IRC-Galleria

Nyt on kuulkaas maailmalaiset niin, että on aika ryhtyä pitämään EKY-iltoja. Kyseessä on siis Elämän Kyvykkyyden Ylläpito -teemaiset illat, joissa osallistujat voivat parantaa elämänsä laatua.

Soita heti vapaavalintaiseen numeroon ja tilaa itsellesi EKY-ilta!

Heräsin noin puoli tuntia sitten räjähdykseen, jota seurasi sirpalesade. Olin onnellisesti nukahtanut elokuvan ääreen jo useita tunteja sitten, kun kuului kova lasin rikkoutumisen ääni. Heräsin ääneen ja päälleni tippuviin lasinsirpaleisiin. Mitä helvettiä?! Katselin kattoon - ei ollut lamppu räjähtänyt, eikä sänkyni vieressa sijaitseva lattialamppukaan. Vesilasit olivat kiltisti paikoillaan, yhtä ehjinä kuin ennenkin. Muistin sitten sytyttäneeni kynttilän. Siinä oli kyllä muutama lasilautanen alla suojana, ettei mitään vaarallista pääsisi tapahtumaan. Ison lautasen päällä oli pieni lasilautanen, jonka päällä oli iäisyyden vanha pallokynttilä, joka ei tosin enää millään tasolla muistuttanut palloa. Olin päättänyt polttaa tämän kynttilän loppuun, vaikka se loppua kohden alkoikin näyttää mahdottomalta. Kynttilä ja lautanen olivat lopun aikoina yhtä - tiiviisti toisiinsa liimaantuneita. Olin siis unohtanut tämän uskollisen polttoystäväni palamaan yksin pimeässä. Kynttilä päättikin sitten lähteä tyylikkäästi ja räjäyttää alustansa mukanaan. Tunne oli melkoisen hämmentynyt, kun lasin räjähtämiseen herättyäni ihmettelin päälle tippuvia lasinsirpaleita. Mietin aiemmin, että voikohan tuota lasilautasta enää käyttää mihinkään. Ainakin kynttilöintiin olisin sitä käyttänyt, mutta eipähän tarvitse enää miettiä.

Miten sinun aamusi alkoi?

Jännittävänä lisämausteena tarinassa mainittakoon, että aikaisemmin päivällä, noin 12 tuntia ennen tätä hetkeä olin visualisoinut itseni heräämässä viideltä, tai hieman aikaisemmin. Tosin silloin olin ajatellut meneväni ääriajoissa nukkumaan ja että herääminen olisi seurausta siitä. Joka tapauksessa niin kävi ja se huvitti minua.

Hei, Tampere, oli kiva käydä luonasi. Valitettavasti en ehtinyt jäämään pidemmäksi aikaa, mutta lupaan tulla pian uudelleen!

Mihinkähän sitä seuraavaksi suuntaisi...Turkuun ehkä?

Helsinki, varaudu saapumiseeni. Minulla on sinulle tuliaisiksi muutama lämminsydäminen organismi. Annathan vastalahjaksi muutaman kauniin valokuvan?

Tunnen suurta onnea ja hyvää mieltä, kun seilaan sähkömeren suunnattomilla aalloilla kohdaten ystävien sanoja ja kuvia. Tuntemieni ihmisten vaikutus minuun ja muihin on mahtavan energisoiva, laajentava, lämmin ja turvallinen. Pidän tarinoista, joita olen itsekin rakentamassa.

Arvokkainta ihmisissä on heidän vaikutuksensa toisiin ihmisiin.

PS.
En pysty päivittämään iBlogia, koska sen päivitysjärjestelmään ei koskaan pääse. Se on joko ruuhkautunut tai muuten vaan tukkiutunut. Siispä se blogi täytynee hylätä ja etsiä jostain parempi softa. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Perkele! Tähänkö on tultu?! Yli vuoden vanhat galtsublogimerkinnät ovat kadonneet!! Mandariininkuoritutkimuksien tärkeät kaksi ensimmäistä vaihetta ovat nyt tallessa vain muistoissa.

Mutta! Kerron täten aamuisesta sensaatiomaisesta huomiostani mandariininkuorien kuivumiskäyttäytymisestä. On nimittäin niin, että mandariininkuoret muodostavat patsaanomaisia rakenteita kuivuessaan. Nyljin viime yönä mandariinin, jonka jälkeen jätin kuoret pöydälle. Yön aikana kuoret olivat muodostaneet kauniin siltamaisen kaaren. Mandariininkuorilla on siis kyky muuntautua hyvin kauas alkuperäisestä muodostaan - ilman apuvoimia (vain irrotus riittää). Kuoren tulee toki olla yhtenä palana irrotettu, jotta patsautuminen voi täysimittaisena tapahtua.

Jos joku tietää hyvän paikan ostaa/lukea/löytää digitaalisia kirjoja (mielellään sellaisia, jotka löytyvät painettuinakin), siitä tulee minulle kertoa!

Palasin Latvian reissulta monta tapahtumantäyteistä päivää rikkaampana. Kaikki tuntuu taas niin tavalliselta. Onneksi on kuvia. Onneksi laitan niitä pian esille.

Ostin jonkin aikaa sitten Placebon Meds -levyn kuulematta siitä yhtään biisiä. Koko orkesteri oli muutenkin aika vieras, lukuunottamatta muutamia hittibiisejä. Meds kolisi ja kovaa. Jokainen biisi on nautinnollinen. Pirun kova kiekko. Kuuntelin sitä nonstoppina muutaman viikon ja sitten olikin pakko hommata lisää Placebo-levyjä. Nyt omistan Medsin lisäksi Sleeping with Ghosts ja Without you I'm nothing -lätyt. Black market music ja Placebo (debyytti) täytyisi vielä hankkia. Placebo on sellaista musiikkia, että sille pitää antaa mahdollisuus, muuten se ei puhuttele. Tai ainakin itselleni orkesteri oli kaukainen kunnes todella päätin kuunnella sitä kerran kunnolla.

Arvostukseni kyseistä herraa kohtaan on noussut kohisten. Tutustuin kokeilumielessä uuteen Rudebox-levyyn ja sehän rokkaa kuin kymmenen kirahvia vesiputouksen liepeillä. Elektroniset saundit, "We're the Pet Shop Boys" -biisi, Neil Tennantin vierailu "She's Madonna" -biisissä, rento räppäys, Bongo-bong -biisi! Monipuolinen heppu. Hienoja biisejä ovat myös "The Actor", "Never touch that switch", "The 80's" ja "Louise". Vähän pelkään, että nyt joutuu taas ostamaan levyjä.