vaikka vannoin etten ikinä enää astu perjantaisin bussiin.
Perjantaina kaikki joukkoliikenteen kulkuneuvot aina niin täynnä ihmisiä.
Minua ärsyttää pienet asiat.
Itseasiassa junat ja bussit on aina täynnä niitä ärsyttäviä kanssamatkustajia,
on niitä matkustajia, jotka puhuvat puhelimeensa lähes koko matkan ajan,
tyyppejä, jotka kaivavat ne eväänsä esiin (mässäily ärsyttävää varsinkin jos itse ei ole syönyt),
ja sit on niitä puheliaita tapauksia, jotka huonolla tuurilla eksyvät juuri sinun viereesi,
lisäksi jokaiseen matkaan mahtuu se yksi liikaa alkoholia nauttinut ihminen,
joka aiheuttaa yleistä häiriötä.
Junassa puolestaan on myös niitä, jotka väittävät sinun vieneen heidän paikan,
kunnes tajuavat itse olevansa kokonaan väärässä vaunussa.
Bussissa ei sentään ole paikkalippuja, mutta silti ah niin tiivis tunnelma.
Itse kuulun tietenkin niihin sulkeutuneisiin matkustajiin, jotka koittavat olla välittämättä ympäristöstä. Ja musa on tietysti paras tapa päästä ns. karkuun ympäröivää maailmaa.
Niin joo, kotona ollaan taas. Tuhlaajatytön kotiinpaluu oli suunniteltua aikaisempi.
Porukat totesivatkin:"Loppuiko rahat?" Mitäänhän en tietenkään myönnä
.Näin ihanaa unta vaihteeksi. Yleensä näen unia tutuista ihmisistä.
Nyt näin unta, että toin kotiini näytille pojan (tosi suloisen sellaisen), jonka kanssa
seukkasin xD. Jotain niin outoa ja huvittavaa. Outoa oli lähinnä se, että
unen poika oli minulle täysin outo, siis en ole tosielämässä häntä koskaan tavannut.
Haluan uskoa, että toi oli enneuni *haaveilua* ja et joskus vielä eteeni kävelee tämä unen täydellinen poika, jolla oli kauneimmat koskaan näkemäni silmät ja keskipitkät ruskeat hiukset,
jotka sai silleen kivasti ponnarille :).
En ois halunnut herätä siitä unesta.