Ovat kaikki tavallaan ja vain omista syistään typeriä. Niinkuin minä kerran, ja sitten taas.
Sitten kun tulin vanhemmaksi enkä enää varsinaisesti ajatellut, ja katsoin itseäni kerran ja häpesin.
Mutta en silti.. pysty olemaan mieleni kanssa eri mieltä, ja ehkä siksi, ehkä siksi ymmärrän etten kasva ja kartuta vaan enemmänkin kangistun ja kasautan.
Ja sitten, ja sitten kerran taas olen yhtä tyhmä kuin aina ja katson itseäni niinkuin ennen ja häpeän.
Kyseessä on paradoksi iän ja kokemuksen suhteesta viisauteen.
Uusimmat blogimerkinnät
- Ajatuksia. 02.11.
- Minä, materia ja maailmankaikkeus. 25.01.
- Trippailua 02.02.
- Arvasin saatana!! 17.01.
- Ei!! 31.10.
- Ja ihan niinkuin 29.10.
- Kaupunkielämää ja kahvia. 21.10.
- Facebook!! 12.10.
- [Ei aihetta] 20.09.
- [Ei aihetta] 05.09.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2008 (3)
-
▼
2007 (22)
- ▶ lokakuu 2007 (4)
- ▶ syyskuu 2007 (3)
- ▶ elokuu 2007 (1)
- ▶ heinäkuu 2007 (3)
- ▶ kesäkuu 2007 (2)
- ▶ toukokuu 2007 (4)
- ▶ huhtikuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (2)
- ▶ tammikuu 2007 (1)
- ▶ 2006 (17)
- ▶ 2005 (13)