IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

Lovely Day 8.11.2008Lauantai 08.11.2008 19:48

Sekä Thomannin (pääasiassa kaapeleita ja midisplitteri) että Alpha Matrixin (Front 242 ökyboxset + remasteroitu Geography-albumi) tilaukset lähti tänään! Tseeeeaaah! Tuunasin sidsynani varoitusteipillä, nyt se on lähempänä Tarmvred - viva6581 EP:n kantta. Ostin vaatteita, mm. uudet farkut, nahkataki ja kaksi harmaata pitkähihaista paitaa. Kävin isäni kanssa K-Raudassa, Anttilassa ja Rossossa syömässä. Lisäksi kävin Alkossa mutten ostanut mitään.

ihanaa

Exciting!Torstai 06.11.2008 18:15

Näin naakkatappelun kun tulin kotia päin. Olin kauppiksessa ns. esitelmöimässä Slovenian-matkastani.

Alternative Party 2008-arvioLauantai 01.11.2008 14:39

Tästä tekstistä oli alunperin tarkoitus tehdä hieman pidempi ja virallisempi, mutta joudun toteamaan että Emmä Jaxa. Teinpä siis tälläisen nyyppäjournalistisen epäreportaasin tekemisistäni Alternative Party 2008-tapahtumassa. LisäHUOHmio: jos jotkut demoskeneä koskevista jutuistani on väärin niin älkää raiskatko bittejäni plz. :(

Alternative Partyn tämänvuotinen Punish Your Machine-slogan sopii syyhyni mennä sinne oikeastaan täydellisesti. Olen koettanut etsiä kiinnostavia tapahtumia jossa käydä rangaistaakseni omia toimintakaavojani joihin olen aika pahasti jämähtänyt, löytääkseni uusia mielenkiintoisia asioita ja ylittääkseni oman estyneisyyteni. Näiltä osin altpartyvierailuni onnistui täydellisesti. Niin ja olihan siellä ihan helvetin hauskaa ja siistiä kanssa.

Alternative Party ei ole perusluonteeltaan musiikkitapahtumava vaan demoskene-tapahtuma. Jos tiedät mitä Assemblyillä tehdään niin sinulla on jo jonkinlainen kuva mistä on kyse. Demoskenen tapahtuman pääpointti on se, että erilaiset demoryhmät kisailevat keskenään luomalla demoja - audiovisuaalisia ohjelmia joiden tarkoituksena on osoittaa oman ryhmän koodaus/suunnittelu/sävellys/luovuuden ylivoimaisuus. Käytännössä tapahtumissa on Ilmeisesti suurin ero Alternative Partyn ja Assemblyn välillä on se, että altpartyillä kilpailuja varten tehdyillä demoilla ei ole laiterajoituksia. Tämän takia altpartyillä näki hämmentävän monikirjavan määrän toinen toistaan tuntemattomia ja vanhempia kotitietokoneita. Assemblyillä taas on laiterajoitukset, muistaakseni sallitut laitetyyppit ovat PC, Amiga ja C64.

Luultavasti ainakin tämän vuoden jälkeen altpartyt ovat luultavasti myös profiloituneet musiikkipainoitteisemmaksi kuin Assembly. Altpartyillä oli/on myös muunlaista kulttuurillista toimintaa. Tänä vuonna siellä oli taidenäyttely, joka oli harmillisen irrallaan muusta tapahtumasta, Kokeellisen Elektroniikan Seuran circuit bending-työpaja sekä Front 242en luento heidän visuaalisesta taiteesta ja musiikinteko-filosofiasta. Kosmoplovci oli visuaalien ja musiikkinsa puolesta hyvin "taiteellista", samoin Needles In Air. NIA olikin tapahtuman taidenäyttely-osioissa. Lisäksi paikalla oli Iron Sky-elokuvan edustus, ilmeisesti promoamassa tuotostaan.

