IRC-Galleria

Aah kohta liikunnalle.
Väännettiin tänään Reijan kanssa selkkaria, mutta ei saatu edes valmiiksi. Vaikka vähän vajaa 4 tuntia taisteltiin. No mutta onpa edes jonkin verran tehty. Opistolta menin suoraan kaupunkiin kahville. Oli mukavaa. Ja sieltä kotiin, ja väänsin vielä vähän selkkaria. Nyt olisin lähdössä liikunnalle rehkimään.
Ulkona on ollut kaunis ilma, mutta kylmä. Onneksi ei tuule.
Kello alkaa hajoilla, onneksi löysin takuukuitin. Tiesin sen olevan tallessa, mutta kun en heti löytänyt, meinasin huolestua. Täytyisi taas vaan vaivautua kaupungille. Kun tässä nyt ehtisi...

No saatiinpas laskettua laskuja. Suurimpaan osaan oltiin jopa tyytyväisiä. Muutama jäi vielä kysymysmerkiksi. Aamulla koitin saada jotain aikaan toisen esseen eteen, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Huomenna on uusi päivä.
Ja huomenna kahville! Mukava päästä pitkästä aikaa höpöttelemään Hannan kanssa. Huomenna on taas maanantai, gutbusters, venyttely ja Epätoivoiset Kotivaimot. Jei!
Kohta Ihana tulee. Mennään ehkä vielä vähän iltakäppäilemään. Ja se tuo kaupasta jotain hyvää.
Pyykitkin on pesty, vielä vähän kuivamassa. Saisi olla kuivat viimeistään kymmeneltä. Onneksi huomenna saa nukkua pitkään.
Ja onneksi siivosin jo eilen. Ihanaa kun on taas siisitiä.
Ja luinkin pitkästä aikaa Oikeaa Kirjaa. Muistin taas kuinka paljon siitä nautin. Täytyisi koittaa ehtiä lukemaan useamminkin. Korvata vaikka telkun katsomista sillä. Joo.

Nyt on vatsalihakset hieman kipeät. Tietää tehneensä edes jotain. Hyvä.
Eilen sekoilin loppuillan. Väsymys tekee tepposensa. Menin nukkumaan kymmenen maissa, kaksi tuntia myöhemmin kuin ns. piti. Puolilta öin valvoin pari kolme tuntia. Kuuntelin CMX:ää ja Eminemiä. Tosin en kumpaakaan ihan omasta tahdostani.
Tänään jos lukaisisi vähän affiniteettikromatokrafiasta. Huomenna täytyy laskeskella laskuja.
Ja huomenaamulla herätys taas seitsemältä. Täytyy koittaa päästä aikasin nuks.
Kuulen System of Downia. Siitä on aikaa kun viimeksi sitä olen kuullut. Tulee mielikuvia lillamyyn ja Hofferin asunnosta ja seurasta. Tulee vähän ikävä.

Kuulin tästä eilen:

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet uuden syöpägeenin, joka on nimetty Pokemon-geeniksi. Nimellä ei ole suoraa yhteyttä japanilaisiin pokemon-hahmoihin vaan nimi on lyhenne sanoista POK Erythroid Myeloid Ontogenic Factor. Pokemon-geeni kuuluu ns. onkogeeneihin, jotka muuntuneina tai virheellisesti toimiessaan voivat saada terveet solut muuttumaan syöpäsoluiksi. Pokemon saattaa olla yksi tärkeimmistä syöpägeeneistä, koska se näyttää olevan päätekijänä syöpään johtavissa molekulaarisissa tapahtumasarjoissa. Pokemon-geeni onkin siten mahdollinen lääkehoidon kohde kehitettäessä syöpälääkkeitä.

Olen ollut vähän väsynyt. Kymmentuntiset labrat imee aika hyvin mehut. Liikkumaan en päässyt liikunnalle koko viikkona. Silloinkin kun varasin kamat mukaani, pääsin lähtemään lipastolta vasta kahdeksan aikaan. Mutta on se käytännön tekeminen kivaa. Ja kun ryhmähenkikin on hyvä, niin mikäs siinä.
Tänään ei ollut labroja, tultiin eilen Kortepohjaan, kun piti "pippaloida". Olin niin väsynyt, etten tajunnut mistään mitään, ja silmät hädintuskin pysyi auki. Mutta jaksoin valvoa puoleenyöhön asti. Sitten nukahdin.
Aamulla mattoiltiin. Sai edes vähän hikeä pintaan. Täytyy alkaa harrastamaan sitä useammin. Onneksi seuraavana maanantaina ei myöskään oli labroja, pääsen aivan varmasti liikunnalle.
Sain tänään tehtyä yhden esseen valmiiksi. Ja kirjottelin tulevien selkkareiden taulukot valmiiksi. Sunnuntaina pitäisi laskea laskuja Reijan kanssa. Silloin on taas pyykkipäiväkin.
Tänään pitäisi pelata. Pitkästä aikaa.
Menetin hermoni tänään taas sen LaTeXin kanssa. Onneksi Ihana jaksaa auttaa ja olla kannustavainen vaikka tiuskin, tappelen ja kiroan. Mutta kyllä siitä tuli nyt hieno. Mihin joutuisinkaan ilman Häntä. Voi kuinka monesti olen tuon todennut. En ymmärrä miten joku jaksaa auttaa vaikka tiuskin ja ärhentelen. Ihailtavaa. Ja haki vielä netistä tietoa viittaustekniikoista kun vedin niistäkin herneen nenääni. Huoh. En minä Sinulle tiuski. Onneksi tiedät sen.
Kävin kirjastossa hakemassa tenttikirjankin jo. Ajattelin aloittaa viikonloppuna toisen esseen kirjoitusta. Mutta jospa olisin jo saanut tälle päivälle riittävästä tehtyä. Ehkä.

