IRC-Galleria

Strigoir

Strigoir

:: Nti Apatia ja ripaus valtaa ::

Selaa blogimerkintöjä

COME WITH TO HELSINKI !Keskiviikko 03.10.2007 23:30

http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=45572331

Kattoos siält se ns Italy vs Helsinki video tj :---D
Voe paska että jää päähä.

Kiitos Juha-Matti !

Sit surkusöpöilyä --

http://www.youtube.com/watch?v=I30H7mhfLe8

[Ei aihetta]Tiistai 02.10.2007 21:29

ookkonää varma ?

horjuva maailmaTiistai 02.10.2007 17:11

olkaa niin kilttejä
ja
tehkää minusta samallainen
kuin niistä kaikista muista,

ettei tulisi kellään mitään sanomista,
oltaisiin kaikki yhtä kauniita
ja tyhjäkasvoisia -
valehdeltas vaan
eikä välittettäis muusta
kun rahasta

mutta edelleen sieltä peilistä kurkistaa
sellainen erillainen ihminen,
ehkä syrjitty,
mutta itseensä tyytyväinen -
ja kun muiden mielipiteillä ei ole väliä,
ei mikään voi satuttaa.

tiedän että pidät minusta tällaisena.

..Maanantai 01.10.2007 19:31

taas on antikojoottikuuri.
Eipä harmita, lauantaina tuli oltuva aikasta railakkaasa humalatilasa et kyllä soppiiki olla taas juomati.

Perskeleen perskele.
Veto poes :<

'Määrittämätön äkillinen ylähengitystieninfektio'
kuulostaa hyvälle.
Tulehus tj. >:

[Ei aihetta]Maanantai 01.10.2007 17:17

Lauantaina vilustuin taas
vaikka vasta paranin --

Muttei anneta sen lannistaa.
{<3}

Tulin yöjunalla pohjosiin,
olin yhdeksän aikoihin tutulla maaperällä jälleen --
ja asemalta suorinta tietä päivystykseen

viimein, nyt vasta himassa.

Kiitos ja kumarrus odotattamisesta ja asioitten ryssimisestä Länsi pohjan keskussairaalan päivystysosasto !

[Ei aihetta]Keskiviikko 26.09.2007 20:55

Make me bad.

[Ei aihetta]Tiistai 25.09.2007 23:44

Niin elävästi minusta tuntuu siltä,
että syystuulten kylmät henkäykset kertovat

menetetyistä mahdollisuuksista.

Kannan sitä kaikkea mukanani, välillä kai kannattelen koko maailmaa näillä vähäisillä voimillani -
ehkäkin tahtomattani,
mutta herätessäni huomaamaan etten osaa muuta,
haavoitin sinua yhä uudelleen.

Sinä kätkit sen kaiken sydämeesi,
mietit sitä kaikkea aamuyön hiljaisina hetkinä --
kumpa osaisin sinua auttaa -
kumpa pystyisin puoleksikaan samaan kuin sinä teet auttaessasi minua.

Kova tuuli tulee mereltä.
Yö tuntee kulkijansa.

[Ei aihetta]Maanantai 24.09.2007 23:57

Ei itketä lauantaina - ei viitsitä murjottaa -- PRKL, moon taas myöhässä :(((

[Ei aihetta]Maanantai 24.09.2007 21:58

Heräsin ensimmäisen kerran tähän 24:nen päivän sadistiseen aamuun viideltä.
Kyllä, Jemina on tänään tokkurainen kuumenaama.
Pää tuntuu hajoavan, se on laatikkomainen, naakkojen syömä tyhjiö,
jossa kumisee oudosti. Kuulen sydämenlyönnit kaikuina korvissani.

Väsyttää niin pirusti,
muttei vaan 18 tunnin jälkeen enään jaksa nukkua. Se on sitä paitsi ihan liian yliarvostettua.

Olen takuuvarmasti kauneimmillani juuri nyt,
sillä en ole syönyt mitään yli 26 tuntiin, siispä näytän tikulle ja silmäni ovat suloisesti punaiset.
Hiukset ovat pörröiset ja takkuiset -- ylläni oleva pyjama on ihan liian iso eikä pue minua kyllä yhtään.
Näytän jollein maahiselle -- joku paskanen naama vielä ja kaikki ois just hyvin :--D

Yskin ja niiskutan, ihanaa !

Mikään ei maistu miltään - mutta vesi on sentään hyvää, se on sentään kylmää.
.. Täydellinen päivä, näitä lisää !

Viileä syystuuli painoi hiukset vasten paljasta selkää,
hiljainen, armon kuiskaus, kävi siinä lehtien täyttämässä tuulessa,

'tule tänne, älä pelkää.'

Tuntuuko sinusta koskaan, että maailma huutaa niin lujaa korviisi että se sattuu oikeasti ?
Tai kuinka se useasti kääntää sinulle selkänsä --

kääntäköön,
pärjään mainiosti ilmankin.

Tuntuuko sinusta koskaan, että mitä tahansa teetkin, se ei kenellekkään ikinä riitä ?
Tai kuinka he toivovat epäonnistumistasi --

toivokoot,
pärjään mainiosti kannustuksettakin.

Tuntuuko sinusta koskaan, että olet yhdentekevä ?
Tai kun olet muuttamassa, sinua heti kummasti ikävöidään --

ikävöikööt,
he eivät edes tiedä minusta mitään !


Tiesin etten pääsisi helpolla, ja että tarvitsisin vielä useasti apua -

mutta tiesin keneltä sitä pyytää, tiesin kehen voisin heistä kaikista luottaa,
tiesin kenen käteen miettimättä tarttua, tiesin kuka ei ikinä jättäisi minua pulaan,
ei jättäisi minua omilleni vaikeimpinakaan aikoina --
minä tiesin kenelle voisin kertoa ihan kaiken,
ja kenen edessä minun ei tarvitsisi heikkouksiani peitellä,

ei nyt eikä ikinä.