Kevyen viihteen osastoa edusti Pelikone Peijoonien paikalla tuomat MSX-linjan koneet, Vectrex ja arcadepelit joilla sai pelata, ja moni teki niin. Lisäksi Pelikone Peijoonit tarjosivat kahvia, keksejä ja pastilleja. Nice niceee. Tapahtumaan pääsi lauantaina myös lapsia, alle 12-vuotiaat vanhempien kanssa jopa ilmaiseksi, ja lauantaina tapahtumatiloissa pyörikin skitsofreeninen sekoitus hillitysti pukeutunutta tietokoneväkeä, gootteja, steampunk-teeman vakavasti ottaneita, Iron Sky-tiimin uniformuväkeä ja kouluikäisiä. Pääsin juttelemaan tapahtuman molempien järkkärien kanssa ja toinen (anteeksi etten muista nimeä :() sanoi että altpartyillä on kaikista demotapahtumista parhaat naiset, ja että ehkä jonkun mielestä arcadepelejä pelaavat goottinaiset ovat korneja. Minusta tilanne oli lähinnä söpö. Muutenkin tapahtumassa oli mukavaa ettei siellä ollut yhtään dominoivaa ihmisryhmää enkä tuntenut itseäni ulkopuoliseksi vaikka olinkin hyvin tylsästi pukeutunut tapahtumaa varten. Elitismi loisti ainakin järjestäjien osalta poissaolollaan, sillä esimerkiksi molemmat järkkärit kuljeskelivat tapahtuma-alueella yleisön mukana.

Kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli erittäin hauskaa. Jos jostain pitää nipottaa niin teknisistä ongelmista, jotka eivät minua niin kauheasti haitanneet mutta jotka kuitenkin viakuttivat tapahtumaan aika paljon. Lähes jokainen artisti esiintyi myöhässä ja lauantai-yön demokompossa vallitsi täysi kaaos teknisten ongelmien takia. Lopulta turhautunut yleisö rupesi taputtamaan teknisille ongelmille. Itse seisoin kyseisen tapahtuman aikana sen koneen, jolla demot oli tarkoitus esittää vieressä ja voin sanoa että operaattoreilla oli melko tuskaiset paikat. Lisäksi tapahtumaan tulleet ihmiset tuntuivat reagoivan melko laiskaksi tapahtuman steampunk-teemaan, mutta tällehän järjestäjät eivät voi mitään.

Taidenäyttelyt olisi ehkä voinut integroida jotenkin tiukemmin varsinaiseen tapahtumaan. Nyt ne tuntuivat hieman irtonaisilta. Myös baarin sijaintiin tulleet ilmeisesti viime hetken muutokset tuntuivat aiheuttavan päänvaivaa monille. Onnistuneista järjestelyistä on mainittava Cafe Soihdun ja Nebulan demoilualueen välitön läheisyys. Oli kiva juoda limua ja kahvia ja katsella demoja/kuunnella träkkermusaa. Esiintymislavan valot, videoscreeni ja hieman yllättävät pyrotekniikat olivat laadukkaita. Ja tarpeellisia ottaen huomioon miten vahvan visuaalisia tapahtumassa esiintyneet artistit olivat. Tämän yleisen lätinän lopetukseksi voinen vain todeta että hauskaa oli, tapahtuma oli paras tapahtuma missä olen koskaan ollut ja että I FEEL SO FUCKING ALIVE!"!!!

Ja nyt seuraavaksi yksityiskohtaisempaa arvioita artisteista:

UX:

Altpartyjen musta hevonen UX soitti äärisynkkää psytrance/goa-henkistä musiikkia, mielenkiintoista kyllä, liverumpalin kanssa (Amorphiksen rumpali vieläpä. Kyllä.). Bändin visuaalit olivat uskomattoman laadukkaat ja todella vahvat - taiteellisesti kunnianhimoiset ja vaikuttavat. Synkät visuaalit toimivat täydellisesti bändin sielun, mielen ja ruumiin murskaavaan bassoon sekoitettuna. Keikan loppupuolella soitetut Killing Joke (Savage Freedom) ja Tool (Third Eye) remiksit olivat mainittavan tiukkoja. Bändin omista biiseistä paras oli Millenium Generation. Oikeastaan bändistä kertoo todella paljon että se on tehnyt KJ ja Tool remiksit - tämä ei ole mitään Full On psy-kiksua! Henkilökohtaisesti hyvin puhuttelevaa - ja tampattavaa - musiikkia.

