IRC-Galleria

Viime viikkoon on mahdutettu ainakin vuosi. Muistan erityisesti viime elokuun. Silloin oli mukavaa. Elokuu taisi olla sunnuntaina.

Tajusin, että olen elänyt helvetin onnellisen elämän. Kaikki on sujunut mainiosti. Kiitos äippä ja iskä, että teitte jotain oikein. Tai sitten mä vaan olin alusta saakka tuomittu onnistumaan. Olen oikeastaan täydellinen ihminen. Saa olla aika hyvä, että voi pistää paremmaksi. Toivottavasti tätä ei oteta liian vakavasti, mutta musta tuntuu, ettei mulla ole mitään valittamista. Täydellinen elämä on mahdollista saavuttaa pelkällä suhtautumisella. En tiedä onko siihen edes muuta keinoa.

"Miksi emme voisi suoda toisillemme onnea" sanoo hra Ylppö. Tätä voisi kysyä jokainen rakkauttaan epäilevä itseltään.

Tämä on taas sitä aikaa, kun kaikki rakkauslaulut puhuvat suoraan minulle.

Vaihtoehtona on hakea töitä mainostoimistoista, viestintätoimistoista ja muista mahdollisista graafikkoa tarvitsevista yrityksistä tai yrittää selvitä oman firman avulla. Kumpaan tahansa vaihtoehtoon päädynkin, tarvitaan siihen äärimmäistä tahdonvoimaa.

Tiedän, että jos vain päätän edetä johonkin suuntaan, homma tulee toimimaan. Jos ei murehdi liikaa, voi keskittyä asian hoitamiseen. Taustavoimina pauhaavat kuitenkin erilaiset pelot. Ansaitsenko tarpeeksi rahaa vuokraan ja elämiseen? Jos haluankin keäksi töihin toisen palvelukseen, saanko töitä mistään? Murehtiminen on turhaa energian tuhlausta, vaikka on tietty hyvä ymmärtää mikä on hullua ja mikä ei. Mutta jos tekonsa tunnistaa hulluksi, ei se yksinään saa estää toimimasta niin. Pikemminkin päinvastoin. Hulluus on rohkeutta.

Tällä hetkellä olen päättänyt vain luottaa siihen, että kyllä omia töitä riittää tarpeeksi. Toisen palveluksessa työskentely ei ole kuitenkaan läheskään niin antoisaa kuin oman firman pyörittäminen. Molemmissa on eri tyyppistä vapautta - toisen palveluksessa vapaa-aika on vapaampaa kuin yrittäjällä, mutta yrittäjän työ on vapaampaa. Arvostan molempia, mutta työssä viihtyminen on kuitenkin monin verroin arvokkaampaa. Kunhan vaan muistaa loihtia itselleen vapaa-aikaakin.

Päätä sinäkin onnistua. (pakollinen loppulause)

Arvaa mikä/mitä se on?

Päivän myöhemmät mandariininkuorintakokeet osoittivat aikaisemman, induktiivisen kuorifiguurinmoutoutumispäätelmäni valheelliseksi. Kuoret 3-5 olivat kaikki eri muotoisia, joskin numerossa 4 oli jotain samankaltaisuutta yksilöiden 1 ja 2 kanssa. Koekappaleet loppuivat, joten testi täytyy keskeyttää mahdollisen uuden mandariinierän historiallisen epäkoherenttiuden vuoksi.

Maailma menettää minussa hyvän tutkijan.

Kuorin kaksi mandariinia. Irrotetut kuoret olivat molemmat yhtenä palana. Kauhukseni huomasin, että kuoret olivat keskenään saman muotoiset. Eli mandariininkuorien silhuettien rajat myötäilivät toisiaan, kun ne asetti päällekkäin. Mandariininkuorimiselleni on jokin sisäänkirjoitettu, tiedostamaton malli. Uskomattoman kiehtovaa ja äärimmäisen mielenkiintoista.

Armeijassa ei tarvitsisi tällaisia asioita miettiä.

Ensi kesä tulee olemaan yrityksellemme Neturalle loistavaa aikaa. Saamme niin paljon hyväpalkkaisia toimeksiantoja, että niistä riittää kaikille työnjanoisille. Tuotteemme ja ajatuksemme pääsevät sellaiselle tasolle, että sitä ei nykymielillä pystytä vielä edes käsittämään. Kehitämme yhden maailman johtavista internet-palveluista ja teemme itsemme koko universumille tunnetuksi. Tuotamme korkealaatuisia, paikasta ja laitteesta riippumattomia ohjelmia, joilla ihmisten on mukava tehdä arkipäiväisiä asioitaan. Emme ainoastaan surffaa teknologian aallonharjalla, vaan loihdimme aaltoja. Luomme ällistyttävän upeaa grafiikkaa, joka hehkuvilla, eleganteilla väreillään tuo kaivattua hehkeyttä masentavan harmaaseen stereotypiahelvettiin. Hyvät liikeideat puetaan mehukkaaseen ja vastustamattoman vetovoimaiseen ilmiasuun.

Näin on kirjoitettu.

Herään liian myöhään päästäkseni mukaan päivän vauhtiin. Olen kilparadalla, jossa on kaikki edellytykset kilpailuun. Valot ovat päällä, kenttä on hoidettu. Ketään ei ole kuitenkaan paikalla. Tämä kaikki saattaa muuttua vielä.

