IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

Ahum.Keskiviikko 31.12.2008 12:18

Gilmoresta taas, koettakaa kestää.

Araknofobia oli suomennettu anakrofobia.
EIHÄN SE OLE KUIN KAIKKIEN EKAKS TIETÄMÄ FOBIA.
Saakelin dysleksikot suomentajanhommissa per..

Niija bonuksena voin kertoa että löin just melko pahasti terveen jalkani ulkosivun olohuoneen pöytään. Nyt yritän pitää sitä sellaisessa asennossa että toi veri valuu tohon jalansivuun ja saan hemmetinmoisen mustelman. I hopes.

Pienet on huvit kullakin.

Tosin jos se turpoaa ja sattuu kun kävelee kenkä jalassa, se ei oo sillee niinku kivaa.

SAIN NE LAHJAKSI!Lauantai 27.12.2008 04:03

Harvoin jouluna toivon mitään tiettyä, mutta tänä jouluna iskin silmäni vaaleanpunaisiin Reino-kenkiin. Jalmari oli vihjannut vanhemmilleen että tässäpä olisi messevä lahjaidea ja vanhempirukat olivat joutuneet soittamaan jopa sitimarketteja yksitellen läpi löytääkseen parin oikealla kenkäkoolla. Vihdoin Vuosaaren valikoimasta löytyi kolme ja joukko soitti samantien että onko teillä onko teillä. Myyjä ennätti hyllylle, josta jo kaksi paria kolmesta matkasi kohti kassaa ja kuin lykästys olisi minusta pitänyt, sain kenkäparini!

NE ON NIIN HIENOT.
Ja eksklusiivit, niitä ei ole saanut aiemmin myydä muut kuin sitimarketit ja niitä tuskin tulee kauppoihin lisääkään koska ne ovat menneet kuin kuumille kiville.

Ja nyt minulla on pari. Jos en olisi naimisissa jo, menisin vihille ne jalassa.
Olen niin ylpeä.

P.S. Sulolla on kenkäfetissi tai sitten se ei vaan ymmärrä. Veikkaan enemmän jälkimmäistä mutta kumpikaan ei sulje toista pois.
..kun vie miehelle yönaposteltavaksi joululahjakorista löytyneitä suolapähkinöitä ja mies sanoo:
"mm... nuts! Kinky."


..ja kyllä, ei ole myöhä.

AuzPerjantai 26.12.2008 02:00

Minulta vietiin maanantaina viimeinen viisaudenhammas.

Joulumässäyksen keskellä siihen koloon menee aina jotain ruokaa ja sitten alkaa särkeä ja kamalaa ja auts.
Nyt särkee ja on kamalaa. Perkele.

Kuoleekohan siellä jotakin?

jUUUULpukkenTorstai 25.12.2008 03:22

Ei näkyny juulpukkenia mutta tonttu oli täyttänyt kaapit lahjuksilla.

Sain vaaleansiniset aamutossut joissa on muumien esi-isän näköinen karvamytty. Kun sitä karvamyttyä painaa, se sanoo "I LO-OO-OO-VE CHOCOLATE!"... How appropriate.

Sitten sain ison mustan paituliyöpaidan jossa on lehmä kuunsirpin päällä ja siinä lukee Relax don't mooo've it.

Sitten sain käsipyyhkeen joka oli pieni kuutio joka laitettiin lämpimään veteen ja siitä tuli käsipyyhe. Siinä oli pöllön kuva ja siinä luki PÖLLÖ mutta sen pöllön korva on sillee hauskasti että se näyttää siltä niinkuin siinä lukisi RÖLLÖ.

Sitten sain Ipanapa 2 -levyn! Jee! En ole vielä ehtinyt kuunnella sitä. :F

Sitten sain paljon pörröisiä raitasukkia joissa oli pöllön kuva.

Sitten sain suklaata, Disneyn Karhuveljeni Koda -elokuvan joka on niinku yks parhaita imo ja olin oikein iloinen ja nukahdin kesken kun olin syönyt just kamalasti riisipuuroa ja sitten suklaata jonka olin saanut lahjaksi. Onneksi sain myös naamanhoitotuotteita niin vältyn ehkä finneiltä.

