yllättäen en löydäkkään oikeita sanoja
kertomaan sinulle tunteistani
hiljaisimmatkin yöt,
niissä unisissa kaupungeissa -
meidän haaveemme,
keveinä tuulenvireinä,
niiden järvien rannoilla -
niinä öinä.
heti lähdettyäni -
minut valtasi tyhjäyttävä olo.
kaipuu --
ei tuntunut samalta
nähdä ympärillä viliseviä maisemia,
sateesta kosteaa asfalttia,
ei tuntunut samalta
hipsiä pihamaalle yömyöhään,
kun teki mieli tupakkia,
ei tuntunut samalta
katsella taivaanrantaa,
taikka öistä taivasta,
ei tuntunut samalta
nauttia auringonnousun kauniiksi värjäämästä taivaasta
yksin
ja sillä ihan vasta äskettäinhän
katselimme yhdessä kuinka se laski mailleen
kaipasin läsnäoloasi heti kadottuasi --
ja niin minä palasin niille hiljaisille mökkiteille,
niiden vetten äärille
jonne sinä minut silloin veit.