IRC-Galleria

Kuuntelen Irinan vanhempaa levyä. Tuntuu ihan kummalliselta. Kuuntelin sitä viime keväänä. Silloin aloin olla taas onnellinen ja elää kunnolla. Mutta olin silloin myös sinkku, ja se sinkkuuden tunne assosioitui näihin biiseihin. Tulee muistoja ja tunnetiloja mieleen. Tuntuu ihan hassulta. Tulee mieleen elävästi yksi niistä viikonlopuista kun AVI oli täällä ja lähdettiin pienellä porukalla baariin ja pidettiin kivaa. Oi niitä muistoja. Hih.
Vartin päästä alkaisi seminaari, mutten jaksa lähteä kotoa enää. Pitää lukeakin vielä loppuun tenttialue. Onneksi sain hyvin luettua sitä aamulla lipastolla. Mutta aina sitä tajuaa ja hokaa jotain uutta ja essentiaalista kun lukee uudestaan ja tarkemmin, ja ajattelee asiaa tarkkaan. So called Aha-elämyksiä.
Mietittiin Reijan kanssa kuinka sitä tarttuu ammattislangi päähän. Siis englanninsuomi. Solukalvoa ei tahdo muistaa, puhmattakaan muista oikeista suomenkielisistä nimistä. Se on plasmamembraani ja sillä hyvä. Sitä se vieraskielinen kirjallisuus teettää. Hmh.
Tein taas yllättävän hyvää jämäruokaa. En ole käynyt yli viikkoon kaupassa, paitsi maanantaina kävin ostamassa kolme purkkia jugurttia, riittää ensi viikoksikin. Täytyisi hakea kellarista uusi pullollinen mehua. Ja leipoa sämpylöitä sunnuntaina.
Kaunis talvi tuli. Lumi maassa, vielä kun aurinko paistaisi. Tai no, onneksi ei paista, ei harmita olla sisällä lukemassa.

Saana kävi täällä juttelemassa mun kanssa. Sovittiin pikkujouluissa, että yksi ilta jutellaan, ja merkattiin se kalenteriin. Ja teki hyvää ja oli kivaa. Molemmat olleet liian kiireisiä, eikä kaikkia kuulumisia voi vaihtaa julkisesti.
En ehtinyt tänään liikunnalle, mutta ehkä annan sen anteeksi itselleni. Huomenna voisi katsoa onko mitään kivaa liikkumista, jos ei, niin liikkua kotona painojen kanssa. Sovittiin Kukan kanssa että sunnuntaina pestään pyykkiä. Taitaa tulla siitä taas siivouspäivä.
Kukalla oli ollut täällä viime yönä mies, enkä mä huomannut mitään! Tosin tällä kertaa ei ollut kenkiä meidän eteisessä, vaan Kukan eteisesä, oven takana. Oli kuulemma tekstannut tänään.
Tänään oli viimeinen tilastotieteen luento. Ja sain luettua biokemiaa lipastolla riittävästi, ei jäänyt kotiläksyä. Suunnitelmistani poiketen söin Ylistöllä, mutta onneksi Saana söi mun kotitähteet pois. Ei välttämättä olisi ollut enää huomenna syömiskelpoista.
Mutta jos kävisi suihkussa ja viettäisi rentoutavan koti-illan ja menisi aikasin nukkumaan. Kellohan on jo kahdeksan.

Olin eilen gutbusterssissa, ja vilkaisin sykemittaria vähän jälkeen puolenvälin. Silmäni laajeni ja henkäisin, 699kcal?! WTF?? Kunnes tajusin, että olin unohtanut laittaa kelloni takaisin omiin asetuksiini. Siinä oli vielä Tarmon asetukset päällä. Päätin katsoa tunnin loppuun asti. Jos olisin Tarmo, olisin kuluttanut 800kcal. Vittu. On se niin epäreilua. Mä saan juosta ja puhkia lähes puolet enemmän, jotta saisin kulutettua saman verran. Hemmetti. Ärsyttää. Epäreilua! Olisinpa mies. Saisin mässyttää rauhassa herkkuruokia, ja sitten käydä polttamassa ne tunnissa pois. Möh!
No mutta, bodyssa oli taas kivaa.
Heräsin aamulla aikasin tilpin demoihin, jotta saisin ne pois tältä viikolta. Ja jäin vielä luennon jälkeen lukemaan. En ehtinyt ihan kaikkea mitä piti, kohta täytyy lukea ne lukematta jääneet osakappaleet. Huomenna alkaa taas uusi biokemia. Onneksi sen tentti on vasta ensi vuonna.
Kohta kolme päivää satanut lunta/räntää. Tulisi nyt pakkaset, loska on ikävä juttu.
Sain tänään postissa äidiltä arpakalenterin. Jospa onni suosisi, ja voittaisin edes jotain. Aattona sen näkee.

