istunut tässä ehkä noin kuusi tuntia. Olen vaipunut epätoivoon kolmetoista kertaa. Olen miettinyt, tylsistynyt, huokaillut, kiroillut ja halunnut pois.
Olen juonut mukillisen glögiä ja syönyt viimeiset leipäpalani. Olen himoinnut karkkia ja koettanut selvittää äidinkielen merkitystä. Olen miettinyt mitä olen tehnyt väärin ja miksi kaikki on minulle aina niin vaikeaa. Olen tuntenut viisaudenhampaan painavan suussani. Olen suunnitellut matkaani Ruotsiin ja sitten taas haudannut haaveeni. Olen toivonut, että joku odottaisi minua jossakin. Olen ollut kerta kaikkisen paska tänään.
Uusimmat blogimerkinnät
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
- Nuhanenän tunnustuksia Osa 1. 03.02.
- Markkinatalouden huumaa 01.01.