IRC-Galleria

Kirjoittelen nyt junassa valmiiksi merkintääni, koska tiedän, ettei Käpälämäen sonera pitkään anna olla netissä. Mun kone taas on hiukka friikki, ko se ei antanut aukaista tuol pikajunas, ko ei saanut kytkettyä virtaa mihinkään. Nyt tungin sit itteni allergiahyttiin ja piuhan seinään (Sini paheksuu, mut tää on illan viimeinen juna ja tää kumminkin siivotaan tän jälkeen).

Iisalmeen siis menossa. Mulla tosin viime yönä iski hirveen ahdistu. Edellisen kerran kun kävin Iisalmes, olin lähtenyt melkein ex tempore, koska halusin ja kaipasin sinne. Nyt lähdin, koska oletuksen omaisesti pääsiäisenä kuuluisi mennä porukoitten luo. Alkoi ahdistaa Olli – veljen pelleily. Siitä melkein nelikymppisestä tulee ranskankielinen sana myöhään mieleen. Näin nätisti sanottuna. Eikä se usko, jos sanon vaik et älä veistä vitsi minusta tai mun kavereista. Sitten uskon että saan jonkin moista valitusta osakseni vanhemmiltani. Isällä on aina sama mantra, jos hän puhuu mulle älä tuhlaa, opiskele, älä humputtele.

Mua ahdistaa Tepon muutto. Tai siis vaikea ko ei tiedä mitä mieltä olisi siitä. Periaatteessa olen todella onnellinen, kun saan asua omassa rauhassa, tiedän mihin laitan tavarani, voin syyttää vain itseäni jos on sotkuista ja mikä parasta: saan kutsua vieraita. Olen suunnitellut et sit ku Teppo on muuttanut ja on pidetty kunnon siivous, niin käyn kunnolla tavarat läpi ja heitän tarpeettoman pois ja hiukan sisustan uudelleen.

Ja toisaalta: en osaa nukkua yksin. Tai siis jollei asunnossa ole muita. Teppo sanoi et aloittaa nyt jo pääsiäisen aikaan pakkaamisen. En haluaisi nähdä niitä laatikoita. Haluaisin, että kun joku aamu herää, niin hänen kamansa vain olisivat kadonneet ja siirtyneet itäpuolen kämppään. En halua nähdä sitä prosessia. Suurimmaksi osaksi näen sen ensi viikon viikonloppuna, mutta onneksi perjantai-illan olen töissä. Pitää vaik mennä jonnekin opiskelee tai jotain ko en halua nähdä muuttoa.

En haluaisi kuulla enää yhtään ihmisten kommentteja koko asiasta. Mitä se niille kuuluu? Kysyvät kuinka pitkään se kestää. En tiedä. Eroatteko? Ei. Kuten terapeuttini sanoi lohduttavasti: president-timme ei olisi varmaan Arajärven kanssa muuttanut yhteen ja mennyt naimisiin, jollei olisi tullut presidentiksi. Monet ihmiset kyselevät hänen mukaansa tungettelevia kysymyksiä, koska tuntevat maailmansa olevan kaaoksessa kun joku tekee outoja ilman selitystä. Mielenkiintoista, että saman selityksen voi lukea mm. Veikko Anttosen Pyhä – termin selityksestä. Siis, että maailma on kaaok-sessa, jos pyhä jotenkin järkkyy. Ilmeisesti parisuhde on monelle pyhä.

Minun number one henkilö koko maailmassa olen minä itse. Haluan tietää kuka olen ja oppia elä-mään yksin ennen mitään sitoutumista. Ja haluan elää kuten haluan, välittämättä muiden kyseen-alaistamisesta. Jotenkin on vaan niin vaikea sanoa. Anteeksi, mutta ei kuulu sinulle.

Heh. Mun Kiinan – veli soitti. Selitti lähinnä sitä ettei heillä todennäköisesti ole joululomaa, kun asuvat näennäisen kommunistisessa maassa. ”Tosin me eletään täällä kuin porsaat” Meinasin sanoa, että sikojahan te olette kiinalaisessa horoskooppimerkissä. Sanoin, että tulen kyllä käymään kun olen niin innoissani, vaikka kotiorjuudella kustannan olemisen. ”Meillä käy kyl palvelija siivoamas, mut meillä olis tuo vierashuone..” Ravintola, jossa veli oli käynyt, oli tehnyt ilmiselvän virheen. Aasialaisethan eivät paljoa kestä alkoholia. Niinpä ravintoloilla on varaa pitää all you can drink – tarjouksia. Suomalainen iso mies otti sellaisen (en tiedä oliko vaimokin mukana, mutta hento indo-nesialainen vaimo juo kyllä Tero – veljenkin pöydän alle). Selitti pitkää listaa mulle mitä oli juonut. Aika monta long island ice teata =D

Eilen olisi ollut peli – ilta Villen ja Emman luona. En kuitenkaan ehtinyt Eeron ja Jaanan kyytiin, enkä uskaltanut lähteä pimeällä linkkuun tai pyöräilee. Jäin kotiin nukkumaan. Kun heräsin, katsoin mailin ja hups kello olikin kahtakymmentä vaille yhdeksään. Tajusin, että edellisenä päivänä osta-mani digi – boksi oli vieläkin asentamatta ja Nip/Tuck alkaisi yhdeksältä. Eikun johtojen kimppuun. Sain kuin sainkin ihan itse sen toimimaan. Olen todella ylpeä itsestäni, kun sain sen ihan itse asen-nettua. Samalla opin, että mitä johtoja veivaamalla saan stereot, gamecuben tai dvd – soittimen toi-mimaan. Siihen pitäis hankkia jokin systeemi.

Juuri sen digiboksin dagenefterin takia myöhästyin aamujunasta. Siis telkkari! Pakkohan sitä oli tuijottaa. Sit aamulla ko herättiin MTV:ltä tuli Top 100 songs of the 90’s. Katsottiin 35:seen asti ennen kuin Teppo lähti viemään mua junalle. Lopun laitoin tallennukseen. Pakkohan se Top1 on tietää;)

Well Here I am. Iisalmi suunnitelmia ei oikein paljoa ole. Ilmeisesti menen huomenna Lauran kans-sa uimaan. Sunnuntaina olisi tarkoitus nähdä Jensiä. Tiistaina on kansallispuvun sovitusta. Sen li-säksi yritän lukea Ilmar Talven Suomalaista kansan kulttuuria ja Europas Folke sekä Uralilaisia kansoja tenttiin. Sekä tietysti on ihana essee kirjoitettavana ja seminaariemännän kirjoitusjuttuja. Mä niin rakastan esseen kirjoittamista. Se on jo ylipaisunut essee ja ihan liika ylimääräistä kirjalli-suuttakin siinä on. Thou mun pitää harjoitella tollaista kirjoittamista mun akateemista uraa varten.