IRC-Galleria

Mulla oli aluksi kolme vaihtoehtoa perjantaille, tyyliin Apulanta lähibaarissa, Viikate Kajaanissa ja PMMP Varkaudessa. Valintojen vaikeutta. No Apulanta sai sit keikkansa jo 2 viikkoa ennen loppuumyydyksi. Valinta helpottui. Päätin katsastaa sit Varkauden yöelämän. Keikkakoukutus PMMP:hen ei ota loppuakseen.

Saavuin Varkauteen jo kolmen jälkeen. Pikavuorot on ihana asia. Vaikka olin käynyt Varkaudessa viimeksi joskus kaksi vuotta sitten, niin ihme kyllä silti vielä muistin missä se hotelli sijaitsee. Matka asemalta hotellille kesti sen 15minsaa vaikka neiti sentään on pikakävelijä!

Scandickin hotellit on aina niin tyylikkäitä, huoneet viihtyisiä, ja tietenkin yöpymiseltään ah_niin_hintavia - ainakin mun budjetille, mutta kerrankos sitä.

Täydellistä oli taas se, että hotelli sijaitsi ihanan lähellä keikkapaikkaa. Menin baariin puoli kahdeksitoista. Ovella ei onneksi ollut suurempaa jonoa. Ja ne paperitkin jopa kysyttiin. Nice (onneksi ne oli mukana :D). Ennakkolipusta oli lopulta se hyöty, että pääsin lippujonon ohitse narikalle.

Baarin hinnasto oli suht. inhimillinen ja ehdin kumota illan aikana lonkeroita - ja sitä valkovenäläistä unohtamatta.

Keikka alkoi vasta vähän ennen yhtä. Löysin sattumalta hyvän paikan lavan vasemmalta reunalta. Ei ryysistä :D. Ja sattumalta mut bongattiin eli sain juttuseuraa vanhasta keikkatuttavasta, jota en ollut nähnyt vuosiin - olin jo unohtanut tyypin nimenkin, mutta tyyppi muisti mut.

PMMP oli taas niiiiiin loistava. Valotkin toimivat. Sivusta katsottuna keikka näytti siis hyvältä. Oli kiva et Jaakkokin oli taas messissä lavalla. Biisilista oli viihdyttävä. Lemppariveisuni Merimiehen vaimo ja Matoja olivat listassa ihanan perätysten. Oon viimein myös löytäny biisin, jonka aikana sopii käydä siellä baaritiskillä mitään missaamatta - Oo siellä jossain mun on sellainen ehdottomasti :D. Luulin jo osaavani ulkoa PMMP:n keikkasetin, mutta onneksi näin ei ollut. Bändi yllätti ja lopetti keikan Kohkaukseen vaikka ehdin jo luulla et encoren biisit eivät olisi muuttuneet. Kuten joku sanoikin: "PMMP yllättää aina" - ja en ole vielä kyllästynyt keikkasettiin.

Keikkatuttavani lähti sit jo keikan jlkn kun ne kuulumiset oli vaihdeltu. Päätin tylsistellä vähemmän yksikseni ja suuntasi sit tanssahtelemaan! Kivvaa vähän tanssahdella joskus. Viivyin baarissa niiiiiin loppuun asti ettei oo totta ja ehkä vähän noloa :'D. Ja epähuomiona pakko todeta, että pidin muuten Varkauden hyvännäköisistä baarimikoista ja kaljuista järkkäreistä :D

Aamu sit valkeni joskus ja omistin vain pienen hedarin. Kahdeltatoista jaksoin raahautua sinne bussiasemallekin. Pieni reippailu aamusta oli ihan jees. Bussi löysi tiensä Kuopioon vähän yli tunnissa ja saavuin kämpille - nukkumaan :D.

Reissut on aina kivoja - ja väsymys on aina se valitettava fakta. No lohduttaudun sillä että en sentään näyttänyt ihan zombielta vaikka se Halloween olikin. "elävä kuollut ja kuollut elävä.."

