IRC-Galleria

Muutaman viime päivän tapahtumat, itselleni ja tuntemilleni ihmisille, ovat saaneet minut vakuuttuneeksi tunteen mukaan toimimisen tärkeydestä. Koskaan ei pitäisi ajatella liikaa sitä, mikä on järkevää ja mikä ei. Tunteminen on hyväksi, oli se sitten järkevää tai ei. Ja vaikka tunteet tuleekin tuntea, eikä haudata niitä, ei ole hyväksi jäädä jumiin johonkin tiettyyn tunteeseen. Tunteesta pääsee eroon vain toimimalla - joko tunteen mukaisesti tai sen vastaisesti. Se, kumpi on "oikein" tai hyväksi, selviää vasta myöhemmin. Ainoa keino päästä tunteesta eroon, tai viedä se jollekin toiselle asteelle, on toimiminen. Asialle pitää tehdä jotain, tai se jää seisomaan esteeksi eteesi. Sen taakse ei voi kurkkia, eikä sitä voi ohittaa. Tai jos voikin, se lähtee seuraamaan. Joskus tunne ja järki ovat kiinteästi osa toisiaan, eikä tunteen mukaan toimimista sinänsä voi luokitella pelkästään järkeväksi tai tunneperäiseksi - hyvä ja vahva, tunnistettu ja tunnusteltu tunne kyllä tietää mikä se on ja miten siihen pitää reagoida. On tuntijan päätettävissä, toimiiko tunteiden mukaisesti vai ei. "Ei unet jätä meitä rauhaan, vaikka hylkäisimme ne" (CMX:ää lainaten).

Jätän tämän nyt perustelematta (esimerkin kanssa), koska se on totuus. Eikä se mitään kuitenkaan auttaisi, vaikka kertoisin kuinka itse olen tähän ajatukseen (tai sen asteelle) päätynyt, se täytyy kuitenkin jokaisen itse oivaltaa, omien kokemusten kautta. Ei varmaan ole kuitenkaan pahitteeksi, jos joku tämän maailman eliöistä jossain muodossa kertoo oman näkemyksensä asioiden laidoista.

Ja sitten vielä lattea klisee: "Don't dream your life, live your dream."