi huippuunsa.

Takaisin tultua jaettiin työvuorot. Me oltiin samassa työpisteessä Marilynin kanssa, Samaani ja Helinä kanssa omassa. Meillä neljällä oli myös samat työvuorot. Enkeli kuitenkin oli erityövuorossa, mutta onneksi Samaanin exä ja Hymy olivat kanssa samaan aikaan. Hymy tosin oli järkkärinä. Meillä meni just mahtavasti meidän vuorot. Nähtiin niitä bändejä mitä haluttiin ja aamuvuorot oli meidän eli juhliin päästiin aikaisin mukaan.

Meillä oli eka työvuoro. Meidän vuorosta tietty ei kukaan muu ku mä halunnu olla kassalla, joten minähän siinä kyykin. Juuri mitään ei tapahtunu ja suorastaan halusi, että joku tuli asiakkaaksi. Tuli tälläkin vuorola perinteisiä numeron kyselyitä ja tyrkättiin mulle joku lappukin missä oli numero. Se jäi jonnekin sinne Seinäjoelle. =D Kun vuoro loppu juostiin vauhdilla kattoon PMMP:tä. Ketun Marilyn vaan ei jaksanu jäädä ku yhden biisin ajaks vaan halus lähtee syömään. En ollu ehtiny mitään vielä siinä vaiheessa syömään niin se kävi oikein loistavasti. Riisiä ja kanaa.

Ruuan jälkeen etsittiin pojat. Symppis löytyi helposti, mutta Harry Morrison oli jossain Länsiportilla ja me ei tiedetty kun Itäportti. Symppis alko selittään, mutta neuvoi kaikista kauimman kiertotien ja poika oli hiukan kiukkunen. Vapaa-aika lensi siivillä ja muutaman turvin mentiin kassalle takaisin. Tällä kertaa Marilyn halusi olla kassalla ja Tuopinkaataja nimensä veroisesti halusi olla omalla paikallaan. Olin kolmantena eikä mitään tekemistä. Kysyin Tuopinkatajalta, mitä Marilyn normaalisti tekee. “No, se kantaa puhtaita tuoppeja tai istuu tupakalla”. Ei mun juttu! Kun ei ollu mitään tekemistä ja katselin, kun jonoon tuli ihmisiä enemmän ja enemmän, en voinut vastustaa kiusausta. Menin Marilynin kanssa myymään kaljaa jono eteni liukkaasti ja moni jäi juttelemaan mun kanssa, kun ei ollut sitä painetta että takana oli hirveä joukko ihmisiä ja myyjä jauhaa yhden kanssa. Tällä kertaa sain itsetehdyn “Kuuden ostajalle ilmainen” ja tietty numero pyyntöjä. Tippiäkin valui ihan kiitettävästi.

Kun vuoro loppui oli kyllä hieno olo. Päivä oli pulkassa! Kiiruhdimme etsimään pojat. Marilyn oli halunnut nähdä Alice in Chains, mutta halusi kuitenkin mieluummin teltoille: kurkkua kolotti. Pojat löyty helposti ja jossain vaiheessa Symppis kuitenkin katosi kotio. Matkaa Kyröskosken leirintäalueelle oli noin 20min, mutta se taittui joutuisasti ihanasta maalaismaisemasta johtuen. Leirillä odotti lämmin yllätys. Mäyräkoira!

Mentiin porukalla pyöriin ympäriinsä. Kaikkialla vaikutti kuolleelta ja ajatukset pyörivät Törnävän leirintäalueella. Miksi emme olleet siellä? Lähdettiin kierteleen leirintäalueelle ja osuttiin Laihialaisten leiriin. Muuten olisi ollut mukava jäädä jutteleen siihen, mutta tuntui kuin kaikki leirin hyttyset oli keskittyneet siihen paikkaan. Sitä paitsi yksi pojista tuntui ottavan turhan henkilökohtaisesti meidän laihialaisvitsailut. Kohta eksyttiin notskille, missä pojat grillas makkaraa. Vähän tuli jutun juurta, mutta porukka tuntui olevan liian varautuneita. Marilyn ja Harry Morrison halus nukkuun, mutta itsellä ei ollut sellanen olo. Käveltiin teltalle ja toiset alkoi mennä nukkuun. Pälyilin ympärilleni ja etsin pako paikkaa. Niitä kahta on ihana katsella, kun ne on vasta rakastuneita. Mutta kolmantena pyöränä kokopäivä? Nouuuu… Ei mun ilta voi tähän päättyä.

