Mun pää hajoaa mun äidin kanssa. Se jaksaa valittaa ja puuttua mun elämään. Arvostelee mun rahan käyttöä, elämän valintoja jne. Sitte jos sanon et OK meen töihin niin alkaa kauhistelu et en voisi opiskelujen takia.Jos sanon et opiskelin koko yön niin tulee valitusta et pitäisi levätä. Jos olen levännyt tai käynyt pitää hauskaa niin saan valitusta et pitäisi viettää aikaa kotona tepon kanssa. Jos olen koko päivän tepon kanssa, niin tulee valitusta että häiritsen liikaa Teppoa.
No niin. Eniwei.
Tänä viikonloppuna oli tarkoitus mennä Jyväskylään Nefa- Nordenin kokoukseen. Tavata Sini ja pitää hauskaa. Tullessani kotiin SKO:n hallituksen virkistysillasta, niin näin ettei kaikki ole kohdallaan. Päätin jäädä Turkuun.
Lauantaina päädyimme keskustelemaan. Minun henkilökohtaisista ongelmistani, jotka heijastuvat siten ettei kanssani voi oikeasti elää. Päädyimme Tepon kanssa siihen, että hän muuttaa pois, kunnes olen terve ja osaan pitää huolta itsestäni. Tämä on järkipäätös. Paljon itkua seurasi. Enemmän kuin mitään muuta haluaisin elää Tepon kanssa ja jakaa kaikki hetket.
But... let's face the facts:
Haluan löytää itseni ennen sitoutumista.
Olen valittanut muillekin, ettei pitäisi elää vakavassa suhteessa ennen kuin osaa pitää huolta itsestään.
Minulla on mielisairauteni. En voi antaa sen vaikeuttaa toisen elämää.
Ja todellakaan emme ole eroamassa. Minulla ei ole tällä hetkellä mitään hätää. Apua ja tukea tarvitaan, sitten kun opettelen yksinolemista tammikuussa (vaikka toinen asuukin ihan lähellä). En edes osaa nukkua yksinäni! Tällä hetkellä tuntuu, että olo olisi kummallakin helpottunut, sillä asiasta on kuukausi keskusteltu kevyesti ja vitsinomaisesti. Sitten aikanaan, kun olen terve niin rakennamme taas yhteistä elämää.
Hopea reunuksia:
Saan sisustaa kuten haluan.
Saan tehdä mitä haluan.
Saan kutsua kylään ketä haluan.
Eipä kerrota niitä huonoja puolia kun muuten alkaa taas pelottaa...
Mut se mun äiti! Mulla menee hermot sen kanssa! Sillä oikeasti on liikaa aikaa eläkeläisenä pyöritellä mun asioita ja jaella mielipiteitään, vaikka sanon ettei kiinnosta. Puhuin Tepon äidille ja mummolle ja ne taas tajusi asian ihan eri tavalla. Mua ahdista ensi viikonloppu, kun olen Iisalmeen menossa ja äiti haluaa jutella.
Tulevalla viiikolla on paljon menoja... maanantaina leffaan, tiistaina kulttuurien tutkimuksen pikkujoulu, keskiviikkona osakunnan pikkujoulu, torstaina mun synttärit, perjantaina matkustan iisalmeen ja lauantaina toiset synttärit ;)