Unohdinko vielä jotain? Jos unohdin niin fail mutta tykkäsin niistä silti koska kaikki lahjat tänä vuonna on menneet ihan nappiin. Odotan innolla muita lahjoja, huomenna mennään iskälle kylään, ylihuomenna ukon porukoille ja sitten lauantaina on mummukyläily enon luona. Uuu.. Miljoona jouluateriaa.

[Ei aihetta]Keskiviikko 24.12.2008 08:29

hmm.
kirjoitin runojani talteen.

Kaunein kirjoittamani runo on kyl:

Saapui illan hämärä liian pian
niin aikaisin aurinko laski.
Suljin silmäni maailmalta,
tuuli valoni sammuksiin puhalsi.
Lensin tuulen mukana,
sen humina minulta kyseli:
”kerro minulle elämän salaisuuksista
kerro minkälaista oli kun eli?”

Ihmiset ottavat sen aina niin synkkänä, kuolema ja sillee yhyy nyyh.
Minusta se ilmaisee sitä, miten onnekkaita ihmiset ovat. Heillä on kyky elää ja kokea jotain mitä joku ei koskaan saa kokea. Meillä on jotain erityistä.


Sulje silmäsi, kuvittele kuolleesi.
Se on vain harhanäky,
jota jo elät.
Jota salaa toivot.
Sulje taas silmäsi, muistat eläneesi.
Kuinka voisit olla ja silti toivoa toista?
Pidä silmäsi kiinni
ja muista värien loisto
kastehelmien pinnalla
auringonlaskun aikaan.
Muista omat lapsesi ja se onni
joka heitä seurasi.
Muista maut, hajut, tunteet,
muista tuoksut, ajatukset.
Kaikki on jäänyt, unohtunut, mennyt.

Et tunne eläneesi, toivot siis kokevasi
edes kuoleman.

Needless to say, olin masentunut noihin aikoihin. Kun eli tuolloin yksin, painostavassa ympäristössä ja vihasi, pelkäsi kaikkea, olin hieman erilainen kuin nykyään. Olin täysi erakko ja vähäpuheinen. Yksikseni vetäytyvä. En lähtenyt kavereiden mukaan koska uskoin heidän kysyvän minua vain säälistä, en luottanut kehenkään ja toivoin että olisin kuollut äitini sijasta. Tämä oli joskus minulle todellisuutta, hassua miten ihminen muuttuu ajan kuluessa.


Jokaista runoa on maisteltava,
tutkia sen jokainen sopukka
kuin se olisi harja,
jonka väliin on kertynyt liikaa pölyä.

Se on otettava vastaan avoimin mielin,
luottavaisin sydämin.
Aivan kuten kauan kadoksissa ollut ystävä.

Ja se on luettava ajatuksella,
itsestäänselvyytenä pitäminen
on kuin rutto ihmisjoukossa.

On pystyttävä myötäelämään se,
sillä jollei niin voi tehdä,
on kadottanut enemmän kuin kyvyn lukea.

[Ei aihetta]Keskiviikko 24.12.2008 02:56

Vilaskaas http://joulukalenteri.maraia.net vielä joulun jälkeenkin. :)

suomenkieliset virheilmot <3Keskiviikko 24.12.2008 00:11

Uudelleenohjaussilmukka

Palvelin tässä osoitteessa uudelleenohjaa pyyntöjä loputtomasti.

Selain on lopettanut pyydetyn kohteen lataamisen. Palvelin uudelleenohjaa yhteyspyyntöjä loputtomasti.
* Onko kaikki tai sivuston tarvitsemat evästeet estetty?
* HUOM: Jos sivuston evästeiden salliminen ei korjaa ongelmaa, vika on luultavasti palvelimen asetuksissa, eikä tässä tietokoneessa.


[ Yritä uudestaan ]

Lisätty matkaviestimestäTiistai 23.12.2008 16:22

Tämä on yhtä helvettiä. Onneksi ollaan kohta perillä. Kestän ehkä sinne asti.

Lisätty matkaviestimestäTiistai 23.12.2008 16:05

Menen ensimmäistä kertaa bussilla miesmuistiin! Ette usko miten suuri saavutus tämä on. Jalka ei ihan arvosta ja huutaa ja puutuu vaan. Mut siistiä!