Yhtäkkiä huomasin, kun Miekkonen ilmehti naapuriteltoilla. Sillä oli nätti tyttö sylissä ja muutakin porukkaa ympärillä. Siinä pelastus! Menin juttelemaan tyypeille ja minut istutettiin joukkoon mukaan ja sain pullon käteeni. Leiriläiset oli sukulaisia keskenään ja hauskoja tyyppejä. Miekkonen oli Saksasta ja tyttö sylissä sen pikkuserkku. Yksi serkuksista oli Walesista ja loput oli Pääkaupunkiseudulta. Juteltiin kaikenlaista matkustelusta, historiasta, politiikasta ja tietty Stadin baareista. Yksi jätkistä sanoi valvovansa kauemmin kuin minä ja sammui lähes tulkoon heti sen jälkeen. Sitä poikaa kiusattiin pumpattavan barbaran (jonka joku oli voittanut arpajaisista) kanssa a la tyttöystävä. Barbara tosin sai reiän. Porukka ehti vaihtumaan ja kello tuli yhdeksän. Työt alkoi kahdeltatoista niinpä päätin ottaa pienet nokoset.

Heräsin yhdeltätoista Marilynin kelloon. Päässä soi “Minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä eikä kukaan muu….” Mutta ulos astuessani Svedupellet rämpytti kitaraa ja kailotti kovaan ääneen “Sommartiden he,j hej, sommartiden….” Voi heleveta! Se soi sitten koko päivän päässä… Matka alueelle oli yhtä tuskaa ja tuntui kestävän ikuisuuden. Silmät pysyi tuskin auki ja piti koko ajan skarpata, että sai nostettua jalan toisen eteen. Mutta matkalla piristyi.

Ihme, että ehdittiin ajoissa. Meidän työpisteestä oltiin melkein koko vuoro tauolla ja rahat laitettiin kassaan vasta vuoron lopulla. Mut pakotettiin taas kassalle, vaikka silmät oli ristissä. Toinen vastaavista tuli todella varovaisesti sanomaan, ettei me saatais olla kahdestaan kassalla. Harmi! Se oli niin hauskaa… Onneks vuoro viimein loppu ja päästiin tauolle. Käytiin syömässä ja se helpotti kummasti oloa. Kokopäivänä tosin ei niinkään kiinnostanut käydä katsoon bändejä ja lähinnä katselin kyllästyneenä Harry Morrisonin ja Marilynin painimista. Jotenkin väsynyt olo… Sekin on niin rouviintunu.

Toisella vuorolla Marilyn halusi olla kassalla, mutta ei jaksanut sitä yksin kymmentä minuuttia kauempaa ja mä tietty jouduin. Kolmannen vuoron lopussa kuitenkin sain tarpeeksi kännisistä ja heitin hanskat tiskiin ei enää tätä mulle. Eniten harmitti se, että meidän 5e tippi oli pöllitty sillä välin kun kävin vinguttamassa kortti, vaikka se ei ollu mun homma. Tuopinkaataja ei osannu ja Marilyn oli joko tupakilla tai hakemassa lisää tuoppeja. Vikatikki oli mies, joka tuli kolmatta kertaa kännissä ja yritti tahalteen loukata. Marilyn tuli tilalle.

Kun päästiin pois olin ikionnellinen ja ulkona soi vielä HIM. Kipitettiin päälavan eteen ja kuunneltiin lumoutuneena, kun lovemetal värisi kesäyössä. Seuraavaksi oli Apulannan vuoro ja se keikka nosti taas mun juhlafiiliksen takaisin. Keikan jälkeen mentiin teltoille, missä Harry Morrison jo veteli sikeitä. Yksi svedupelleistä tuli jutteleen ja pyysi seuraks. Jäätiinkin tosin kioskin kautta. Siinä porukka oli Suurimmaksi osaksi Porista ja löytyipä joku Tampereeltakin. Katsottiin vaan kun kaukana kaatui pajamaja “Hah, hah… Toivottavasti ei ollut ketään sisällä.” Kohta paikalle ilmestyi jätkä sortsit päällä ja kertoi kuinka oli nojannut seinään ja todennut, että nyt heittä ja pahasti. Eipä ollut heittänytkään vaan pajamaja oli heittänyt volttia. Paikalle oli tullut järkiäreitä ja kun tekijä ei ollut suostunut antamaan nimeään ja poistumaan tuli lisäksi myös poliisit. Poliiseillekaan jätkä ei suostunut antamaan nimeeän ja kertoi luulleensa pajamajaa Spidermaniksi. Hänen siis piti pelastaa maailma. Konna maijan sisälle ja asemalle!