Sain kunnian keskustella hieman Kris Kylvenin, bändin johtohahmon, kanssa seuraavana päivänä. Kehuin visuaaleja ja Kris totesi että hän haluaa potkia yleisöä päähän visuaaleilla ja musiikillaan - siinä hän todellakin onnistui. Kris myös tunnustautui Front 242 faniksi ja sanoi että hän haluaa pitää tasoa yllä verrattuna tähän legendaariseen bändin. Sanoisin että visuaalien puolesta hän ainakin onnistui. En ole ikinä nähnyt mitään teknislaatuisesti vastaavaa ja todellakin päähänpotkivaa. Tämä bändi kannattaa tsekata livenä missä tahansa paikassa jossa on siedettävät videolaitteet vaikkei psykestä kauheammin pitäisi. Erityismaininta aika yllärinä tulleista altpartyjen tarjoamista tuliefekteistä jotka muistaakseni otettiin käyttöön aika hätkähdyttävästi - ja soveliaasti - KJ remiksin aikana.

Front 242:
Keikka myöhästyi n. 30 minuutilla, ja asiaa ei auttanut se, että bändi veti piiitkän ulina-intron. Odottelu ehti hermostuttaa yleisöä, ja aina välillä jotkut, minä mukaanluettuna, koettivat taikoa bändiä lavalle hokemalla "Two! Four! Two!" tai "Zwei! Vier! Zwei!". Kaikki odottelu kuitenkin annettiin anteeksi jo Happinesin ensimmäisten tahtien aikana, ja neljäntenä biisinä soitettuun Moldaviaan mennessä yleisö oli jo täydessä ekstaasissa.

Voisin luonnehtia että Front 242 veti keikan täysillä eikä antanut sen tosiasian että bändi oli esiintymässä ensimmäistä kertaa ja melko pienelle yleisölle pidätellä itseään. Altpartyn järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan vähintäänkin riittävät valo- ja videolaitteet ja bändin esitys oli myös visuaalisesti huikea. Erityisen muistettavia olivat Welcome to Paradisen ja Until Deathin visuaalit. Welcome to Paradisen visuaaleina käytetyt korealaiset lohikäärmeet loivat oudon vetoavan kontrastin kappaleen sangen länsimaisella herätyskristinuskolla pilailevalle kappaleelle. Until Deathin visuaalien hi-tech sotilasestetiikka sopi taas musiikkiin aivan täydellisesti. Liveshow oli muutenkin hallitun energinen, mikä on ihan kiitettävää koska Frontin miehet eivät enään ole mitään nuorukaisia. Muistettavinta oli Religionin naksutusintron aikana tapahtunut rituaali jonka aikana Jean-Luc ja Richard23 seisoivat suorana kädet levällään - ristin muodossa. Bändi myös soitti ainakin osan instrumenteista, mainittavimmin rummut, livenä. Myös erilaiset kaikumodulaatiot suoritettiin livenä. Livevarusteistosta näin sen verran että bändillä oli mukana Korg M1 ja Korg 01/W, sähkörummut joita rumpali soitti, sekä läppäri. Täytyy mainita että osasin odottaa M1stä lavalle koska olin kuullut First Moments-nettijulkaisussa olleessa Im Rhythmus Bleiben-biisissä käytettävän laitteen hyvin tunnettua "Lore" ääntä perkkana - erittäin kiehtova ratkaisu. Minä, audionörtti? En ikinä!

Vanhojen kappaleiden uusversioinnit olivat suorastaan yllättävän tiukkoja, ja Front 242 kuulostikin enemmän "oldschool EBM:ltä" johon monet tykkäävät heidät lokeroida kuin koskaan aikaisemmin - voimakkaita rytmejä ja vahvoja analogishenkisiä bassolinjoja. Osa biiseistä oli vedetty tasabiittijönkäksi ja suurin osa biiseistä oli muokattu jokseenkin tiukemmiksi, tanssittavammiksi kuin alkuperäiset biisit. Mielestäni tämä ei ole paha asia, mutta vieressäni seisovilta 30-40 vuotiaden näköisiltä miehiltä irtosi Happinesin aikana "jo 90-luvulla sanottiin että tämä kuulostaa Scooterilta"-kommentti. Tosin keikan loputtua hekin olivat sitä mieltä että versioinnit olivat erinomaisia. Erityismainninan ansaitsevat encoressa soitetut Kampfbereit ja Operating Tracks-versiot jotka olivat rohkeasti erilaisia mutta silti laadukkaita. Bändin setti ei ollut aivan suora tamppaushittiputki, vaan he soittivat melko uskaliaasti lähes alkuperäiseltä jumitukselta kuulostaneen Commando Mixin keskellä keikkaa, ja mukaan mahtui myös pari muuta hieman rauhallisempaa biisiä. Tosin ilman näitä suvantoja yleisöstä oli varmaan pyörtynyt ihmisiä - keikka oli todella, todella intensiivinen myös yleisön puolesta. Osa paikallaolleista oli varmaan odottanut 20 vuotta että Front 242 tulee Suomeen. Puhuin lauantaina tapahtuman pääjärjestäjän kanssa ja hän totesi että "jos Punish Your Machine olisi jatkunut kaksi minuuttia pidempään olisin kirjaimellisesti kuollut". Kuulin erään kommentoivan seuraavana päivänä että Lovely Daystä ei meinannut saada selvää kun porukka ympärillä karjui biisin lyriikoita.

