IRC-Galleria

Työpäivä on ohi. Ei mitenkään erikoinen päivä. Aika rauhallinen.

Tuossa töistä kävellessä näin jotain mikä minua kovin kummastutti. Kulkureittini kulkee isohkon automarketin parkkipaikan ja oven edestä, laskeutuessani mäkeä alas parkkipaikalle vastaan tuli rouvas henkilö (sitä en tiedä että oliko hän rouva eli naimisissa, mutta sellainen vähän vanhempi ehkä 35-45v) rattaiden ja lapsen kanssa. Lapsi oli kävelemässä oikeaoppisesti suojatietä pitkin, kun tämä nais immeinen vuorostaan oli oikaisemassa ajoväylän kautta. Kutsui lapsea luokseen ja pyysi tätä ojentamaan kätensä kun autoja voi tulla vastaan, Ja tulikin jolloin tämä nais henkilö siirtyi kärryineen kaikkineen jalkakäytävälle, tosin joutuen ylittämään liikenteenjakajaksi verrattavissa olevan korokkeen. Mikäli he olisivat menneet reittiä jota lapsi olisi ollut kulkemassa heille olisi tullut 0.5m enemmän matkaa, mutta koska he kuitenkaan eivät oikaisseet tien yli niin kuin olivat suunnitelleet niin matka ei lyhentynyt ollenkaan. Lisäksi joutuivat menemään korokkeen yli. Lähinnä minua ihmetyttää tämä että miksi nainen olisi halunnut oikoa, Miksi opettaa lapselle jotain väärin kun lapsi on jo tekemässä sitä oikein.

Tuosta ei varmaan saa mitään selkoa siitä mitä tapahtui, mutta nyt minä olen sen kuitenkin kirjoittanut ja jakanut teidän kanssa.

Päivän lopputekstin aiheeksi tai sanaksi saatta olla muodustumassa katkeruus. No sen näkee sitten aamulla että mitä on illalla tullut kirjoitetuksi.