Kohta tuli lisää porukkaa kilttipukuinen mieskin oli saapunut paikalle. Tämä kuului vissiin svedupelleihin. Yhäkin soi Sommartiden päässä. Kiitos pojat! Kohta paikalle iskeytyi porukka lautapelin kanssa. Kovasti muodostettiin joukkueita, mutta nopitus ei toiminut niinpä pelistäkään ei tullut mitään. Lisää porukkaa… Kanadalainen vaihto-oppilas kavereineen tuli pummimaan tupakkaa ja sitten alkoi soimaan jossain Madonnan “Like a virgin…” Koko porukka tanssimaan aamuyössä edellisillan leiripaikalle. Siellä oli samat tyypit kuin edellisenä päivänä. Joku epäonninen oli sammunut kumiveneeseen jallulehden kanssa. ensin otettiin muutama kuva. Kiltti istuskeli melkein sen naaman päällä. Yhtäkkiä Kiltti ja Kandalainen saivat hyvän idean ja nostivat kumiveneen kahvoista. Sen kaverit huus perään, että ei oikeesti. Juoksin perään katsoon ettei ne oikeesti heitä sitä järveen, mutta niinhän siinä kävi. Kiltii vielä sysäs sen kauemmaksi rannasta. Puhuin järkeä pojille ja Kanadalainen ja muutama muu kävi pelastaan sammuneen ressun. Rantauduttuaan tämä laitto tupakaksi.

Vähän aikaa hengailin edellisillan leirillä, mutta se tuntui vanhan toistolta niinpä lähdin käppäileen. Päädyin Kanadalaisen ja sen kavereiden leirille, jotka tohkeissaan selitti kumivene tapahtumasta nukkuneelle. Kanadalainen poppoineen asusteli Kotkassa. Meidän seuraan lyöttäytyi vielä joku häismä jostain niin pikkukylästä, että suurin osa siitä kylästä oli lestadiolaisia. Kaikkea sitä kuulee… Seitsemän aikoihin rupes porukka tipahteleen ja ajattelin, että miks ei itsekin. Kello oli jo reippaasti yli kahdeksan kun kömmin Marilynin viereen nukkuun. Harry Morrison heräsi samaan aikaan.

Meidän vuoro alkoi kymmeneltä. Marilyn oli lsittanut kellon herättään, mutta jostain syystä ei ollut ymmärtänyt, että sitäpitää totella (siis minuahan ei nukuttanut, minun vikahan se ei ole =P). Herättiin kymmentä vaille kymmenen ja tuli pikkasen kiire piti pakata kaikki kamat mukaan ja viedä ne vielä työntekijöiden narikkaan, sillä me vaihdettiin asutusta koululle. Tultiin puolituntia myöhässä. Se ei kyllä tuntunut haittaavan, sillä Tuopinkaataja istui yhä tupakalla ja muutenkin porukka oli vielä alkutekijöissä. Nyt alistuin juomaan EDiä, joka piristikin kummasti ja oli mukava tehdä taas töitä, vaikka unta ei juuri pallossa ollutkaan. Virheitä tapahtui usea kyllä. Sen verran väsynyt oli.

Ekan väliajan vain hengailtiin ja käytiin syömässä. Tokalla vuorolla oltiin Marilynin kans kaksin, koska Tuopinkaataja piti vuorot yhteen ja sai åidettyä vapaa-ajan yhteen. Tokan vuoron jälkeen oli taas päivä puolittain pulkassa ja lähdettiin käymään koulussa suihkussa. Olikin ollut jo todella inhottava olo, kun ei ollut tullut ollenkaan käytyä suihkussa. Mulla ei tietty ollu mitään mukana vaan sain lainattua Marilynilta.

Kum tultiin takas b-teltalle oli talkoot pystyssä. Tarkoitus oli siivota alue ja laskea tynnyrit tyhjiksi. Tietenkin rohmuna haalin itselleni neljä siideriä lisäksi saatiin vielä ilmaista ruokaa. Olin nukkunut niin huonosti, että jo ensimmäinen alkoi nousta päähän. Vaikka kovasti tunnelmaa piti nostaa ei se noussut ihan kattoon asti väsymyksen takia ja mulle laulettiin “Hei älä koskaan ikinä muutu, pysy aina tuollaisena kuin nyt oot…! Muuten hyvä, mutta kun laulaja ei vain mua tuntenu.