Tuli taas nukuttua juu. Pelattiin vaan koko viikonloppu Sims2:sta. No, ainakin tuli rentouduttua ja unohdettua opiskelu hetkeksi.
Lauantaina käytiin syömässä hyvää ruokaa thaimaalaisessa raflassa. Ja illalla käytiin yksillä Rentukassa. Sunnuntaina ei jaksettu lähteä mun luo, vaan tultiin vasta maanantaina aamulla piipahtamaan. Sit lipastolle lukemaan. Perjantaina on tentti. Iiks.
Nyt on kone kunnossa, tuntuu ihan omituiselta kun tämä ei pidä lähes mitään ääntä. Ja on mukavan nopeakin vielä.
Peruin Cosmon tilauksen. Säästän edes sen verran. Ja syön mahdollisimman paljon nyt kotona, kun on vähemmän pitkiä päiviä. Jos saisi kaappia tyhjäksi niin, että voisi taas tuoda vuoden ruokatarpeet kotoa, kun äiti tuputtaa kuitenkin. Nukuin viimeyön huonosti, en tiedä miksi. Nyt on vähän väsy, mutta enköhän taas liikunnalla piristy sen verran, että jaksan katsoa Täydelliset Naiset.

Oli viimeiset tämän kurssin labrat tänään, ja oli kivaa. Taas kerran. Pientä sekoilua ja perjantaifiilistelyä oli ilmassa, mutta onnistuttiin silti ihan kivasti.
Helpotukseni sain kuulla, että ensi viikolla alkava kurssi on pieni, vain 2 kappaletta ja ensi vuonna alkana vain 3 kappaletta. Olin varma että tulee kiire, hätä ja paniikki lukea niiden tentteihin, kun ne ovat typerästi viikon päässä toisistaan. Huomaan että motivaationi on korkealla ja se tuntuu hyvältä. Saisinpa säilytettyä sen.
Siivosin vähän tänään kotona, ennekuin majauduin taas Kortepohjaan. Illan pelasin Simsiä (taas), kun pojat pelasi ropea. Nyt kultsi laittaa mun koneeseen, mulle omaa simsiä. Ja muutenkin sen tiptop kuntoon. En tiedä mihin joutuisin jos Hän ei olisi olemassa. Mums.
Alkaa olla vähän väsy, sain eilen nukuttua kunnon yöunet. Viikonloppuna voisi muutenkin koittaa nukkua. Paljon.

Tein sen. Ostin uuden koneen. Nyt on hieno, toivottavasti kestäisi vähintään opiskelujen loppuun. Tuntuu kummalliselta, isolta. Ja ihanan hiljainen ja nopea. Ja tuoksuu uudelle.
Kullalla on tänään synttärit. Tulin juuri kotiin sieltä, kun huomenna alkaa kahdeksalta luento ja olen kovin väsynyt. Mutta oli mukavaa sen aikaa kun siellä olin. Nyt alkaa tuntua, että olen "sopeutunut" joukkon siellä. Mukavaa.
Tänään oli taas biokemian labrat. Saatiin työ valmiiksi tunnissa, oli hyvin samantapanen kuin eilinen, joten osasin. Ja vastasin luennoitsijan kysymyksiin täydellisen oikein. Huomenna viimeinen labra. Snif. Onneksi keväällä on kuutisen viikkoa sitä herkkua, joka päivä. Oppii paljon paremmin käytännössä. Ja siellä on maailman suloisin magneettisekoittaja. Siinä on sarjakuvakissa. Söpöö.
Nyt menen suihkuun ja nuks. Väsy.