Kaikenkaikkiaan keikka oli erinomainen sekä bändin että yleisön puolesta. Kaiken kruunaa se, että olin aivan eturivissä, joskin osan visuaaleista peitti melkein edessäni ollut kaiutin. Olin keikan jälkeen erittäin väsynyt ja kulunut yli tunnin kestäneestä tamppaamisesta ja huutamisesta, ja en seuraavana yönä saanut nukuttua kunnolla koska oikea korvani oli kipeäni tämä livekokemuksen jäljilta. Olin Happinesin aikana nakannut korvatulpat menemään koska halusin kuulla bändin täysillä - joka ikisessä solussani. Sain mitä pyysin.

Elf:

Pienoisena yllärinä tämä venäläinen demoskeneilijä soitti ilmeisesti omia kappaleitaan päälavalla kun saavuin Merikaapelihalliin lauantaina. Esitystä ei ollut ohjelmassa ainakaan niin pitkälti kuin minä muistan, ja siten Elfin suht tiukka ebm/industrial-henkinen träkkermusa oli positiivinen ylläri päivän aloitukseksi. Synkkiä melodioita ja ihania soundeja. Eri jännää.

Desert Planet:

Desert Planet on kiehtova bändi, ei ainoastaan sen takia että sen jäsenet esittävät chiptune-henkistä musaa neonvihreät mopokypärät päässä vaan myös sen takia että kyseessä on bändi josta minun pitäisi teoriatasolla pitää, mutta en ole bändiin biisien perusteella ihastunut. Nyt ennen kuin vannoutuneet DP-fanit luulevat että haukun bändin paskaksi: VIRRRRHE. Pidin bändistä livenä todella, todella paljon!

Jos muut näkemäni bändit ovat luonnehdittavissa "tiukka, kova, synkkä" niin Desert Planet oli enemmänkin "ihku, söpö, hauska" (välihuomautus: DJ Malakain setti oli psykoottinen sekoitus molempia tyylejä, mutta siitä myöhemmin), vaikka vetikin tiukan setin. Itse en tunnistanut kaikkia biisejä, mutta Desert Planet villitsi yleisön ekasta biisistä lähtien. Bändin pöhkö lavakarisma ja riehuminen sulatti sydämmeni ja biisit olivat livenä tiukempia kuin koneella. Biisit myös kuulostivat "chipimmiltä", mutta sitten taasen, minulla ei loppujen lopuksi ollut niin kauheasti kokemusta Desert Planetista ennen keikkaa. Desert Planetin kanssa lavalla feattaili Kokeellisen Elektroniikan Seura joka veti biisien mukaan häröjä circuit bend efektiääniä. Koelse myös loi hauskan kontrastin keikalle: scifi-henkisesti pukeutunut Desert Planet ja arkinörttivaatteissa olleet Koelsen miehet näyttivät yhtäaikaa lavallaan olleessan hieman hupaisalta sekoitukselta.

Desert Planetin tyypit saapuivat lavalle kourassaa leikkisädepyssyt, riehuivat leluvalomiekkojen kanssa, soittivat biisejä joissa oli elemettejä Zelda-pelin musiikista ja Star Warsin tunnarista ja näimpä sen hetken kun chiptunen aikana käytetään tuliefektejä. Myös Desert Planetilla oli tiukat visuaalit jotka olivat puoleensavetävät sekoitus videopeligrafiikoita, bändin jäsenten riehumista ja lähes psykedeelistä outoilua. Is this awesome y/n? Desert Planet veti keikkansa täysillä, lavashow oli hyvin energinen, yleisö oli mukana ja musa oli nautittavaa, eli keikka oli kaiken kaikkeaan todella onnistunut.

