IRC-Galleria

On tää Kotka kumma paikka. Heti ku pääsee Kotkan rajan yli, niin tulee erittäin elämänhaluton fiilis ja kaikki on vaan ihan perseestä. Tääl ei vaa oo yhtään mitään annettavaa mulle.

Niinhän se viikko meni, että jos ei hyvää, niin ei pahaakaan. Tällä viikollahan oli paljon hyvää ja nyt oli sen pahan vuoro. Etsivä löytää ja selvittää asioita, mutta tieto tosiaan lisää tuskaa. Joskus ois vaan parempi kun ei tiedä, koska sitä vaan velloo niissä ajatuksissa hyvin pitkään.

Muutama pelko kävi toteen, enkä tiedä haluanko todeta niitä loppujakin. Uskon että joskus on parempi vaan luovuttaa, ettei tuu vielä paskempaa fiilistä.

Sitä on nyt vaan pakko keskittyä niihin hyviin asioihin, koska muuten tää touhu lähtee ihan lapasesta. Skarppaus-vaihdetta silmään.

Tähän päättyy tämä kerta. Enää en ylläty mistään tänä viikonloppuna.

Koko viikko on ollut hyvin erikoinen kaikenlaisine käänteineen. Tänään se vasta kumma päivä olikin, sitä siis ihmetellessä. Uteliaisuus voitti, mutta oliko se sen arvoista? Toivotaan että se selviää ajan mittaan.

Asiasta kukkaruukkuun: ei pidä liikaa stressata asioita, kyllä ne siitä selviää kun antaa hiukan aikaa. On se mukava kun kauan mieltä painanut asia vihdoinkin lähtee rullaamaan etiäpäin. Intoa puhkuen jatkan yli syyskaamoksen.

Sopiva biisi tuli tähän taustalle:

Sometimes I just don't get it, typical
But when I think it through it's, oh, so clear
Sometimes I ask for too much but now I know
Cause when I think it through it's only fear

Toivottavasti en haukkaa paskaa tän asian suhteen. Uskon että tästä ei voi seurata mitää muuta ku pelkkää hyvää.

Olipa kerrassaan erikoinen päivä. Nauroin katketakseni töissä, oli niin hyvät jutut.

Töiden jälkee sitte hilpasin Jumboon ostamaan joululahjat. Sainkin kaikki ostettua, nyt ei muuta ku oottelemaan joulun (t)aikaa.

Tän syksyn ekat "opiskelijabileet".

Eilen oli tän syksyn eka tentti. Vaikee sanoo miten meni. Toivottavasti hyvin. Kaavoista poiketen, en mennytkään töihin, vaan lähettii Maijan ja Pauliinan kans keskustaa shoppailee. Ennen ku päästii kauppoi kiertelee ni piti käydä Patentti- ja rekisterihaliltuksessa kaivelemassa tilinpäätöksiä.
Forumissa törmättiin Sauliin ja Nikoon. Onpas siinä vasta pienet pojat. Kyl se telkkari kovin vääristää.

Menihän siellä keskustassa semmonen viitisen tuntii ennen ku pääs starttaamaan Vantaata kohti. Kävin siinä vielä pikasesti Tiksissä Katrin kanssa kahvittelemassa kunnes pääsin kotiutumaan. Ei menny montaakaa tuntii aikaa kunnes simahin.

Tänää päivä on tuntun raskaalta. Ei mitää oo jaksan tehä. Heti ku aurinko laski ni into iski. Kävin kämppää pistää järjestyksee ja vähä seinii sisustamaa uusiks.

Huomenna porukat tulee kyläilee ja sit hiihdetää ympäri pk-seutua. Vaihteeks ihan kivaa...

Tänään törmäsin töissä puolestaan Tuomas Tahvanaiseen, Kalle Siiraan ja Ville Klingaan.
Kylläpä meillä tätä sakkia ravaa.

(www.mediakoulutus.com)

Tänään törmäsin töissä yllättävään vieraaseen: Paavo Lipposeen. Siinä rennosti moikkailtiin.
Pitkä mies, totisesti.

Viime viikonloppu tuli vietettyä Kotkassa. Satu oli järkänny Girls Night Outin, eli siis isolla porukalla oltii iltaa istumassa. Olihan meitä melkein 20 muijaa, että tietäähän sen mitä siitä tulee. Joku riitelee aina jonkun kanssa jne. No vihdoin ja viimein ku päästii sit kaupunkii asti, ni lähettii Ilon taloon. Ei siel hirveesti ollu jengii, mut enemmän ku oon yleensä siel tottun näkee (tosin en siel oo hirveen montaa kertaa käyny ees). Päästii käymää siel VIP-tiloissa, mikä Royal Lounge se nyt onkaan. Aika pien paikka, eikä siel mitää sen kummallisempaa ollu, vaikka toisin oon kuvitellu. Satun kanssa kuitenki kehiteltii siitä altaasta mysteeri. Loppujen lopuks oli ihan hyvä ilta ja oli kiva nähä jengiä pitkästä aikaa. Kiitos kaikesta Satulle!

Nyt tää kulunut viikko on ollu aika rankkaa. Ei oo oikein ehtin nukkuu. Vapaa-aikaa ei oo ollu nimekskää. On tullu tehtyy pitkii päivää töissä ja olo on sen mukanenki. Hirvee hedariki kiusas tossa parina viime päivänä. Kuitenki muuten on ihan hyvä fiilis ollu.

Tää viikonloppu taitaa vaihteeks mennä tässä kotosalla vaa levätessä ja rentoutuessa. Vaikka tos on kyl jo pari kertaa ehtin tän päivän aikana tulla fiilis että tekis miel lähtee johonki. Tänää ois kanden Kotkas mennä käymää, ku siel ois ollu Hunksit, mut sit aattelin etten vaa jaksa lähtee ajaa sinne ja sit ei saa mitää muuta aikaseks. Tosin en oo nyt viel saanukaa mitää aikaseks, ku katton vaa BB 24/7, mut ei se mitää... Täytyy sitäki kattoo, ku siitä on maksanuki. Tosin se avautu vasta maanantaina, et ei hirveesti oo viel ehtinkää tuijotella.

Ens viikko on taas töitä täynnä, saas nähdä miten pää kestää. Ei auta muu ku ootella...

Flunssa sitte yllätti heti alkuviikosta. Hurja räkätauti yllätti maanantai-iltana jo. Tiistai meni kuumehourailuissa. Keskiviikkonaki oli viel vähä lämpöö. Torstaina menin jo töihi, mut varmaan kuume nous iltapäivällä ku tuli ihan hönttö olo. Ei auttan muuta ku buranaa naamaa ni kyl se siit helpotti.

Perjantai ei ollu todellakaa mun päivä. Kaikki meni päin helvettii. Mut kyl se onneks alko siit kirkastuu ku pääs töihi neljän seinän sisälle. Tuli oltuu puol kasii asti töissä, oli vähä jännää. Kaikkee kommellusta sattu.

Viikonloppu se vasta päin helvettiä meniki. En voi mitää muuta vihata enempää ku ihmisiä jotka peruu sovittuja tapaamisia. Vielä enemmän tunnen vihaa niitä kohtaa jotka ei osaa vastata puhelimeen! Mitä helvettiä ne sillä kapulalla tekee jos ei sitä osaa käyttää tai pitää äänettömällä jossai laatikossa! Sanon vaa että suksikaa vittuun!

Ei auta muuta ku uuteen nousuun.. mutta viha on suuri!