IRC-Galleria

Aika mitään sanomaton päivä, sunnuntai. Olen mä sentään tiskannut ja tehnyt ruokaa, hernekeittoa ja taas on nälkä :( Vielä kun jaksais pölyt pyyhkiä ja lattian pyyhkästä niin sit vois olla tyytyväinen itseensä.


Epäilen että muistan sen yhden päivän avautumisen aiheen, tai no ei oikeastaan avautumisen vaan ihmetyksen. Naiset. Nämä ovat saapuneita txt-viestejä.

"Harmi kun asut niin kaukana. Mutta mielessä olet todella lähellä..!! Harmi kun en käsittänyt tätä silloin aikoinaan." Et kyllä nyttenkään.

"Hmh....kuulostaa pirun hyvälle!! Musta olis tosiaan kiva päästä reissuun ihan yksin. Mutta mielelläni tutustuttaisin sinut ******. Mutta nyt mä taidan kyllä mennä nukkumaan. Ei pysy silmät auki. Heräsin aamulla jo 6aikaan... Oikein hyvää yötä sinulle. Ja hyvää huomista työpäivää..." Ei näköjään kuulostanut kuitenkaan tarpeeksi hyvältä.

"=)voi sinua. Älä nyt vaan jää työnantajalle kiinni...:-). Oikein hyvää työpäivää sinullekkin. Kirjotellaan illempana." En jäänyt kiinni. Eikä se olisi kyllä paljoo haitannutkaan...

Viimeisimmässä viestissä hän ilmoitti "elämän palaavan raiteille". Niille samoille joilta se on jo muutamaan otteeseen suistunut. Minä en niihin raiteisiin enää luottaisi. Tosin minä olenkin minä.


Johan siinä tuli taas manailtua. Ei pysty käsittämään, en edes vaikka minulla on kohtalaisen hyvä mielikuvitus. Ei muuta kun onnea ja menestystä hänelle tulevaisuuteen.