Ja kyllä se on jo niin että kotiin tullessa se Riot Sector 68 biisi kuulostaa noin 300% paremmalta kuin aikaisemmin.

Needles In Air:

Tämä bändi esiintyi virallisen musiikkiohjelman ulkopuolella ja oli siirretty tapahtuman taidenäyttely-osioon. Jos Neeldes In Airia ei nähnyt, sen ainakin kuuli. Bändi soitti noisen ja dark ambientin välillä keikkuvaa musiikkia itsetehdyillä instrumenteilla joiden toiminta ilmeisesti perustui fotosensoreihin ja valoon. Yksi insturmentti oli etäisesti kitaran näköinen kartiomainen laite, toinen taas taskulamppua muistuttanut objekti jossa oli valoja. Keikan aikana "kitaraa" operoi mies joka liikutteli käsiään kättään ja laserosoitinta valaistun kartion sisällä samalla kun hypisteli laitteen kalaussa ollutta metallilevyä. "Taskulamppua" jossa oli ilmeisesti myös kamera visuaalien luonteja varten operoi nainen joka osoitteli laitteella lähinnä suunsa ympärystöä samalla kun piteli sitä puristettuna käsiinsä. Needles oli melkoinen spektaakkeli koska bändin musiikin kuuli helposti varsinaiseen tapahtumatilaan asti ja mukana olleen naisen esiintyminen oli häiritsevällä tavalla jokseenkin vetoavaa.

Kosmoplovci/KDES:

Kosmoplovci on serbialainen taitelija/demoryhmä ja sen lisäksi että he ottivat osaa demokompoihin he esiintyivät ilmeisesti nimellä KDES, esittäen dark ambient henkistä musiikkia. Launatai-illan/yön ohjelmistoa riivasi perseelleen mennyt demokompo joka myöhästytti ohjelmistoa tunneilla, ja aika harvat olivat enää pystyssä katsomassa "kosmoja" kuten kaikki heitä kutsuivat. Tämä on sangen valitettavaa koska kosmojen esitys oli hyvin tiukka.

Kosmojen musiikki koostui pääosin syvistä bassotaajuksista ja sen päälle luoduista erilaisista hälyäänistä. On pakko tunnustaa etten musita läheskään kaikkia yksityiskohtia esityksestä koska olin äärimmäisen väsynyt tähän asti valvottuani. Kosmojen musiikki oli äärimmäisen hypnoottista ja kehittyi hieman rhythmic noisen suuntaan setin loppua kohden.

Musiikkia vahvistettiin todella hyvin toteutetuilla visuaaleilla joiden "noisekkuus" sopi täydellisesti musiikin kanssa. Visuaaleissa hyödynnettiin tietokoneella luotoja grafiikoita ja efektejä, erilaisia visuaalisia glitchejä, synkkää kuvastoa ja portugalilaisen "ps"-nimellä kulkeneen taitelijan (joka ilmeisesti oli KDESin kanssa mukana lavalla) piirroksia.

Keikka oli äärimmäisen hypnotisoiva, erityisesti sekoitettuna minun syvään väsymystilaani. En todellakaan muista kaikkia yksityiskohtia keikasta - Kosmot olivat jotain hämärää mikä tapahtui todella myöhä'sieen aikaan ja josta kuitenkin piti todella paljon vaikka on todella vaikea kertoa muille että miksi. Loppukaneetti: jos dark ambsu on vähäänkään mieleesi ja kosmot/KDES tulevat jonnekkin lähelle esiintymään niin mene ihmeessä tarkastamaan ne.

DJ Malakai:

DJ Malakai oli viimeinen esiintyjä koko tapahtumassa, ja hän esiintyi todella myöhään aamuyöstä vain noin suunnilleen neljän kahopään - yksi heistä minä - joukolle. Malakai soitti läppärisetin joka oli sekoitus teknoa, chiptuneja ja trancehtavaa nyky-EBMää/industriaalia. Toimivaa humppaa, ja chipit olivat valvomisen arvoisia, erityisesti kun yksi soitetuista biiseistä oli Huoratron - $$ Troopers. Kyseessä on biisi jonka olen halunnut pitkään kuulla livenä, ja sain toiveeni täytettyä. Malakai tuntui ottavan ehkä jopa nöyryyttävä tilanteen (keikka myöhässä vaikka kuinka paljon, vähän yleisöä) huumorilla. Hän myöskin vain hymyili sille kun epäonnisen demokompon aikana valoilla muodostettu "LOL" meni hänen keikkansa aikana päälle monissa sateenkaaren väreissä. Malakain setin tarkistettuani painuin hotellille nauttimaan kuninkaallisista 2½ tunnin yöunista.