Eilinen päänsärky jatkunut tähän päivään. Ärsyttävä pieni särky, ei edes lääkettä viitsi ottaa. Johtuu kai väsymyksestä. Unen laatu ja määrä ollut huonoa. Jos tänään pääsisi aikasin nukkumaan. Voi olla orastavaa flunssaakin. Katselen nyt jonkun aikaa, että menenkö illalla liikunnalle.
Tein tänään päätöksen. Ostan uuden koneen. En jaksa temppuilla tämän kanssa. Tämä pikkunen toimii kunnolla muutaman tunnin käynnistyksestä (yleensä), mutta sitten alkaa tökkiä. Mieltä vaan vaivaa ens kevät. Saan toisen apurahanpuolikkaan silloin, mutta sen laitan uuden koneen piikkiin sitten. Ajattelin opiskella kesän, joten en tule tienaamaan ylimääräistä. Onneksi kesällä ei tule syötyä niin paljon. Toivottavasti. Ja täytyisi pärjätä seuraava syksy ja kevätkin. Hitsi. Onkohan sittenkään järkevää olla menemättä töihin... Jos pääsisi yliopistolle töihin jossain vaiheessa, tai biokemian assariksi, mutta sekin aikasintaan kai parin vuoden päästä, kun olen itse käynyt labrat. Haluan uskoa että asiat järjestyy mutta entä jos ei järjesykään? Haluan välttää opintolainaa. Mutta minkä sille sitten mahtaa jos se on nostettava? Täytyy ottaa selvää muista mahdollisista apurahoista. Kun olisi muutama kirjatentti, jotka pitäisi suorittaa, mutta ei mulla ole aikaa lukea niihin kun on muuta opiskelua. Enkä halua tehdä töitä opiskelun ohessa, haluan laittaa energiani opiskeluun. Nytkin on jo tarpeeksi tekemistä. Haluan omaakin aikaa. Haluan, haluan, haluan, haluan.
Suuret on pienen piolokin murheet.
No, asiat kyllä järjestyy. Panen ne järjestymään.

Olen nähnyt viime aikoina häiritsevän paljon ja ällöttäviä unia oksentamisesta. En ole koskaan ennen tehnyt sitä. Viime yönäkin multa ammuttiin (tjsp) suolet pihalle, yhtäkkiä tapahtumapaikka vaihtui ja mun piti päästä johonkin vessaan sylkemään mun suussa olleet suolet tai jotkut yhtä ällöt jutut pois ja oksentamaan. Ahdistavaa.
Muutenkin joulu alkaa ahdistaa. Ei muu kuin joulupyhät ja -aatto. Pelkään viime vuoden toisintaa. Tiedän, että pelkään sitä koko joulunajankin, ja se pilaa osittain oman rauhani.
Onneksi en ole Tampereella kuin viikon. Ei tarvitse enempää.
Muutenkin jotkin asiat ahdistaneet viime päiviä. Tai iltoina oikeestaan. Eilenkin kesti jonkin aikaa nukahtaa, kun alkoi pyöriä päässä juttuja, joita en haluaisi ajatella. En ymmärrä mistä se johtuu. Ahdistaa.
Tulisi jo ensi vuosi.

Nyarggh. Menee hermo tähän paskavehkeeseen. Sekoilee keskenään jatkuvasti. Sulkee ohjelmia mielensä mukaan, ja jos siltä tuntuu, ei päästä nettiin. Ihan huvikseen. Heitän kohta parvekkeelta alas. Ihan varmasti heitän.
Sain tänään aamulla luettua hyvin, tulin kotiin syömään. Ajattelin kirjottaa joulukortit pois alta tässä Elisaa odotellessa. Sitten liikunnalle, kotiin pariksi tunniksi ja takaisin venyttelemään. Tänään tulee taas Täydelliset Naiset.

Sainpas edes jotain aikaan. Tein sämpylöitä.
Kone sekoilee taas, kestäisi nyt edes jouluun asti.
Pikkuserkun äiti soitti. Tulee huomenna käymään täällä.
Mitäs irrallista vielä sanoisi.
Huomenna on melkein vapaapäivä.