IRC-Galleria

I still have a dream. It is a dream deeply rooted in the American dream.

I have a dream that one day this nation will rise up and live out the true meaning of its creed: "We hold these truths to be self-evident: that all men are created equal."

I have a dream that one day on the red hills of Georgia the sons of former slaves and the sons of former slaveowners will be able to sit down together at a table of brotherhood.

I have a dream that one day even the state of Mississippi, a desert state, sweltering with the heat of injustice and oppression, will be transformed into an oasis of freedom and justice.

I have a dream that my four children will one day live in a nation where they will not be judged by the color of their skin but by the content of their character.

I have a dream today.

I have a dream that one day the state of Alabama, whose governor's lips are presently dripping with the words of interposition and nullification, will be transformed into a situation where little black boys and black girls will be able to join hands with little white boys and white girls and walk together as sisters and brothers.

I have a dream today.

I have a dream that one day every valley shall be exalted, every hill and mountain shall be made low, the rough places will be made plain, and the crooked places will be made straight, and the glory of the Lord shall be revealed, and all flesh shall see it together.

This is our hope. This is the faith with which I return to the South. With this faith we will be able to hew out of the mountain of despair a stone of hope. With this faith we will be able to transform the jangling discords of our nation into a beautiful symphony of brotherhood. With this faith we will be able to work together, to pray together, to struggle together, to go to jail together, to stand up for freedom together, knowing that we will be free one day.

This will be the day when all of God's children will be able to sing with a new meaning, "My country, 'tis of thee, sweet land of liberty, of thee I sing. Land where my fathers died, land of the pilgrim's pride, from every mountainside, let freedom ring."

And if America is to be a great nation this must become true. So let freedom ring from the prodigious hilltops of New Hampshire. Let freedom ring from the mighty mountains of New York. Let freedom ring from the heightening Alleghenies of Pennsylvania!

Let freedom ring from the snowcapped Rockies of Colorado!

Let freedom ring from the curvaceous peaks of California!

But not only that; let freedom ring from Stone Mountain of Georgia!

Let freedom ring from Lookout Mountain of Tennessee!

From every mountainside, let freedom ring.

...Mä en ole koskaan ollut näin väsynyt...Eilen oli "vuoden suurin shoppauspäivä",
eli kiitospäivän jälkeinen päivä. Kaikki kaupat aukee jo aamuyöstä ja jokapaikassa on
suurinpiirtein 70% alennukset. Me noustiin kolmelta aamulla shoppaamaan! Bestbuyn ulkopuolella
oli noin korttelin pituinen jono. Ihmiset oli alkanut jonottaa sinne jo kaks päivää sitte!! Herrajumala, nää
ihmiset on ihan pimeitä...Walmartilla oli järkyttävät alennukset lasten leluista. Joten kaikki
jalkapalloäidithän oli ekana paikalla (meidän mukaanlukien!!) ja koska walmart ei koskaan sulje (paitsi
jouluaattona, jolloin se on kiinni kokonaiset kakstoista tuntia) se oli tupaten täynnä jo aika aikasin.
Mutta, kuten mainitsin, koska ne ei koskaan sulje niillä oli kaikki alennuskamat käytävillä ja ne alkoi
purkamaan kuormia vasta viideltä aamulla. Joten kun kello löi viisi, noin kaksisataa kotiäitiä ryntäsi
samanaikaisesti kohti niitä kolmea lavaa tavaroita. Voi luoja, se oli pelottavaa!! Kaikki ne
Dora the Explorer-uunit, Turtles-koirat, ja halinallepehmolelut ei koskaan lakkaa kummittelemasta mun
pahimmissa painajaisissa. Se oli oikeastaan aika huvittavaa.. Ylipainoiset keski-ikäiset naiset yrittää
tappaa toisiaan Hannah Montana-asun takia. Ale otti pari aika hyvää kuvaa sieltä, mä laitan ne ylös myöhemmin.

