IRC-Galleria

Jos olisit kylmä, julma, tunteeton
minäkin olisin avuton.
Mutta en ole,
olen saanut apua, lohdutusta,
rakkautta,
enemmän kun uskotkaan antaneesi
Mutta silti
hakkaat elämänpuuhuni joskus nauloja.
Ne tekevät kipeää,
mutta kestän ne,
sillä minä en lahoa
vain sinun naulojesi takia

© Annie___`

Kirjoitin sinusta novellin.
Niin juuri - sinusta - en kenestäkään muusta.
Jos koskaan olet tehnyt minut
iloiseksi,
surulliseksi,
onnelliseksi,
onnettomaksi,
pettyneeksi,
unohdetuksi,
rakastetuksi,
Jos koskaan olet saanut minut tuntemaan itseni
kauniiksi,
rumaksi,
lihavaksi,
typeräksi,
viisaaksi,
voittajaksi,
häviäjäksi,
ystäväksi,
vihamieheksi,

...niin olen kirjoittanut sinusta tarinan, jossa sinä olet yksi päähenkilöistä. Novellia lukiessani muistan aina sinut. Olet osa historiaani ja tulet aina sitä myös olemaan, sillä olen niin itsekäs, että säilytän kaiken kirjoittamani aina.

Ei ole mitään todisteita siitä, että Jumala on tuolla ylhäällä,
äiti sanoi. Mutta kukaan ei voi todistaa,
ettei Hän ole. Vain kuolleet tietävät.
Ja heillä on taas liian kiire olla kuolleita,
että he voisivat kertoa meille. Jos siis olisin sinä,
kävisin synagogassa ja pelaisin varman päälle.
Jos Hän on kuollut, menetät vain sen ajan,
jonka olet käyttänyt rukoilemiseen. Mutta jos Hän on olemassa,
etkä mene, olet pahassa pulassa.
Et viihtyisi Helvetissä.
Et ole koskaan pitänyt kuumasta ilmasta.
Ja miten voin sitten käydä tapaamassa sinua?
Ei enkeleitä päästetä sisälle.

Joo no on tää varmaan jostain kirjasta...

Nämä länkkärit ovat kaikki samanlaisia,
Isä sanoi. Hyvät pukeutuvat valkoisiin
ja voittavat aina. Pahat pukeutuvat
mustaan ja häviävät aina. Edes yhden kerran
haluaisin nähdä, kuinka paha kaveri saa
naisen ja ratsastaa hänen kanssaan
kohti taivaanrantaa. Heidän avioliittonsa
voisi jopa kestää. Koska hän käyttää
vain tummia värejä, naisella on
helpommat pyykkipäivät.

Miksi petit minut jälleen, hän kysyi,
vaikka olin sinulle niin hyvä. Miksi käytät
häikäilemättömästi hyväksesi sitä tosi seikkaa,
etten koskaan kykene
luopumaan sinusta.
Sydämeni ei sallisi sellaista - se on liian kiintynyt sinuun,
mutta jos petät luottamukseni uudelleen ja
uudelleen, sydämeni, jonka olen antanut sinulle,
särkyy pala palalta pienempiin osiin.
Ymmärräthän että teet minut surulliseksi.
Toivon suruni olevan päämääräsi, sillä haluan,
että onnistut kaikessa mitä teet.

Ehkä jonku Hal Sirowitzin kirjasta...

Eläminen äitisi kanssa on rankkaa,
isä sanoi, mutta eläminen ilman häntä
olisi vielä rankempaa. Olemme tottuneet
toisiimme. Kun on elänyt jonkun kanssa
pitkän aikaa, ei tarvitse miettiä
mitä sanoo. Sanat tulevat itsestään.
En voisi ajatella asuvani kenenkään
toisen kanssa. Olisi kauheaa joutua
ajattelemaan ennen kuin avaa suunsa.

Hal Sirowitz: Isä sanoi {runoja}

Kuin olin rakastunut sinuun, hän sanoi,
ja koirani nuoli kättäsi,
ajattelin, että sillä on hyvä maku, mutta
kun suutuin sinulle, ja se
yhä edelleen seurasi sinua joka paikkaan,
ajattelin, että sillä on huono maku, ja
minua hävetti se, että se oli tainnut oppia sen
minulta. Ja jos joskus huusinkin sinulle
ja paiskoin kenkiäsi ympäri taloa,
toivottavasti ymmärrät minun tehneen niin
koirani vuoksi, että se tietäisi mitä tehdä eikä
alistuisi, jos se sattuisi rakastumaan
koiraan, joka on nuija.

Hal Sirowitz: Äiti sanoi {runoja}

Minulla on ollut lukuisia rakastajia, hän sanoi,
muttei koskaan veljeä. Luulen, että
sinä olisit parempi siihen rooliin.
Ainoa haittapuoli - ettemme voi rakastella
jota en sinun kanssasi haluaisikaan - voidaan kääntää eduksemme,
me pysymme yhdessä ikuisesti.

Hal Sirowitzin kirjasta Aikansa kutakin {runoja}

Suutelin niskaasi puistossa.
Sanoit, että vastapäätä istuva pariskunta
katseli meitä koko ajan. Mutta eivät he
kyllä oppineet mitään. He vain
istuivat koskematta toisiaan, kädet puuskassa.

Minä olen miettinyt sinua paljon
paljon enemmän kuin ketään muuta
Kaipuuta polttavaa olen tuntenut kylmin illoin
miettinyt sinua silloin enemmän kuin muita

Minä olen muistanut sinut hyvin
niin paljon paremmin kuin ketään muuta
Minä olen muistanut sinut niin kauniina kuvina
vakavina unina muistanut paremmin kuin muita

Minä olen muistanut
sinut kipuna kiivaana suruna sielussain
valona yössä vain

Minä olen valvonut tuhat yötä
tehnyt työtä tyhjää niin kuin kuolemaa
Kaipuuta polttavaa olen tuntenut näillä teillä
elämäni kintereillä ajanut eteenpäin

Minä olen muistanut
sinut kipuna kiivaana suruna sielussain
valona yössä vain