Kohta tuli ajankohtaiseksi lähteä taksiin. Sehän löytyi ja ajettiin Rytmikorjaamolle, missä päätösjuhlat oli. Olo oli kovin tärkeä, kun saatiin kalja lippuja: “Vaan neljä?” Noh… Loput sit rahalla. Koko päätöspippaloissa oli todella pienet alueet tupakoinnille: ulos pääsi ja ennen sisäänkäyntiä. Siellä oli joku bändi esiintymässäkin. Marilyn lyöttäytyi heti joidenkin rokkareiden kanssa ja löysi kaltaistaan seuraa. Pyörin ympäriinsä jutellen kaikille ja oli vähän eksynyt olo. Todella sekava olotila ja hukkasin lompakkonikin kaksi kertaa ja aina joku porukasta antoi sen mulle. Pian menin Marilynin luokse, joka ehdotti että mennään käymään poikien treenikämpillä, jotka oli ihan lähellä. Kuulosti ihan hyvältä ja mentiin sinne. Ne olikin suoraan meidän alapuolellamme samassa rakennuksessa

Meidän piti lähteä pois sieltä, mutta oli niin väsynyt, että halusin jäädä sinne yötä. Nukahdin melkein basson soittoon ja uni ei ollut kaukana. Yö siellä oli kuitenkin kylmä, kylmempi kuin ulkona. Olin lyhyessä hameessa, samassa kun aikoinaan Valkekoskella. Siellä ei ollut mitään peittoa, sain vain ystävällisesti takin lämmikkeeksi.

Aamulla me saatiin kyyti koululle. Ääni oli jokseenkin mennyt, mutta ei kuitenkaan kovin pahasti. Se korjaantui päivän aikana. Tampereelle saatiin kyyti Hipiltä ja pysähdyttiin matkalla ABC:lle Samaanilla oli hirveä kiire työkkäriin ja KELAan. Ite menin kotio vaan veteleen sikeitä. Katoin kolme leffaa putkeen Amélie, Kukkia ja sidontaa sekä Monte Criston Kreivi.

Tiistaina yritti arki tehdä tulojaan, sillä töihin oli mentävä… Onneksi päivä ei ollu raskas, mutta sitäkin mukavampi. Pääsin hehkuttaan sitä, mikä on tärkeintä koko Suomen kesässä…!


[Ei aihetta]Keskiviikko 28.06.2006 19:09

Voi kettu!

Viime yönä pakersin kovasti tarinaani Provinssista ja sain sen melkein loppuun!!! Nyt se on tuhottu, kun menin sekoileen...

[Ei aihetta]Perjantai 16.06.2006 14:49

Provinssiin... Väri on päässä, ei oo pakattu ja juna lähtee puol kaks... Hihii... Onnesta soikeena

Hajamielinen professoriTorstai 15.06.2006 03:56




Onkohan jokin töyttäisy pehmentänyt tämän tytön aivoja kun on niin kova sekoileen?

Miten ihmeessä voin unohtaa Mäkärän nimen, jonka olen tuntenut 6 vuotta?

Miten pystyin unohtamaan tänään missä olen töissä? - Ravintolapäälikkö kyllä muisti piikitellä.

Miten pystyn menemään joskus tunnin liian aikaisin töihin ja tänään puolitoista tuntia myöhemmin?

Miten ne sukat jäi kotio, kun tulin töihin?

Ikinä ei salilla ole kaikki mukana. Miksi viimeksi en muistanu ottaa toppia ja housuja mukaan, yleensähän se on pyyhe tai juomapullo joka unohtuu?

Miten olen tänä vuonna onnistunut hukkaan kaksi lompakkoa, puhelimen, avaimen,kameran, laukun, passin, tumput, takin, kaulahuivin, farkut ja vyön, hameen ja kaksi paitaa sekä bikinit.... Mikään niistä ei ole kotona.

Miten jaloissani on neljä vesikellukkaa enkä edes huomannu niitä ennenkuin niistä tänään huomautettiin?

Miten vuokrani oli viikon myöhässä vaikka tililläni oli reilusti rahaa mm. sitä varten?

Miksi en ole vieläkään hakenut Adeccolta palkkaani? Eli lähettänyt sinne tunti lappuja.

Miksi en ole pessyt pyykkiä Espanjan matkalta tulon jälkeen?

Vastaus kaikkeen on perkeleenmoinen kiire huolettomalla ihmisellä...