Joka tapauksessa, me vietettiin ensin noin tunti Goody's:in kassajonossa ja siirryttiin sitten ostarille.
Oli kyllä hauskaa..Menin nukkumaan eilen iltapäivällä kolmelta ja heräsin noin kahdenkymmenen tunnin
päästä.

Hei!! Mulla ei oikeastaan ole mitään sen kummempaa raportoitavaa, kunhan tässä kirjottelen.. Oltiin siis mökillä, ja kivaa oli..Meillä oli oikeen satelliittiteeveekin, joten mä ja Ale vietettiin huomattavan paljon aikaa tuijottamalla MTV:tä, kun sitä ei täällä missään näy. Kunnes meille siis kerrottiin, että olisi parempi kun ei katsottaisi sitä koska June ei anna lastensa nähdä sitä eikä Kim anna lastensa nähdä sitä ja ne saa pahoja vaikutteita. Sitten me katsottiin sitä meidän huoneessa, mutta kun ne lapset kuitenkin kulkee siitä ohi ja ne saa pahoja vaikutteita..:D
Sitten siirryttin Disney channeliin josta sattui tulemaan Nightmare before Christmas, joten mitään vahinkoa ei todella tapahtunutkaan. Ale ei ollut koskaan nähny sitä!! Joten tuli sekin tehtyä. Mä luulen että alan hitaasti kääntää entistä cheerleaderkapteenia normaaliksi ihmiseksi. Tänään se lainas mun Radohead cd:tä. En oo varmaan koskaan ollut niin onnellinen :D Käytiin monta syvällistä keskustelua eri ihmisten kanssa ulkoilmaporealtaassa ja leikittiin suklaasuihkulähteellä. Käsitän ehkä Kimin toimiakin nyt vähän paremmin, kun juteltiin Junen (ja Alen) kanssa ihan vaan kaikesta. Se ehkä sai meidät vähän tajuamaan että hei, näillä ihmisillä ei oo itellä koskaan ollut yhtään vaihto-oppilasta ja nyt niillä on kaks. Ja niillä ei oo koskaan ollut teini-ikäistä tyttöä ja nyt niillä on kaks. Junella on itellä ollut kakskytneljä oppilsta. Ja sitten on se koko kielimuuri asia. Joten asiat on melko lailla aika hyvin nyt. On ollut vähän vaikeeta muutenkin viime aikoina, kun on koulu ja se koko Wesleyn juttu jne. Mutta kohta on kiitospäivä. Ja lomaa koulusta. Mä olin silti vähän surullinen, kun Jill sanoi, että se ottais meidät molemmat omaan kotiinsa jos se ei läpikävis avioeroa just nyt. Mutta ei se mitään. Kai kaikella on tarkoitus. Ja kohta on jo joulu. Mä luulen että
aika tulee lentämään joulun jälkeen. Ja hyvä niin, tekis tavallaan mieli tulla kohta kotiin.

Nyt mä lähden syömään, Kim teki oikeen ruokaa tänään!! Se on kans tehny tosi paljon erilailla mun ja Alen puolesta, se ostaa nykyään kunnollista leipää ja tuoreita hedelmiä ja salaatteja meille. Ja muutenkin, hyvin mennee.
Tää oli nyt vaan tällanen sattumanvarainen löpinä, ei mulla ollu mitään asiaa alunperinkään.

