IRC-Galleria

Noniin, reissussa ollaan jälleen ja taas jälleen päätin alkaa pitää blogia reissusta. Lentokoneessa kirjottelen tällä hetkellä jossain Atlantin yllä, nopeutta on tällä hetkellä 872km/h ja 36 000 jalan korkeudessa viiletetään mukavassa -57 asteen pikkupakkasessa.

Mutta alotetaanpa alusta. Helsinki-Vantaalta kone lähti kello 08.00 erittäin kauniinnäköisen auringonnousun saattelemana kohti Lontoon Heathrowta joka oli välipysäkkinä n. viiden tunnin ajan. Hullun kokonen kompleksi, 5 isoa terminaalia joiden väliä viiletellään joko bussilla tai kuskittomalla maanalaisella junalla. 10 minuuttia kesti bussilla saapua kolmosterminaalista vitosterminaaliin.

Viiden tunnin odottelua yritettiin sitten kuluttaa tax free -kauppoja katsellen ja wlan-yhteyttä metsästäen sekä läppärillä että kännykällä, mutta ahneita tuntuis britit olevan kun mistään ei löytyny ilmaista tai toimivaa wlania. Toisin on meillä Suomessa!! Lopun odotusajan sitten istuskelin tuolilla katsellen jumbojettejä ja muita isoja koneita.
Kahden valvotun yön (nukuin kyllä yhet päiväunet maanantaina klo 11.30-15.00) seurauksena luulin kuulevani joka kerta suomenkielistä jutustelua, mutta aina sitten kun heräsin horroksesta nii sai tylysti huomata että ne puhuikin jotain somaliaa.

Joo-o....tässä näyttäis olevan vielä tällä kellonlyömällä 6 tuntia 49 minuuttia ja 5117 kilometriä aikaa tapettavana. Saas nähä mitä keksii, kun sekä omat että British Airwaysin lahjoittamat kuulokkeet ei toimi, niin eipä voi katella leffoja tai kuunnella musiikkiakaan. Jospa sitten tiirailen loppumatkan sivusilmällä tota näppärän näköstä slovakkineitiä joka istuu samassa penkkirivissä yhden paikan ollessa tyhjänä meidän välissä.

Nyt loppuu kirjottelu yläilmoissa, jatkan tähän samaan syssyyn kun ollaan kotiuduttu Floridaan West Palm Beachille.

---

Noin kello 01.30 Suomen aikaa jumbojettimme laskeutui Miami International Airportille, semmonen 19h 30min meni kaikkinensa lentoihin ja lentokentällä hengailuun. Nam.
Passintarkastuksessa Miamin päässä tuliki sitte "ongelmia" kun luulin että olisin päässy pelkällä kyselyllä minkä pysty tekemään Yhdysvaltain suurlähetystön nettisivuilla, mutta eihän se tietenkään niin mennyt. Sitte alettii rustaamaan sama kysely paperille, tai ainaki luulin että olis ollu sama paperi mutta pellet antoivatki väärän kyselyn....
Noooh sitte kolmatta kyselyä vääntämään ja kolmas kertahan se toden sanoi.
Hassu passintarkastaja oli, osas sanoo peukalon selvällä suomen kielellä :D harmittaa näin jälkikäteen ku en tajunnu kysyä että mistä se sen on oppinu, mutta oli kyllä semmonen tatti otsassa ettei vaa tajunnu.

Kaverini Joel oli sitten kentällä vastassa ja näytti pikaisesti Miamin nähtävyyksiä. Päällimmäisenä mieleen jäi värikkäät baarit ja muovipuilta näyttävät palmut joita oli joka paikassa. Mutta ovat kuulemma ihan aitoja, eksoottista.
Sitten kirmattiin mun toiveesta KFC:hen hakemaan ämpärillinen kanaa ja tultiin kämpille syömään ja maistelee Bud Lightia.
Joel päätti vielä lähtee countrybaari Renegadesiin naisten iltaan, eli akoille ilmaset juomat. Itse päätin jäädä tänne kämpille maistelee lisää kanaa ja Bud Lightia, kuitenki lähes 3 vrk:n aikana nukuttu 3,5h päiväunet ja katkonaista unta lentokoneessa.
Alkaa olee veto lopussa pikkuhiljaa.

Joo-o... nyt on Helsinki-Vantaalle lähdöstä kulunut about vuorokausi, kello puoli 12 illalla täällä ja teillä siellä puoli seitsemän aamulla. Voisin vääntäytyä nukkumaan.

Huomenna olis suunta Key West, Yhdysvaltain eteläisin paikka. Avaudutaan siitä sitten huomenna enemmän

BTW. Turbulenssissa on hieno yrittää kusta :D aika sohimista oli mutta kaikki meni pönttöön! :D