Voi perkele ne tupakat unohtu sinne hyllylle!

[Ei aihetta]Sunnuntai 11.06.2006 17:04

Enpä oo taas kirjoittanu tänne vähään aikaan... Viime lauantaina oli lakkiaiset sen jälkeen käynti stadissa pääsykokeissa. Näinpä vanhan ystävänkin. Silti pääsykokeet tais mennä siihen tapaan, että taidan haluta sinne Afrikkaan. On sellainen hinku ulkomaille ja halu koulunpenkille hyvin vähäinen. En usko että pystyn odottamaan enää vuotta että pääsisiin asumaan jossain muualla. Toinen paikkakunta ei riitä, sillä ei se erilaista muissa kaupungeissa ole ja maalle en muuta. Tarkoitus ois päästä orpokotiin töihin humana people to peoplen kautta. Mun mukaan lähtis tietty Marilyn, joka tietty nappaa uuden rakkautensa mukaan.

www.humana.org

Torstaina alkoi Sauna Open Air ja minä tietty fiilistelin torstaina alueen ulkopuolella. Kaverilla oli mukanaan tietty kitara ja sitä moni rämpytteli vuorollaan. Ympärille kerääntyi hiljalleen kohtuu paljon porukkaa. Jatkoin matkaani Spudeen ja Jalla Jallan kautta kotiin. Huomasin että Jalla Jallassa on nykyään Bosnialainen töissä ja on kyllä pakko sanoa että se tekee parhaat mahdolliset pitsat. Kukaan ei tee niin hyviä. Varmaan pitää vaihtaa käynti sinne.

Perjantai oli aivan järkyttävä päivä töissä. Ei oo jouluruuhkien jälkeen ollu samanlaista kaaosta.

Lauantaina tapahtu oikeesti jotain aivan HIRVEETÄ. Unohdin mun mussukoiden nelikymppiset. Helvetin helvetti... Ne soitti sit yhdeksän jälkeen kun istuskelin työpäivän jälkeen Koskenrannassa ja muistutti. Vähän nolotti. Lupasin mennä kattoon niitä sit Rumaan, mutta sit illan edetessä unohdin taas kokonaan. Ketuttaa... Olin ekaa kertaa Cabaretissa. Jonotettiin vissiin tunti sisälle. Hullut jonot! Alakerran tarjoilija oli harvinaisen törkeä! Se otti vittuillakseen kaikki muut ympäriltä. Ihan piruuttaan ja oikeasti näin. Vaihdoin baaritiskiä. Kun kaverini vihdoin sai palvelua ja pyys kaks Valkovenäläistä ja veden niin se mulkku toi veden tilalta Fisun. Muuten oli tosi kiva paikka. Oli vaan turhan täynnä porukkaa...

Tänään krapulassa töihin ei jaksais. AI PERKELE! Mun piti palauttaa jo keskiviikkona pari leffaa Makuuniin enkä oo vieläkään palauttanu... tulee hiukan sakkoja ihan turhasta

Hihii...Lauantai 03.06.2006 03:12

Koulun käynti on kyllä rankkaa ei voi muuta sanoa ja kallista. Ei kannattas ressata mistään, mutta on pakko. Järjestelmät vaativat niin. Huomisen kahvi kemujen jälkeen olen onnellinen kun lakki on päässä ja jälleen kerran kaikki on taas ohi. En ite ressais niin pahasti, mutta äidit on kaameita, kun ne ressaantuu.

Ne rupee sählään ja selittään, lopulta ku menee hermot niin äitiä itkettää ja tulee pahamieli ku syynä on kokonaan koko pirun järjestelmä. On kumma ku serkkukin saa ammatin eikä sille mitään juhlia järjestetä, kaverista tulee parturi ja toisesta mekaanikko eikä juhlia. Mä kirjotin pari kuukauttasitten liutan hassuja papereita joissa oli liuta virheitä vielä ja sitä juhlii koko suku ja ruottin opettajakin saa mitalin. Hassua!

Onko muka tieto Platonin luolateoriasta ja integrointi tärkeämpää kuin kyky luoda se kaunis mekko mitä pidän kun lakki vedetään päähän. Eipä kai. Mutta kun tieni ammattiin edes loppunut ja valmiuteni tällä koulutuksella ei olisi ei edes siivoojaksi niin en tiedä miksi vielä juhlitaan. Ehkä selittelen niille pölyille. "Ette te ole oikeasti ole olemassa. Olette vain heijastusta luolani seinällä." Ajattelen siis olen. Noh Terävää...