huhhuijakkaa, on taas maanantai.. Taas rasittava viikko edessäpäinä. No jaa, onneks vaan puolikas viikkoa.
Torstaina lähetään Calingburghiin mökill. Odotan toisaalta innolla ja toisaalta kauhulla. June, meidän
aluevalvoja ja Kimin pomo tulee mukaan. Se on aika tiukka täti. Toisaalta, mä en odota sen olevan kovinkaan
älykäs, siis sen perusteella mitä mä oon kuullut. Ne on Kimin kanssa kuin kaksi marjaa....Kummallakin on
jyrkkiä mielipiteitä eikä kummallakaan ole mikäänlaista järkevää perustaa niille mielipiteille.
Toivottavasti ne ei ala paasata taas siitä, kuinka homous on synti/sairaus ja kaikki homot menee suoraan
helvettiin kulkematta lähtöruudun kautta. Mä en ole ihan varma pystyisinkö pitämään suutani kiinni...:D
Alen kanssa ollaan annettu niille rakastava lempinimi The Toxic Twins..Mä muistan tän yhden tapauksen missä
Junen oma vaihtari kuunteli ns. pahaa musiikkia (se on joku ihmeen gangstaräppäri tai jotain), eli musaa
jossa käytetään sanoja kuten ass. June rikkoi kaikki sen jätkän cd:t. Siitä lähtien mä olen kuunnellut
musiikkia vain korvalappustereoilla. Mä olen tavattoman kiitollinen Jaakolle ja äitille kun ne antoi mulle
sen!

Kuitenkin, meillä oli se yökylähomma viime lauantaina kirkossa. Oli muuten aivan älyttömän hauskaa!!! Kun
tultiin sinne, meillä oli heti ensimmäisenä pitsapileet. Ruoka oli kylmää, mutta ei se mitään :D
Sen jälkeen oli vuorossa piiitkä bussimatka tälle maatilalle missä meillä oli kokko ja kaikkee kivaa...
Livahdettiin Alen kanssa salaa ensimmäiseen bussiin (ei ollu tarpeeks tilaa kaikille niin piti tehä kaks
edestakas matkaa), joten siinä bussissa oli kakskytkaheksan jätkää ja me. Ja kun viimein päästiin perille,
meillä oli kaks tuntia aikaa jutella Andyn, Jaken ja muiden jätkien kans. Oli kivaa! Sitten pelattiin
kaikkia mukavia pelejä. Hengattiin siellä muutama tunti kunnes suunnattiin takasin kirkolle. Kuuden aikaan
siirryttiin alakertaan katsomaan Nacho Libreä ja pelaamaan airhockeyta.
Hävisin kirkkaasti Katielle. Meille naurettiin kun pyydettiin niitä laittamaan tekstitykset leffaan. Ale
käski niiden olla hiljaa siihen asti kunnes ne osaa sanoa yhden lauseenkin espanjaksi. Ja se kertoo sen
kaikille espanjaksi. Kaheksalta aamulla lähettiin kotiin ja mentiin nukkumaan. Koulussa ei mitään kummempia.
Mun "kaverit" Crystal ja Derek erotettiin koulusta kymmeneks päiväks. Derek toi vodkaa kouluun ja Crystal joi
sen. Idiootit. Eipä tarvi sitten niidenkään kanssa enää hengata. Mun piti vaihtaa se tunti joka tapauksessa.
Huomasin viime viikolla että 1) Mä olen ainoa Junior siinä ryhmässä. Kaikki muut on Sophomore-luokalla. 2) Mun
pitäis olla Advanced Placement-tunnilla, kun olen kerran Mountain- akatemiassa. Mutta nyt lähdetään hakemaan
Alexia tanssitunnilta, joten moi!

Ps. Kiitos Jaakolle Eetun kuvista. Ne oli iiiihania!! Mulla on ikävä sitä karvaläjää...
Pps. Kim sais ehkä järjestettyä mulle halpoja kitaratunteja niiden kotikoulutuspaikasta...Enpä tiedä. Pitää
nyt katsoa huvittaako mua ensin maksaa 13 $ tunnilta ja sitten etsiä jostain kitara. Tosin ens kesän
isosleireillä soittotaidosta olis TODELLAKIN hyötyä..En tiiä.


ppps. kun mä alunperin kirjoitin tän, oli siis maanantai mutta netti oli rikki. taas