Yritän kertoa maailmalle mitä tahdon, mutta se ei nyt oikein tahdo kuunnella minua. Se hehkuu sanomaa, jonka mukaan nyt pitäisi ottaa rennosti ja unohtaa muut. "Keskittyisit nyt vaan muihin asioihin. Toteuta itseäsi - musisoi tai kuvaa. Älä väkisin pakota unelmiasi toteen. Kaikki hyvä tulee luoksesi aikanaan."

En usko sitä. Maailma on väärässä.

Olen ristitulessa oman pitkän tähtäimen tavoitteeni ja hetkellisten vaatimusten kanssa. Sisäinen hedonisti manipuloi motiiveja. Tarvitsen äkkiä jotain, mitä ei voi saada helposti ja nopeasti. Lähden yhdistämään ajatuksiani pimeyteen. Tislaan harhaluuloista oikeat vihjeet.

Merkittävät virstanpylväät siviilipalvelijan urassani tulevat olemaan:

27.2. - 1/6 jäljellä
8.3. - 1/7 jäljellä
15.3. - 1/8 jäljellä
21.3. - 1/9 jäljellä
25.3. - 1/10 jäljellä
29.3. - 1/11 jäljellä
1.4. - 1/12 jäljellä
3.4. - 1/13 jäljellä
5.4. - 1/14 jäljellä
7.4. - 1/15 jäljellä
9.4. - 1/16 jäljellä
10.4. - 1/17 jäljellä
12.4. - 1/18 jäljellä
13.4. - 1/19 jäljellä
14.4. - 1/20 jäljellä
15.4. - 1/21 jäljellä
16.4. - 1/23 jäljellä
17.4. - 1/24 jäljellä
18.4. - 1/26 jäljellä
19.4. - 1/28 jäljellä
20.4. - 1/30 jäljellä
21.4. - 1/32 jäljellä
22.4. - 1/35 jäljellä
23.4. - 1/39 jäljellä
24.4. - 1/43 jäljellä
25.4. - 1/49 jäljellä
26.4. - 1/55 jäljellä
27.4. - 1/65 jäljellä
28.4. - 1/79 jäljellä
29.4. - 1/98 jäljellä
30.4. - 1/130 jäljellä
1.5. - 1/197,5 jäljellä
2.5. - 1/395 jäljellä
3.5. - 0/395 jäljellä

Toimenkuvani on tästä lähin selvittää Jyväskylän kaupungin organisaatiorakennetta ja hoitaa jakeluja sen eri yksiköihin. Tämä on erittäin mielenkiintoista, palkitsevaa, antoisaa ja ammattiani vastaavaa työtä.

Helvetti soikoon! En mä ole mikään logistiikkainsinööri, eikä tällainen kiinnosta minua yhtään. Vapaus, olet vain 77 päivän päässä. Tarjoan sinulle keksipaketin sitten kun saavut.

Galtsun täytyy olla mainio kultakaivos sitä pyörittävälle firmalle, Dynamoid OY:lle. Koko ajan tulee uusia hienoja juttuja, joita voi Galtsusta ostaa. Käyttäjämäärä kasvaa hillitöntä vauhtia ja teinit tykkää täyttää promosivunsa ihkusälällä. Parasta markkinointia on tietenkin antaa jotain ilmaiseksi, kyllähän Galtsussa viihtyy maksamattakin. Koukku onkin siinä, että mitä enemmän jengiä tulee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joukossa on myös maksavia asiakkaita.

Olen siis vilpittömästi kateellinen. Miksi en itse keksinyt tätä? Ei pidä kuitenkaan lannistua - maailman voi vielä valloittaa toiselta kantilta.

Kaikella kunnioituksella nerokasta IRC-Galleriaa kohtaan. Keep up the money-mining!

Näiden asioiden takia Galtsu on nerokas:
Ihmisillä on valtava tarve
- määrittää itseään, erottua joukosta, promota itseään (yhteisöt, omat kuvat, päiväkirja)
- kuulua johonkin laumaan, profiloitua (yhteisöt)
- julistaa jotain sanomaa (yhteisöt)
- kommunikoida (kommentit)
- katsella kauniita ihmisiä (selaus)
- pariutua / löytää ystäviä (selaus, yhteisöt)

Galtsu yhdistää nämä jutut hienosti - on päiväkirjaa ja kuvia ja yhteisöjä. Kun käyttäjä on saanut listattua kaikki nämä sähköisesti yhteen paikkaan, näkee hän siinä itsensä. Sähköistä olemusta on helppo muuttaa sitten, kun tietyt ominaisuudet itsessä alkavat ärsyttää tai tuntuvat aikansa eläneiltä. Sinänsä Galleria onkin valheellinen, että se esittää ikäänkuin wannabe-kuvan ihmisestä, tai sellaisen kuvan, jonka hän haluaa antaa. Tämä ei ole välttämättä huono asia. Jotkut onnistuvat luomaan itsestään juuri oikeanlaisen kuvan, mutta se on melko harvinaista. Eihän ääritarkalle määrittelemiselle välttämättä ole tarvettakaan.