Päätin sit lähteä perjantaina Joensuuhun vaikka aamulla meinäsin ollakin laiska ja skipata koko reissun. Ulkonaki satoi jotain räntää :p. Laltsuakaan en ois mielelläni jättänyt yksin. Toisaalta lähiseudun keikkaa ei vaan voinu jättää välistä x). Ja onneks Joensuussa päivä oli lopulta oikein kaunis. Pääsin käymään Joensuun Mekassakin :), josta ei tosin tällä kertaa löytynyt uusia kivoja saappaita. Olin nyt vallan pettynyt Mekan saapasvalikoimaan tai syksyn saapasvalikoimaan yleisesti. Nilkkureista en vaan pidä. Sen sijaan sorruin ostamaan avokkaat, joille tosin käyttöä löytyy varmaan vasta ensi kesänä :’D

Positiivista oli, et tällä kertaa Kimmelin hotellihuone ei ollu niin kylmä. No toisaalta eihän ulkonakaan ollu vielä kylmä. Pidän niin niistä keikoista jotka on saman katon alla. Ei tarvi jonotella missään ulkosalla. Perfect! Baariinki tuli päädyttyä vasta puol kahdeltatoista eli sopivasti vähän ennen keikkaa. Kiva ylläri oli et keikka oli tällä kertaa yläbaarissa. Keikka alkoi joskus vähän jälkeen kahdentoista.

Keikkapaikka oli ihan miellyttävä. Luulin, et keikka ois ollut taas alabaarissa, josta lavalle ei näkis juuri millään. Onneks näin ei ollut. Nyt taaempaakin jopa näki jotain. Epäilin tosin aluksi, et en sittenkään näe Paulaa, kun lavalla näkyi vaan Mira xD. Asia ratkesi pian kun Paula vasta saapui lavalle. Valot oli taas ah_niin_häikäisevät, että en ainakaan pystynyt alussa kunnolla ees katsoo lavalle päin. Onneksi valaistuksen tunnelma rauhoittui loppua kohden tai sit silmät vaan tottui. Otan seuraavalle keikalle ne arskat messiin (vitsivitsi) tai sit vois vaan tsekkailla keikan lähempää, niin ei tulis kiinnitettyä valoshowhun niin huomiota. Uusi taustakangas oli kyllä upea! Vie voiton 10-0 siitä edellisestä kankaasta. Biisilista oli taas mukava, mutta ei täydellinen. Enää ei niin kolahda nuo ns. kesäveisut eli Kesäkaverit ja Kesä-95 (vaikka harvoin kuultava livehelmi onkin.) San Franciscoakaan ei nyt kuultu, mutta onneksi sentään se Joku raja tuli. Herkkisbiisi Oo siellä jossain mun oli myös setissä. Tosin Paula kyllä kohteliaasti kysyi ennen veisua, et kuka ei halua sitä kuulla :'D. Mimmien hervottomissa välispiikeissä vilahteli tällä(kin) kertaa mm. Dingo.

Show sai arvoisensa lopetuksen. Se vaikenee joka pelkää<3

Keikan jälkeen oli sellanen fiilis, et wow hyvä etten missannut tätä baarikeikkaa. Toisaalta taas pohdin, et ehdinkö saada tätä menoa kohta jonku pmmp-yliannostuksen ennen bändin keikkataukoa (Hope not!) tai sit bändi saa yliannostuksen musta tyyliin: "voi ei, toi on taas täällä". Mitäs keikkailevat lähistöllä. On kyl hieman shame, et Apiksellaki on kiertue parhaillaan menossa ja keikat menee niin päällekkäin. Valitseminen sucks.

Viikonlopputestauksessa ollut Kevyt olo juomakin tuli sit todettua täysin tehottomaksi. Hyvää päivää juoma auttaa virkistymään paljon paremmin. Selvisin kuitenkin taas tyylikkäästi kympin aamubussiin, joka jostain syystä jumi matkan 2h 25minsassa. Menomatkaan oli menny sentään vaan alle tunti. Paluumatka oli siis piinaava. Radiossa soi: ”Voiko ihanammin aamu enää alkaa”. No voi! Bussimatka tuntui kestävän ikuisuuden, ja heikkohappi ei tod. auttanut asiaa. Halusin vaan pian pian omaan sänkyyn potemaan olotilaa. Kämpillä venaili kuitenki ah_ niin_virkeä Laltsupieni, joka oli selvästi kaivannut mua, koska ei ollut itse osannut edes syödä safkojaan. Laltsu onneks ehkä ymmärsi selitykseni: ”Mami on taas himas, mut mami on ny vähä väsy, mitä jos nukuttas vähä” xD. Zzz.

"Aikuisuuteen kuuluu elämän risaisuuden hyväksyminen.
Kun tuhannennen kerran antaa itselleen anteeksi samasta asiasta, ei ole enää varaa tuomita muita."