Vitsi, mä vissiin olen oikeesti maailman huonoin päiväkirjoittaja! Jälleen kerran anteeksi äiti, mä yritän!! Tästä eteenpäin mä yritän kirjottaa vähän useammin kuin kerran kuukaudessa! No jaa, eipä tässä mitään kummempia.. Perheen kanssa menee nyt vähän paremmin, aina kun tekee mieli sanoa jotain mä vaan pureskelen hampaita ja olen hiljaa...Yleensä. Mutta hyödyllinen taito sekin sinänsä, että kukaan mun suvussa ei koskaan ole oppinut pitämään suuta kiinni..Mä olen siis ensimmäinen..:D On sunnuntai, joten käytiin kirkossa...Taas kerran. Peräti kahdesti. Kakaroilla on kuoroharjotukset illalla joten me käydään siellä kahdesti päivässä.. Ihkuu! No jaa, ei se oikeesti oo niin paha. Niiden saarnat on kauheen pitkiä, mutta se nuorisotila on tosi makee, ja ihmiset- kuten kotonakin- on tosi hauskoja siellä. Ja siellä tapaa paljon kivoja tyyppejä. Tietenkin yheksänkytkaks prosenttia niistä on kivoja teiniprinsessoja, mutta ei se mitään. Mä elän. Amandan Raamattukin on pinkki...Voi Luoja.
Huomenna taas kouluun...Huoh.. Ei millään jaksais. Mä en tiedä mikä siinä koulussa on muka niin karmeeta mutta se on aika vastenmielinen. Me ei saada enää käyttää sivuovia, niiden pitää olla lukittuna koko ajan koska ampujat voi tulla sisään niistä. Täällä on ollu kuulemma poikkeuksellisen paljon ampumistapauksia viime aikoina. Ei tietekään Centralissa, eikä edes Tennesseessä oo koskaan tapahtunu mitään sellaista, mutta oli se amish-juttu ja ilmeisesti jotain muutakin. Mä en oo ihan uutisten tasalla täällä.
Keskiviikkona on halloween. Me ei ilmeisesti saada mitään vapaapäiviä tai sellasta, mutta jonku sortin bileet on ilmeisesti tiedossa. Toivottavasti. Seuraavat vapaapäivät on vasta kiitospäivänä, koska se nyt sitten onkaan...Kaikki suunnittelee kovasti miten ne aikoo pukeutua. Mulla ei itse ole mitään hajua mitä sitä tekis, mutta eiköhän Alen luova mieli keksi mulle jotain.. Jotain halpaa.
Vuokrataan muuten mökki Pohjois-Carolinasta, mennään sinne vuoristoon muutamaks päiväks. Se mökki on tosi upee, porealtaat ja koko hela hoito. June, Kimin pomo ja meidän valvoja perheineen tulee mukaan. Siitä tulee toivottavasti hauskaa. Sen jälkeen kun meidän rantaloma niin brutaalisti peruuntui me Alen kanssa todellakin tarvitaan pieni tauko.
Taukopaikka saattaa koittaa jo ens viikonloppuna, kun meillä on kirkon nuoriso-osastolta ns. "fall lock-in".. Eli kaikki tulee perjantaina illalla kirkkoon ja sitten pistetään ovet lukkoon ja ollaan siellä aamuun asti. Luvassa on ainakin pitsapileet, seurapelejä, twisteriä, Andyn bändi ja kuulemma monta yllätystä!!! Mä en malta odottaa...Yleensä nää jutut menee aina ihan perseelleen, mutta tulee ainakin hyvät naurut! Siitä tulee kivaa...



No mun pitää mennä lukemaan loppuun Scarlet Letter huomiseks...Kenen hemmetin idea oli pistää mut edistyneiden enkuntunnille??! Jos se on näille vaikeeta niin miten ne luulee että mä siitä selviän? No jaa, minkäs teet.... MÅJDÅ!!

