Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 23.12.
- [Ei aihetta] 06.08.
- [Ei aihetta] 20.03.
- Perhe on PARAS 12.06.
- I buy my crack, my smack, my bitch right... 25.02.
- [Ei aihetta] 08.02.
- [Ei aihetta] 05.02.
- Palaneenkäryä ja Antti Tuiskua: mikä m... 30.01.
- Baby It's new age 20.01.
- But in the end it's still so lonely 19.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (2)
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (9)
- ▶ 2009 (321)
- ▶ 2008 (378)
-
▼
2007 (246)
- ▶ joulukuu 2007 (49)
- ▶ marraskuu 2007 (15)
- ▶ lokakuu 2007 (11)
- ▶ syyskuu 2007 (35)
- ▶ elokuu 2007 (15)
- ▶ heinäkuu 2007 (10)
- ▶ kesäkuu 2007 (28)
- ▶ toukokuu 2007 (8)
- ▶ huhtikuu 2007 (12)
- ▶ maaliskuu 2007 (25)
- ▶ helmikuu 2007 (13)
- ▶ tammikuu 2007 (25)
- ▶ 2006 (35)
Blogimerkintä
[Ei aihetta]Maanantai 24.09.2007 00:32
Musta tuntuu että mun viimeisetkin aivosolujen kaltaiset on haihtuneet kauas pois. Oon nyt varmaan viikon verran kuunnellut vain Placebon Runnin up That Hill biisiä, istunut ja ollut ajattelematta mitään. Tuo biisi on vaan soinut jatkuvalla syötöllä, se on kuin joku mantra pitkän päälle. Samalla on kuitenkin tullut sellanen tunne, että oon taas saanut takasin sen päämäärän minkä hukkasin hetkeksi. Voi taas hetken elää turtana, seurata vaan sitä tunnetta, ja katsoa kuinka lähelle reunaa pääsee tällä kertaa. Aikaisemmin päässyt kyllä lähelle, muttei ihan ylitse. Joka kerta kuitenkin pidemmälle.