OFF to Altparty!Perjantai 24.10.2008 14:04

Elikkä tänään on tämän tapahtuman aloituspäivä. Kyseessä on siis tapahtuma jossa on Front 242 musiikkivieraanaa, demoja, vanhoja tietokoneita (pakko saada nähdä Vectrex!) ja Koelsen circuit bending-työpaja. Ja tuossa on vasta osa ohjelmaa. Olisin mennyt sinne vain ja ainoastaan Frontinkin takia, mutta loputkin...hmmm...sanotaan nyt sitten että nörttiohjelmasta kutkuttelee aivosolujani sen verran että kyseessä on mahdollisesti hyvin, hyvin nautittava tapahtuma.

Oikeastaan potentiaalisesti täydellinen. Melkein. Jos olisivat vielä Tarmvredin saaneet sinne niin se olisi täydellinen. Ja mikäli DJ Malakaista annettuu kuvaukseen on uskomista, Tarmvred olisi sopinut C64-säröbiittimusiikkeineen Rankaisemaan Konetta tuonne suorastaan erinomaisesti.

Toisaalta Front 242 livenä on varmaankin aivan tarpeeksi tyydyttääkseni huutavan elektronisen musiikin tarpeeni joka on kiusannut minua siitä lähtien kun astelin Konemetsästä ulos. Ja tällä kertaa on mahdollisuus tsekata DJ Proteus, joka jäi Konemetsässä tekemättä. Desert Planetille en ole ihan niin paljoa lämmennyt kuin olisin teoriassa voinut, mutta varmasti hauska nekin on nähdä livenä.

Nyt toivon vain hartaasti etten hölömönä maalaisjunttina tee mitään idioottitöppäyksiä Helsingissä ja päädy ryöstetyksi tai jotain.

Then again, olinhan Kroatiassa Laibachin keikalla jossa oli paikallisia skinejä yms. kivaa joten turha minun lienee huolehtia.

Kirjoittanen jonkin sortin jälkitoimintaraportin kunhan selviän paikan päälle ja sunnuntaina sieltä ulos.

Math, Emotion & AntsPerjantai 17.10.2008 00:25

Tilasinpa taas Ant-Zeniltä rojua omaksi huvikseni, pääasiassa artisteja joita en ole juuri kuunnellut, S:cage hienoisena poikkeuksena.

Klangstabil - Math & Emotion
"special edition with oversized 20page booklet (21x21cm) + poster (42x42cm), postcard & stickers.
incl. additional lyrics and special chess game - limited edition of 400 copies."

Square Root Of One biisi mikä on myspacessa kokonaan kuunneltavissa on sangen tiukka säröpop-outous joka vetoaa minuun jollain kumman tavalla paljon. Toivotaan että koko albumi olisi yhtä hyvää. Ja onhan se aina sydäntälämmittävää omistaa jännittäviä harvinaisuusobjekteja kuten Synapscapen Positive Pop boxset ja rapeassa korppukunnossa oleva Somatic Responsesin Cricumflex-albumi.

Sitten loppuihin hankintoihin:

S:cage - Madness Turns to Glass
Contagious Orgasm - Ripple
Black Lung - The Coming Dark Age
Architecht - Lower Lip Interface

Hieman ambsumpaa(?) settiä kuin yleensä. Contagious Orgasm on jap-avantnoisea että saa nähdä mitä albumi kokonaisuudessaan pitää sisällään. S:häkin yhden levyn omistan jo mutta se on hieman tylsä. Black Lungilta ja Architechtilta oon kuullut vaan sampleja, mitkä vaikuttavat olevan vähintäänkin ihan jees.

Kaiken tämän lisäksi tilasin äitilleni The Atomic Ant paidan kun hän toivoi sellaista. :)
- Vanhemmat »