IRC-Galleria

Käytiin isi-tytär -lenkillä Ilonan kanssa tänään. Nojapyörälla ajelin, Ilona tarakalla turvaistuimessa. Siinä pyörässä on tosi kivaa, kun Ilona näkee eteenpäin mun olan yli. Tykkäsi kyllä kovasti, kujerteli vain ja veti mua korvista. Pittää ihan selvästi ottaa tavaksi tämmöinen lenkkeily. Saa touhuta Ilonan kanssa kahdestaankin jotain. :)

Tuli postista tuommoinen:
http://www.chilikauppa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=product-19

Ja pitihän sitä maistaa sellaisenaan. Suuta polttaa ja nenä sekä otsahiki valuu, mutta ei tuo sellaista ole, kuin ylinäytellyt nettivideot antaa ymmärtää. Tulikohan tuota nyt sitten semmoinen maustemitallinen (millilitra) maistettua... maku oli kyllä oikein jees, ei tabascon etikkaisuutta lainkaan. Tuo passaa varmasti oikein hyvin esim. ketsuppiin sekoitettuna maustamiskäyttöön.

Tilauksen mukana tullut Mad Dog's 357 mustard oli myös oikein jees. Tuota kermaviilin sekaan ja paistetun kalan kaveriksi.

---

edit

---

Huomautus aamulla 29.5: Kapsaisiini ei edelleenkään juurikaan metaboloidu. Arvatkaas, mistä huomasin?

Pitkästä aikaa sai nauraa vedet silmissä! Äijät on pistänyt umbrella-kappaleen sanat uusiksi:

http://www.youtube.com/watch?v=ryPHxrybVc8&feature=related

Ilonalla on jo monta sanaa käytössä:

äti/äiti =äiti
iti/hsi = isi
po = mopo
auau/hauau = koira
brlmm = auto
pu/puh = lamppu
ukka/kukka = kukka
aai = hali

Erityisen söpön äänen käyttäminen on tärkeää Ilona-kielessä. :)

Huhhuh, pisin lenkki hetkeen takana. 126,7 km, aika 5:08, keskinopeus 25km/h, keskisykkeet n. 150. Kaloreita paloi 4000, eli huomenna saa vetää kaksi pitsaa ja vieläkin on kulutus miinuksella. Nojakilla on kyllä kiva ajaa, kun ei tuollakaan matkalla saa minkäänlaisia hiertymisongelmia. Lihakset toki on kipeet, mutta ei mitään muuta ongelmaa.
Alussa vain iski hätä, kun piti ajaa 14km 30 minuuttiin, ettei myöhästyisi lautalta... keskisykkeet oli jossain päälle 170:n.... hieman meinasi hapottaa perillä. Aikaakin jäi kaksi minuuttia.

Laitoinpa tuossa pullon tilaukseen:
http://www.chilikauppa.fi/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=product-19

Meillä kylässä käyvät saavat maistaa ihan niin paljon kuin jaksavat syödä. ;)

Mummollani on jännä tapa: aina häntä nähdessä hän antaa hillopurkkeja mukaan. Semmoisia itse tehtyjä omena- ja herukkahilloja. Ajatuksena sinällään ihan kilttiä, mutta homma menee nykyisin metsään: Mummon kellarin jäähdytys ei ole toiminut kolmeen-neljään vuoteen ja hillot ovat seisoneet siellä vuodesta 2002 asti. Hän ei niitä itse uskalla syödä, mutta antaa niitä aina auliisti mukaan. Nytkin on tuossa keittiön pöydällä herukkahilloa syksyltä 2002. Alkaa muuten olla jo aika mustunutta.
Ehkäpä ne hillot loppuvat ajan myötä... meillä on kuitenkin isot roskikset taloyhtiössä.

Epätoivoinen mies meni valittamaan potenssiongelmiaan lääkärille:"Tohtori, en voi elää ilman seksiä! Minun on saatava penikseni taas toimimaan!"

Lääkäri:"On olemassa kokeiluasteella oleva menetelmä, norsun kärsästä irroitetaan lihaksia ja ne istutetaan miehen penikseen. Näin se alkaa taas toimia täydellä teholla."

Kiitollisena mies suostuu toimenpiteeseen.

Leikkauksesta toivuttuaan mies vie tyttöystävänsä juhlaillalliselle hienoon ravintolaan.
Yhtäkkiä kesken aterian mies tuntee kutinaa jalkovälissään ja ensin hän yrittää olla välittämättä siitä. Sitten kutina kovenee ja mies tuumii sen menevän ehkä ohi jos avaa housujen vetoketjun, näin genitaalit saisivat hiukan raitista ilmaa.
Se tuntuukin auttavan kunnes penis varoittamatta pomppaa pöydälle, nappaa sämpylän tarjottimelta ja katoaa takaisin pöydän alle.
Puulla päähän lyödyn näköinen tyttöystävä kysyy ihmeissään:"Voitko tehdä tuon uudelleen?"
Mies vastaa:"Luultavasti, mutta en usko että peräsuoleeni mahtuu enää yhtään sämpylää."

Onnea kaikille teille!
Äitinä voi olla varma, että maailmassa on joku, joka rakastaa.
Olette ainakin yhden ihmisen elämän sankareita.
Ja muutoinkin korvaamattomia.

kävin tuossa Antin kanssa pitkästä aikaa yöelämässä, ja tuli sitten baarissa viime vuoden kalenterikuvauksista tuttu tyyppi vastaan. Kyselin tämän vuoden kuvauksista ja kuvaajista, kun kerran oli uudet kuvaajat tänä vuonna. Vastasi, että halusivat ottaa kuvaajiksi ikäisiään ihmisiä. Meinasin nauraa ääneen, kun tuli välittömästi sellainen legendaarinen "kolmekymmentä lähestyy ja otsakalju etenee- mene jo tuulipukuasi corollan väriin sovittamaan" -olo.

Onkohan sitä oikeasti jo niin vanha? Aika peloittavaa.

Mutta hevimestaan pitää mennä uusiks! Goottitytöt on söpöjä korseteissaan!