IRC-Galleria

Siitä on nyt kaksi vuotta, kun yksi tärkeä ihminen kuoli pois. Eilen ystävän kanssa myöhään illalla haudalla ajateltiin, että poissa jossakin meille nauretaan: "ehditte vain tälle päivää hautakukkia katsomaan." Tänään minä olen ollut saamaton. Saattaa olla, että minun saamattomuuteni ei ole perisynti tai sitten se on en minä tiedä mutta tiedän kyllä, mistä minä perisyntini olen ajan kanssa joutunut perimään.

Pikkuveljen ylioppilasjuhlia juhlitaan lauantaina. Tämä viikko on kuluvan kevään viimeinen viikko historian ja yhteiskuntaopin lehtorina, ja maanantaina minä taidan olla taas lehtitoimittaja. Tuulee. Lauantai-ilta oli pitkästä aikaa eri tavalla yksi parhaimmista illoista, sillä silloin minä vietin aikaa parhaimman ystäväni kanssa kunnolla kahdestaan. Sunnuntaina juoksulenkillä valkoinen Fiat ajoi ohi ja nosti kättä. Sinä ihmettelit pikkupikkuveljeni kanssa skootteria, ja minä olen ollut enemmän kuin iloinen siitä, että sinä olet mielelläsi myös minun sisarusteni kanssa, vaikka tänne sinä siitä huolimatta ehkä jopa tulet inua katsomaan. Tänään minä sekoan kirjaimissa, enkä minä tiedä mistä se johtuu. Hiljainen talo on liian hiljainen silloin, kun ei tiedä missä kaikki piilevät. Viikonlopun odottaminen on typerää. Päivä kerrallaan on kuolemantuomio. Niin se vain on.

-Suuse-