-Tommy Hellsten-

Neiti katsoi salkkareita:
Neiti: "Miksei Sebua näytetä!?!"
Porukat: "Ehkä se jäi sinne Ouluun"
Neiti: "Haha"
Neiti: "Ihan tylsä jakso ku Sebua ei näy"

Ennen reissua lahjoin itseäni uudella huumaavalla Hugo Bossin Femme tuoksulla, ah<3. Kun tuoksut ja hammasharjat oli messissä, niin olin valmis junailee itseni lauantaiksi Ouluun.
Miks kaksi tuntiakin junassa tuntuukin niin ikuisuudelta :p. Pitäis varmaan vaihtaa musat soittimeen. Lisäksi jouduin junavaunuun, joka oli kuin sauna! Siis 28 astetta on mielestäni ihan liian korkea sisälämpötila :p. Toinen vaunu oli huomattavasti viileempi.

Oulussa majoituin taas lempparihotellissani eli Sokos hotellissa (3+1 päivien etua kun pääsi majoituksessakin hyödyntämään, so nice). Jostain syystä Sokos hotellilla oli se käsitys, et olin jo ennakkomaksanut huoneen, vaikka olin vasta maksamassa! Väärinkäsitys selvisi tai sit hotellivirkailija ei vaan osannu. Oisinhan toki mieluusti voinut hyväksyäkin sen, et huone on jo maksettu, mut enhän tykkää huijata + saada jotain huonelaskua sit myöhemmin postissa. Paree olla rehellinen. Sain vaihteeks jopa ihanan huoneen ammeella. Pääsin kylpemään<3

Oulun kaupoista ei tällä kertaa löytynyt mitään kivaa (käsittämätöntä!), vaikka sentään ehdin sen kaksi tuntia kaupungilla viettää. Edes ihqusta Spirit storesta ei tällä kertaa löytynyt mitään kivaa. Liikkeessä oli liikaa paljettijuttuja (ja oonhan päättänyt etten enää ostaa mitään paljettista!).

Ulkona satoi rakeitakin, joten pinkille sateenvarjolle oli käyttöä.

Illalla eli kymmeneltä kutsui sit Ouluhalli. Sitä ennen olin ehtinyt tyhjentää punkkupulloa mukavasti ja saada rikki kaulakorun (syy miksi en käytä koruja –- nehän hajoo tai hukkuu aina). Tyyliin vain minä voin jäädä kaulakorusta kiinni johonkin ovenripaan!

En tietenkään mitenkään jaksanut kävellä minnekään Ouluhallille, joten taksilla mentiin. Satuin tulemaan hallille juuri parahiksi kuulemaan Frederikiä (voi ei). Lipitin pahaa ja kallista siideriä aikani kuluksi ja torjuin keski-ikäisten miesten lähentely-yrityksiä. Mua jopa pyydettiin tanssimaan Frederikin tahtiin :’D. Joo kiitos ei. Kyselijän piti kuulla se "ei" parikin kertaa ennen kuin uskoi et en nyt lähe tanssahtelemaan.

PMMP aloitti viimein yhdentoista jälkeen keikkansa. Lavalla oli uusia valoja ja valolevyt oli taas niin kivasti aseteltu. Pogoilin fanaattisesti etualalla ja muistin taas miksi oon aina vältellyt sitä eturiviä. Hirveetä tuuppimista ja tönimistä :p. Yritin testailla uutta kameraani, mut faktahan on se, et oon surkea kuvaaja ja keikkafiilistely jotenki kärsii kun pitää yrittää ottaa jotain kuvia. Kameraan ei taaskaan tallentunut ees hyviä kuvia. Vika oli joko lavan valaistuksessa/savusumussa tai sit kuvaajassa :’D.

Keikan jälkeen olikin sit hyvä kiiruhtaa hallista pois. Pääsin kimppataksilla takaisin keskustaan ja Nelivitoseen. Ai että se baari tuntuu jo niiiiin kotoisalta x). Tykkäilen baarimikkojen taitavasta palvelusta (edullisia Marianneja unohtamatta *nam*). Bongasin illan aikana ihqun Salkkari-Sebastianinkin eli Jarkon (joka muuten onkin Oulusta kotoisin), mut koska oon niiiiin ujo, niin enhän uskaltautunut ahdistelemaan tyyppiä lähemmin. Känninen minä ois varmaan menny hehkuttaa Jarkolle jotain tyyliin: ”Sebastian on Salkkareista mun suosikki!, vähä sä oot hyvännäköinen luonnossakin” :'D. No näin ei käyny. En ehtiny juoda itseäni rohkeaksi..
Olin sit niiiiin uskollinen valomerkille. En muuten taaskaan ehtinyt tsekata Oulun grilliä, mut ehkä se oli vaan hyvä juttu :D.