Jaahas, onpas tullut tätäkin laiminlyötyä vähän aikaa...Anteeksi äiti, mutta mä nyt en vaan ole koskaan ollut kovin vastuuntuntoinen päiväkirjoittaja..Jaa-a, mä en ees muista mitä kaikkea on tapahtunut sen jälkeen kun viimeks kirjoitin. Elo ei tällä hetkellä ole niin kovin auvoista, Wesley vietiin eilen pois ja mulla on jotenkin ylimääräinen olo. Niin kuin ei kuuluis olla täällä. Kaikista eniten haluaisin nyt olla kotona, missä ihmiset oikeesti välittää siitä mitä mä sanon. Eilen oli oikeesti tosi hauskaa kun ajettiin keskustaan, coolridge parkiin ja ajettiin karusellissa. Kelson tönäs Graysonin suihkulähteeseen, ja Kim suuttui niin pahasti että tönäs Kelsonin suihkulähteeseen. Tästä innostuneena Macie Kate sitten hyppäs suihkulähteeseen. Käveltiin maailman pisimmän jalankulkusillan päästä päähän ja takasin. Sitten mentiin McDonaldsiin ottamaan takasin kaikki kalorit jotka mahdollisesti menetettiin. Alex on ollut viimeiset kolme päivää Katien luona. Mä olen nauttinut oman huoneen saamisesta täysin rinnoin. Eilen illalla se sitten tuli takasin ja kaikki meni sitten siitä alamäkeen.... Just nyt mulla ei paljon paskempi olo vois olla. Tuntuu siltä että kaikki lapset on todella ilkeitä ja välinpitämättömiä, ja Kim on niin puolueellinen ettei sille voi sanoa mitään...Ja ymmärrettäväähän se on, nehän on sen omia lapsia. Mä tiedän aivan varmasti että Alex puhuu musta selän takana- kerran Ale kertoi mitä se oli sanonu ja kerran kuulin ite. Ja Kim kuuntelee. Kaikenkaikkiaan musta tuntuu että mun ainoa ystävä täällä on Amy. Ja se on perkele koira....
No, pohjaltahan on vaan yks suunta...

Suhde opettajien ja oppilaiden välillä tässä maassa on mitä kummallisin. Kaikki käyttäytyy kuin ne tuntis toisensa vuosien takaa. Tavan mukaan tästäkin löytyy runsaasti esimerkkejä. Mun ekonomian opettaja Jon Scott Phillips eli yleisesti vaan Mr.Phillips, on kaikkein paras.
Viime viikolla tunnista kakskyt minuuttia kului siihen, että Tiffany sanoi "DUDE!" ja Mr.Phillips sanoi "SWEET!" (haistakaa paska kaikki jotka ei ole nähneet leffaa Dude, Where's my car?)
Tässä taannoin meidän koulun futisjoukkueella oli (taas kerran) peli ja ne hävis (taas kerran) surkeasti. Joka tapauksessa, koska ko. opettajalla oli duunii kentällä, me saatiin istuskella kampuksen stadionilla kirpeässä syysilmassa pelaamas korttia. Hiljaisuuden rikkoo vaan valmentajat ja Mr.Phillips, jotka testaa kaiuttimia ja mikrofoneja. "WHERE'S MY PAPER FAT BOY?!" Brandon, meidän luokan paha poika on ihan että "What?" "I said FAT boy not RAT boy!"

Tästä löytyy vastakkaisiakin esimerkkejä. Alen algebran tunnilla sun pitää antaa jotain (kello, puhelin jne.) että saisit laskimen. Tunnin päätteeksi palautat laskimen ja saat arvokkaan omaisuutesi takaisin. Muuan jäppinen nappaa puhelimensa pöydältä ja opettaja käskee sen tuoda laskimen takasin tai palauttaa puhelimen. "Enpäs" "Kylläpäs" "Enpäs" "Kylläpäs. Palauta laskin tai palauta puhelin!" "You show me yours and I'll show you mine"


Eeeettä näin. Länsirintamalta ei mitään uutta. Corey leikkaa nurmikkoa yläkerrassa. Jestas se jätkä on ääliö....:D