Enpä ainakaan tuhlannut pukuun yli 150e vaan vaivaiset 39.90e ja omalla tavallaan pidän siitä. Aika jännää ku meille tulee kavereita niin että perhe on vielä kotona ja kemut vielä puolessa välissä. Täytyy sanoa et vähän jänskättää...

Isukin auto ei lähteny tänään käyntiin ja mä olin kuskina, yksin, keskustassa.Akku oli menny sököks ja isukkipa sanoi ettei se mun vika oo vaan Biltemassa myydään paskoja akkuja. Ihanaa... Eipä ollu mun vika! Nolo se tilanne tosin oli ku jouduin keskelle Tampellan risteystä ja raksa miehet mammani kanssa työnteli sen paikalleen.

Perkeleen Isoveli! Se huijas mua taas. Ei taas ollu kovinkaan. Se nyi mulle Viru Valge 10e ja tulee meille huomenna juomaan sitä... PRKL! Mutta eipä muutakaan siihen hätään saanu. Törkeä kiristäjä. Ite oli maksanu siitä 6e. Lisäks tulee booliin kaikkia ihania liköörejä mitä kaupasta löysin. Lisäksi kokeilen valmistaa Sangriaa... Katsellaan...

Ärsyttää käydä kauppaa Isoveljen kanssa ku ei se oo kovinkaan kohtuullinen. Ei kavereita sais huijata...
Sanna - Aili: 63%
Sanna hörppii etukäteen talon kirkkaita ja korvaa puuttuvat viinat vedellä. Loput juo Aili, ihmetellen poikkeuksellisen hyvää viinapäätään.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: jöröjukka


Susanna - Aili: 12%
Joukko naamiomiehiä ryöstää arvotavaranne syrjäkujalla, joten viinaa ei saada kitusiin.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: valkovenäläinen

Mikko - Aili: 94%
Hoiputte kännissä tiellä, olutrekka ajaa ojaan väistäessään, ja juotavaa on sitten tarjolla kuin sieniä sateen jälkeen.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii

Juha - Aili: 35%
Paha olo yllättää, ja Juha päästää suustaan oksennusryöpyn, josta myös Aili saa vaatteilleen koristusta.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: halpa punaviini

Erkka - Aili: 53%
Aili sammuu kesken kaiken, mutta tuoppi vettä ja pari paukkua perään auttavat äkkiä.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: kuiva martini

Mari - Aili: 40%
Mari saa pahasti kuonoonsa joltain rähinäremmiltä, mutta Aili sentään saa juoda rauhassa.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: pontikka

Minna - Aili: 31%
Jakkaralla tasapainoileva Minna kaatuu esityksensä päätteeksi baaritiskille. Aili yrittää tietenkin pelastaa paukkunsa, mutta ne kaatuvat ja syttyvät kynttilästä tuleen. Palovaurioista seuraa iso lasku.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: taskulämmin kossu

Sarkku - Aili: 34%
Aili sammuu aivan liian varhain, joten illasta tulee varsin kuiva.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii

Jussi - Aili: 9%
Ilmaisen viinan toivossa Aili ottaa vastaan vapaaliput tapahtumaan, joka paljastuu herätysliikkeen kokoukseksi juuri paikalle saavuttua, samalla kun Jussi kiroilee auton hajoamista.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: long island ice tea

Juuso - Aili: 66%
Rahat saattavat loppua ikävästi kesken vauhdikkaan illan, mutta muuten homma toimii.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: asterix

Jani - Aili: 37%
Viimeinen viinapullo ottaa ja särkyy tuhannen pirstaksi, kun Aili kännissä kompuroidessaan tönäisee sitä ahterillaan.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: tumma olut

Sini - Aili: 48%
Jakkaralla tasapainoileva Sini kaatuu esityksensä päätteeksi baaritiskille. Aili yrittää tietenkin pelastaa paukkunsa, mutta ne kaatuvat ja syttyvät kynttilästä tuleen. Palovaurioista seuraa iso lasku.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: joku sikahalpa spurguvalkkari

Laura - Aili: 94%
Hoiputte kännissä tiellä, olutrekka ajaa ojaan väistäessään, ja juotavaa on sitten tarjolla kuin sieniä sateen jälkeen.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: vodkaa niin raakana kuin laki sallii


Kuvaile minua yhdellä sanalla... Siis vain yhdellä(!) ja laita sitten tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut sinusta ajattelevat.