Selviydyin taas jopa aamulla kymmenen junaani. Hyvää päivää juomalla aamu lähti edes jotenkin käyntiin. Junamatka meni darravapisten ja nukkuen, niin et ihan pelkäsin nukkuvani asemani ohi. Kotonakin oli ihan pakko jatkaa niitä päikkäreitä. Päänsärkyä tosin aiheutti kaikki pienikin taustamöly :p

Kuuntelin aamulla radiota, jossa juontaja totesi hyvin, et jotku asiat eivät vanhene - kuten musiikki ja esimerkkinä soi No Doubtin Don't speak. Todella ihana veisu, ja todellakin niin ajaton.
Mieletöntä et biisistä on aikaa jo reilu 14 vuotta! Melkein voin muistaa sen päivän kun diggailin ekan kerran biisistä tehtyä videotakin (http://www.youtube.com/watch?v=7LPzcgrkZyo). Oi niitä aikoja. Huisia, et No Doubt tekee paluun taas, vaikka toisaalta eihän mikään kuitenkaan voita vanhaa x). Tykkäilen nostalgisoida Tragic Kingdomin parissa.

"Polku kohti päämääräämme ei aina ole suora.
Menemme väärää tietä, eksymme, palaamme takaisin.
Ehkä ei ole niin väliä, mihin tiehen panostamme ja uskomme.
Ehkä väliä on vain sillä, että panostamme."

Laltsu sai cityyn akvaarionsa ja on raukka ollu vähä ihmeissään kun koti/asumus taas vaihtui x). Kyllä Laltsu hetken ihmeteltyään varmaan taas tottuu uuteen asumukseensa. Ainakin Laltsu pystyy ny kyttäämään mua paremmin lasin lapi. Laltsu sai UV-valonkin ja vallan villiintyi. Hyvä et akvaariossa malttoi pysyä. Laltsu myös päätti kieriä ihan liiaksi astiassa, jossa oli liitujauhoa (liikaa), joten tuloksena oli vähän ehkä valkea konna.

Lahjoin itseäni (myöhäinen syndelahja) uudella kameralla. Vanha olikin jo niin vanha, et kuvasin sillä enää vain kotioloissa (porukat saa sen ny ihan omakseen). Nyt jos jaksais kuljettaa uutta kameraa messissä ja kuvata taas hieman muutakin, niitä keikkoja vaikkapa. Kamera köyhdytti rahapussia about 190erellä *auts*, mutta toivottavasti siitä on iloa vuosiksi. Uudessa kamerassa on ihan liikaa hienouksia. Pitää opetella kameran toiminnot, koska vanha kamera oli eri merkkiä, joten enhän heti tajua uuden kameran systeemiä x). No onneksi kuitenkin tärkeimmät toiminnut on kamerassa kuin kamerassa suht. samat :D, mut oishan se kiva saada hyöty irti vähä muistaki toiminnoista.

Neiti juhlisti sit vanhenemistaan Viikatteen merkeissä tänä vuonna. Ihan nice, vaikka toisaalta kyllä ajattelin etten ois enää 25-vuotiaana missään lähibaarissa masistelemassa ikääntymistä. Nytkin jäi ne Turun erotiikkamessut väliin. Ryan Dunnia ei lähibaarissa näkyny xD. Ens vuonna jotain muuta, yeah right.

Ja hyvin mä veti hyvin. Onneksi sentään lauantainen darra ei ollu yhtä paha kuin viime vuonna (lue: en siis voinut pahoin). Osaan jo juoda. Jee!

Sain viimein siivottua. Hiphei. Vanhat vaatteetkin on tsekattu ja niitä kertyi ainakin kaksi isoa pahvilaatikollista. Vielä kun jaksais tehdä niille jotain :p

Siivotessa löysin vanhan kouluaineenkin, jossa luki hauskasti: "minun suosikkini on lause: koti on elämää, ei pelkkää siivousta varten" - sain päivän naurut :'D

Syksyinen sää on vaihteeks ollu inhan sateinen. Tai aina kun minä menen ulos, niin silloin kyllä sataa. Märät sukat on argh.

Neiti on kohta valmis palaamaan cityyn, mukavuuksien pariin.