Voi luoja, se tosiaan on totta mitä ne sanoo...Amerikkalaiset tosiaan ON tyhmiä. Enkä mä sillä tarkoita sitä, että ne olis mitenkään epämiellyttäviä tai muuta, mutta kun ne on tyhmiä. Siis todella. Aivottomia. Enhän mä tietenkään tarkoita ihan kaikkia niitä, mutta aika moni. Fiksut ihmiset on nähtävyys. Esimerkiksi bussi numero 71 jolla minä ja rakas Alejandra kuljetaan kouluun, on kaikkien henkisesti jälkeenjääneiden bussilastien kruunaamaton kuningas! Mä olen monesti miettinyt, miksi se bussikuski tuntuu pitävän meistä muita enemmän, ja se johtuu vaan yksinkertaisesti siitä että me ollaan ainoat normaalit ihmiset koko bussissa. 42 istuinta täynnä pelkkää taikinaa.
Siellä on pari asuntovaunuissa asuvaa sosiaalista hylkiötä, gangsta-wannabe joka TOSIAAN luulee olevansa jotenkin IHQ, ja muutama ihminen joilla ihan oikeesti risteää muutamat piuhat jossain kohtaa. Ja kaks uberhomoa jotka pitää kantrimusiikista. Ja yks pahasti ylipainoinen viiltelijäbabygootti. Voi luoja...Joka aamu istuessani siinä bussissa mietin mihin helvetin soppaan tulin taas lusikkani pistäneeksi. Onkohan ne kaikki tällasia vai vaan meidän koulu?

Pappi meidän kirkossa piti juuri sunnuntain saarnan siitä kuinka homous on syntiä ja ällöttävää ja saa sen haluamaan oksentaa. Mä (ja Ale) olisin voinut kuristaa sen paskiaisen siihen paikkaan. Kai se on niinku ne sanoo; Amerikka tosiaan on välinpitämättömien ahdasmielisten homofobiaisten kusipäiden maa. Ja Kim oli samaa mieltä

Amerikkalaisten isänmaallisuus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä mua. Täällä näkee autoja, kenkiä, kännyköitä ja kattiloita jotka on maalattu muistuttamaan amerikan lippua. Joka aamu ennen tuntien alkua kaikki oppilaat nousee ylös, painaa kätensä väkevästi sydämelle ja lausuu uskollisuusvalan "I pledge allegiance to the Flag of the United States of America. And to the rebublic for which it stands. One nation under God indivisible with Liberty and Justice for all!"
Ja muutenkin, amerikkalaiset luulee että kaikki nerokas on niiden keksintöä. Syötiin tässä yksi päivä quesadilloja ja niille oli kauhea ylläri kun Ale sanoi että sehän on meksikolaista ruokaa.. Oletko varma? Ei kyllä se on meidän oma keksintö.
Tästä esimerkkinä toimii hienosti myös historianopettajani Mrs. Stone. Kyseinen nainen on ehkä toistaiseksi isänmaallisin tapaamani amerikkalainen. Se on mestari sälyttämään maailman kaikki poliittiset tapahtumat jonkun muun kansakunnan syyksi. Intiaanien teurastuksen takana olivat espanjalaiset, orjuuden takana britit, ensimmäisen maailmansodan takana ranskalaiset ja toisen japanilaiset. Irakin sota on irakilaisten oma vika. Amerikka pelastaa maailman!
Toinen asia mikä on lievästi hämmentävää, on kuinka uskonnollisia ihmiset täällä on. Toisaalta mun nykyinen olinpaikkani onkin ns. "Bible Belt" joten mitäs ihmettelet... Kuitenkin, kirkoilla täällä on videoheittimet ja orkesterilla uudet huilut rummut ja pianot. Kouluissa kirjat hajoaa palasiksi. Ja kirkkoja on noin neljä kertaa enemmän. Huomaa selvästi missä järjestyksessä asiat täällä tulee. Istuessani eilen ruokiksella joukko tulevia pappeja keskusteli näkemyksistään uskonnon suhteen. "Älkää nyt pelästykö tai mitään, mutta minä uskon että antikristus kävelee keskuudessamme". Myöhemmin ajauduin keskustelemaan kyseisen kommentin lausujan kanssa. Se kertoi mulle vapahtajastamme Jeesus Kristuksesta. "Have you ever heard of him?" Eeettä näin.