Mjaa. Pöllö sanoo Ihana.
Tänään tuli taas vietettyä aikaa lipastolla, mutta tällä kertaa vain yhdeksän tuntia. Saatiin jopa ne selkkarit väännettyä. Saa nähdä tuleeko kaikki bumerangina takaisin korjattavaksi. Mutta onpa ainakin tehty. Se se suurin työ on.
Huomenna alkaisi labrat vasta yhdeltä, mutta koska laahataan edelleen jäljessä, sovittiin et mennään jo kahdeltatoista. Lyofilisointi piti tehdä viime yönä, mutta saatiin se pyörimään vasta tänään. Ja aamulla yhdeksän maissa esseetä vääntämään. Pohdiskelen vielä, että menisikö aamulla salille. Kun jos en ehdikään illan jumpalle. Äh en tiedä. Saisi nukkua aamulla pidempään. Tänäänkään en ehtinyt tekemään mitään. Perkele! Otan liikuntakamat mukaan aamulla. Ja menen liikunnalle. Menen vaikken ehtisikään. Lintsaan. Muaha!
Suihkuun ja nukkumaan.

Varmaan mä mihinkään gutbustersiin ehtinyt. Juuri pääsin kotiin. Taas meni 10 tuntia labroissa niin että hujahti. Jäi vielä töitä tekemättäkin. Huomenna sitten kunnon spurtti.
Kohta täytyy valmistautua venyttelyyn. Täytyy viedä viimeinen haalari sinne. Sitten on nekin kaikki pois harteilta.
Piti tehdä tänään selkkareita, mutta jäi nekin. Ja eilen piti tehdä esseetä, mutta sekin jäi. Hitto. Nämähän alkaa pian kerääntyä. Apua!
Don´t panic. Noin pitäisi lukea jossain muuallakin kun galaksin käsikirjassa... liftaajalle, vai mikä nyt olikaan. Ei aivot enää toimi. Lainkaan.
Mutta tänään tulee Täydelliset Naiset!
Jos menisin syömään tuon mandariinin lisäksi jotain. Ei liian raskaasti, mutta sopivasti, etten kuukahda saliin.
Vähän hyperaktiivinen olo. Johtunee hervottomasta meiningistä jota oli tänään labrassa. Sai nauraa kyllä kyyneleet silmissä. Hauskempaa tämä on kuin tavalliset kurssit ja lukeminen.

Eilen oli tyttöjen ilta ja oli mukavaa. Rauhallista, pelailtiin pelejä ja naurettiin. Kun tulin kotiin... eiku Ihanan luo, oli Hän jo nukkumassa. Söpöö.
Sain eilen hieman aikaankin, sen SPSS-kurssin, oli helppo kuin... pipetin purkaminen. Vaikka. Ja esseen sain alkuun. LaTeXilla. Vaikka meinasi mennä hermot. Mutta kyllä se tästä. Jos tänään vielä jaksaisi vähän, kun ensi viikko menee kuitenkin selkkareiden vääntämiseen. Ja pitäisi toinenkin essee tehdä toiseen kurssiin. Affiniteettikromatokrafiasta jos oikein muistan. Ei pitäisi olla vaikeaa. Siitäkin pitää pitää esitys.
Eilen katseltiin viime kesän synttärivideoita ja tuli kaipaus kesään. Kyllä se sieltä pian tulee.

Hmm...
"Edellisen merkinnän kirjoitus on keskeytynyt". Olisi nyt edes mennyt oikealle päivälle.
Mutta aina ei voi saada kaikkea.
Raskas viikko takana. Sain tänään esitelmän valmiiksi. Sitten loppui energia. Tosin aiemmin samana päivänä olin kuunnellut pipettiteoriaa, purkanut ja koonnut pipettejä, laskenut selkkarin laskut ja käynyt tulokset läpi. Olin yllättynyt että pipettien purkaminen ja kokoaminen oli niinkin helppoa. Olin olettanut että ne on vähintäänkin monimutkaisempia yksilöitä.
Tänään Ihanan pyörän lokasuoja hajosi. Samaan aikaan mummeli käveli ohi ja jäi ihmettelemään. Pienen vääntelyn jälkeen lokasuoja pysyi jotenkin poissa tieltä ja jatkettiin ajamista. Mummeli totesi "On sulla siinä kätevä mies, pidä kiinni!" Totesin että juu, pidän. Lupaan ainakin kovasti yrittää.
Viikonloppu Kortepohjassa.
Ja silleen.
Huomenna tyttöjenilta naapurissa, jee!

Pitkiä päiviä edelleen.
En ehdi/jaksa mennä iltaisin liikunnalle.
Kävelylle edes mentävä, että saisi edes hieman liikuttua.
Mutta saa aikaan edes jotain lipastolla. Tänään olin koko päivän kirjastossa, ja kun se meni kiinni, siirryin fysiikan atk-luokkaan. Sain lähes tehtyä esityksen. Huomenna jos saisi sen loppuun pipettiteorian ja tulosten tarkastelun jälkeen niin olisi påp.
Viikonloppuna sitten SPSS kurssi ja ehkä jo esseetäkin... saa nähdä kuinka innostun tai olen innostumatta.
Mutta sinne kävelylle.